Voiko eronneiden vihkimisellä perustella saman sukupuolen avioliittoa kirkossa? Ei voi!

Avioliittokiistan ratkaisemiseksi Tulkaa kaikki -liike on vedonnut toistuvasti , vaalien lähestyessä, eronneiden vihkimiseen positiivisena vertailukohtana.

Avioerot ja eronneiden vihkiminen on monitahoinen asia. Molemmille löytyy päteviä syitä. Sen sijaan lähtiessämme etsimään perusteluja saman sukupuolen avioliitoille eronneiden vihkimisestä olemme vaikeiden ongelmien edessä. Ongelmat eivät niinkään liity itse eronneiden vihkimisiin tai niiden taustalla oleviin avioeroihin, vaan avioero- ja avioliittokulttuurin arvoihin.

Perinteinen avioliitto ja avioero

Perinteinen avioliittokulttuuri on suhtautunut varauksellisesti avioeroon ja eronneiden vihkimiseen. Se on painottanut erityisesti lasten tärkeyttä, isän ja äidin merkitystä lasten kasvatuksessa, seksuaalielämän kuulumista avioliiton yhteyteen, uskollisuutta ja avioliiton pysyvyyttä.

Avioeroissa on korostettu molempien vanhempien vastuuta ja sitä, että on välttämätöntä ajatella lasten etua. Samoista syistä kuin avioeroja vastustettiin, niin pyrittiin myös varmistamaan, että avioliiton arvostus säilyy yhteiskunnassa. Pidettiin tärkeänä, etteivät lapset syntyisi avioliiton ulkopuolella vaan avioliitto säilyisi järjestelynä, jonka ympärille seksuaalinen käyttäytymisemme on järjestetty. Tämän vuoksi myös eronneiden vihkiminen hyväksyttiin – ei sen tähden, että sitä olisi pidetty ideaalina toimintatapana.

Saman sukupuolen avioliiton ja eronneiden vihkimisen samat arvot

Argumentit samaa sukupuolta olevien avioliittojen puolesta ovat korostaneet toisenlaisia arvoja: yksilön valinnanvapautta, vapautta itsensä toteuttamiseen, oikeutta seksuaaliseen onnellisuuteen, vapaata rakkautta ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Avioliittoon sovellettuna ne alkavat muuttamaan sen luonnetta. Avioliiton perustaminen rakkaudelle tuntuu nykyisin luonnolliselta, mutta tae vakaalle perhe-elämälle se ei todellakaan ole.

Oikeuttaakseen itsensä saman sukupuolen avioliittojen kannattajien on pitänyt vähätellä perinteisen avioliiton arvoja ja rakennetta. Sukupuolijaon merkitys sekä biologinen vanhemmuus ei olekaan keskeistä. Myös molempien vanhempien, isän ja äidin tarpeellisuus lasten kasvatuksessa torjutaan. Pidetään jo lähtökohtana, etteivät lapset ylipäänsä tarvitse isää ja äitiä.

Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka ovat olleet vuosisatojen ajan avioliiton perustekijöitä. Miesten ja naisten välisen siteen merkitys ei ole koskaan ollut vain irrallinen tekijä avioliiton sisällä. Jos leikkaat tuon sidoksen irti, niin muutkin ​​asiat purkautuvat.

Saman sukupuolen avioliittojen taustalta löytyvät avioerokulttuurin ja eronneiden vihkimisen samansuuntaiset arvot. Ne kaikki lähestyvät avioliittoa ennen kaikkea yksilöiden vapauden, oikeuksien ja aikuisten seksuaalisten tarpeiden kautta. Niiden on vaikea hyväksyä mitään yhteiskunnan tai kirkon taholta asetettuja normeja.

Mutta vaikka nämä kaikki sisältävät yhteisiä arvoja, niin saman sukupuolen avioliiton edistämät ihanteet ovat vielä paljon radikaalimpia. Saman sukupuolen avioliitoissa nuo samat arvot ja oikeudet ylevöityvät ihanteellisiksi, joiden varaan avioliitto rakennetaan. Pride-paraatit voidaan nähdä karnevaaleina, joissa edistetään ja juhlitaan juuri näiden uusien arvojen ja ihanteiden voittokulkua.

Tulkaa kaikki -liikkeen pyrkimys: avioliitolle uudet arvot ja ihanteet?

Löytyykö siis avioliittokiistan ratkaisu eronneiden vihkimyksistä ? Ei löydy. Päinvastoin yksi samaa sukupuolta olevien avioliittojen tuomista vaaroista piilee juuri sinä, että ne tuovat avioerojen ja eronneiden vihkimisen keskeiset arvot ja avaintekijät yhä näkyvämmin avioliittoon. Näitä tietoisesti edistämällä halutaan luoda avioliitolle uusi arvopohja, julkinen merkitys, ihanteet ja seksuaalieettinen suunta. Tämä lienee tarkoituskin.

Tulkaa kaikki -liike on oikeassa siinä, että saman sukupuolen avioliitolla on kiinnekohta eronneiden vihkimyksiin. Se ei olisi kulttuurisesti edes mahdollinen, ellei avioerot ja eronneiden vihkiminen olisi avannut sille ovia yhteiskunnassa. Kirkollisten sateenkaarivihkimysten myötä Tulkaa kaikki -liike ilmeisesti haluaa laajentaa samat arvot ja ihanteet muuhunkin kirkon perhe- ja seksuaaliopetukseen.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kirkolla ei ole mitään eettistä velvollisuutta yhteiskuntaa tai sateenkaariliikettä kohtaan jäljitellä niiden avioliittokulttuuria. Kirkko – myös kansankirkko – palvelee parhaiten olemalla uskollinen omalle opetukselleen. Tilanteessa, jossa yhteiskunta on luopunut avioliiton kristillisestä arvopohjasta ja juhlii avioliiton uusia ihanteita, kirkon velvollisuus on kulkea vastavirtaan lasten ja perheiden vuoksi.

Ilkka Kurjenmäki

Johtava perheneuvoja

Oulu

  1. Rakkauden substanssista parisuhteissa voisi keskustella enemmänkin.

    Toki samansukupuolisessa kiinneliittymässä sitä voi olla yhtä paljon kuin perinteisessä mallissa.

    Voisiko perinteiseen malliin menoa vakavoittaa. Laitetaan kihlausajaksi kolme vuotta, ja sen jälkeen asianosaiset voivat papilta kysyä saisiko asialle kirkon siunauksen ja muut puheet nyt todetun konsensuksen vahvistamiseksi.

    Lutherhan lupasi kihlautuville jo osan Jumalan siunauksesta aviota katsoen joten joltinen odotusaika ei olisi mahdoton kun rakkaudesta olisi kysymys.

    Ei muuta kuin päätöksiä hakemaan kun rakkauden toteamisesta on kysymys kirkollisessa vihkimisessä.

    • Vaimoni ja minun piti odottaa lähes 20 vuotta, ennen kuin pääsimme vihille. Joten tuo Pekan ehdotus heteropareille on hyvin lievä.

      Muutenhan tietysti nämä johtavan perheneuvojan ulostulot suorastaan kuuluttavat kaikille, että vaikka olisi minkälainen ongelma suhteessa, niin älkää hyvät ihmiset ainakaan kirkon perheneuvontaan menkö.

    • Seija, kuten aikaisemmin totesin, niin Jumalan asetusta avioliitosta miehen ja naisen liittona ei voida pyyhkiä pois eronneiden vihkimisellä, ei tasa-arvolla, ei lähimmäisen rakkaudella, ei yleisellä mielipiteellä, ei enemmistön päätöksellä, eikä Eduskunnan avioliittolailla 2017.

    • > kuten aikaisemmin totesin, niin Jumalan asetusta avioliitosta miehen ja naisen liittona ei voida pyyhkiä pois…

      Jumala on luonut myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Heidän vihkimistään ei voida estää muiden ihmisten tietämättömyydellä, typeryydellä eikä ennakkoluuloilla.

      Jumala ei myöskään päätä siunaamisesta Kosti Vasumäen korvasyyhyn petusteella. Vasumäen jankkaus on kärpäsen surinaa hänen korvissaan.

    • Nieminen. Perustele se Jumalan sanalla, ettei avioliitto ole Jumalan asetus miehen ja naisen liittona, jonka Jumala ainoastaan on siunannut. Et pysty, vaan lankeat mauttomuuksiin. Minä sensijaan todistan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kanssa ja monen muun ohella totuuden tässä asiassa. Voihan evlut-kirkko vihkiä spn-liitot, joka osalle pappeista on jo normaali käytäntö. Mutta sen he tekevät vastoin Jumalan asetusta. Sitä ei mikään tasa-arvo ei lähimmäisen rakkaus eikä enemmistön päätös pois pyyhi. Nuo ”kärpästen surinat” jätän omaan arvoonsa.

    • Palatakseni vielä ”noihin surinoihin”, niin kuinka ollakaan, kun Luther käänsi Uutta Testamenttia Wartburgin linnassa, niin Dominus muscarum häiritsi hänen käännöstyötään.

    • > Perustele se Jumalan sanalla…

      Vastaan Jeesuksen sanoin: Sinä teeskentelijä! Sinä suljet taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse et mene sisälle, etkä päästä niitäkään, jotka menisivät. Sinä sokea typerys. Sinä laiminlyöt sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja uskollisuuden. Hyttysen sinä siivilöit, mutta kamelin nielaiset.

    • Nieminen. Yrität perustella asiaa sillä millä sitä pitääkin perustella. Raamatulla! Muuten hyvä mutta lainaamasi kohta liittyy aivan eri kontekstiin. Sinun perustelusi liittyy Jerusalemin katumattomuuteen. Toki hyvästä syystä. Huomaan kyllä intentiosi tässä yhteydessä. Oikea konteksti liittyy fariseusten kysymykseen avioerosta. Nuo teeskentelijät kiusasivat Jeesusta kysymällä ”Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa mistä syystä tahansa?”

      Mitä Jeesus sitten vastasi? ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’ ja sanoi: ’Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi’ Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. Sitten Nieminen huomaa se, mihin Jeesus tässä yhteydessä viittaa. Jumalan asetukseen avioliiton osalta (No:1) 1Mo2:24. ”Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.”

      Tämä Jeesuksen todistus on lisäksi lain mukaan pätevä, kuten Hän itse toteaa: ”Onhan teidän laissannekin kirjoitettuna, että kahden ihmisen todistus on pätevä.” (Joh8:17) Minä olen se, joka todistan itsestäni, ja minusta todistaa myös Isä, joka on minut lähettänyt.” Niin he sanoivat hänelle: ”Missä sinun isäsi on?” Jeesus vastasi: ”Te ette tunne minua ettekä minun Isääni; jos te tuntisitte minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni.”

      Lisäksi huomaa Nieminen vielä se, että tässä yhteydessä tulee ilmi kolmaskin todistaja liitettynä Isään ja Poikaan. Entä mikä on lopputulema? Se on se, mihin blogin otsikko antaa varman vastauksen, joka ei tietenkään tyydytä myöskään TT Vesa Hirvosta. ”VOIKO ERONNEIDEN VIHKIMISELLÄ PERSUSTELLA SAMAN SUKUPUOLEN AVIOLIITTOA KIRKOSSA? EI VOI!

    • Viittaamassasi Raamatun kohdassa fariseukset kysyvät Jeesukselta, voiko mies erota vaimostaan. Jeesus vastaa hänelle esitettyy kysymykseen. Huomaat varmaan, että fariseukset eivät kysy Jeesukselta, voiko kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä mennä keskenään naimisiin, joten siihen Jeesus ei vastauksessaan ota kantaa.

      Toisekseen kun hyvin tiedämme, että Raamatun kirjoitusajan yhteiskunnassa ei tunnettu samaa sukupuolta olevien välisiä avioliittoja. On älyllisesti vähälahjaista yrittää tivata Raamatusta perusteluja sellaiselle, jota sen kirjoittajat eivät tunteneet. Yhtä mielekästä olisi etsiä Raamatusta vastausta siihen, kannattaa ostaa täyssähköauto vai olisi töpselihybridi enemmän Jumalan mieleen.

      Ei tehdä tästä keskustelusta lapsellista kyselemällä tyhmiä.

    • ”joten siihen Jeesus ei vastauksessaan ota kantaa.”

      -Jeesus aloitti vastauksensa muistuttamalla, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Ja ”SENTÄHDEN” mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.”

      Sano nyt, voiko mielestäsi Jeesuksen vastauksesta jättää tuon ensimmäisen osan pois, kuin sillä ei olisi merkitystä? Avioliiton kannalta.

    • Sari, ko raamatunkohta ei heprean tekstissä puhu mitään ’vaimoon’ eli aviopuolisoon yhtymisestä vaan ’naiseen’ (isHa) ja ko genesiksen edeltävä konteksti huomioiden kyse on siitä, että eläimistä ei ko. asiassa ollut ollut apua. Saman l a j i n tulee pariutua saman lajin kanssa. Tämä on yleissääntö, josta ei tietenkään voi ilman naivia biblisismiä johtaa määräyksiä koskemaan kaikkia erityistapauksia.

    • No, kun minä olen tällainen rasittava sanoihin takertuja, niin haluan kannanoton siihen mitä tarkoittaa Jeesuksen vastauksessa tuo ”sen tähden”.

      Eli mitä ja minkä tähden? Jos se ei tarkoita sitä mitä se mielestäni aivan selvästi tarkoittaa.

    • Sen tähden että samassa l a j i s a eli ihmis/adamissa on pääsääntöisesti uros ja naaras, ne parittelevat keskenään eikä esim. ihmisuros naaraskrokotiilin kanssa. ”Mutta eläimistä EI ollut adamille apua…”
      Koko Genesiksen asiassa relevantti konteksti pitää ottaa huomioon.

    • ”Sen tähden että samassa l a j i s a eli ihmis/adamissa on pääsääntöisesti uros ja naaras, ne parittelevat keskenään eikä esim. ihmisuros naaraskrokotiilin kanssa.”

      -Ja tälläkö ei ole mitään tekemistä avioliiton ja sen olemuksen kanssa, ja sen että se perustuu luomiseen (mieheksi ja naiseksi)?

      Anteeksi nyt, mutta en näe miten tuosta voi mitenkään vääntää että olisi aivan sama onko avioliitto samaa vai eri sukupuolten välinen liitto.

    • Minusta näyttää, että tuo Jeesuksen sana on ”käännettävä” uudestaan ja muotoiltava toisin. Jos siitä halutaan poistaa miehen ja naisen, ja mieheksi ja naiseksi luomisen, merkitys avioliitossa.

      Eli mitä Jeesus tuossa oikeastaan sanoo? Miksi hän aloittaa vastauksensa (koskien avioliittoa) puhumalla miehestä ja naisesta?

    • Kosti: Vastasin Pekan kommenttiin. Sinun kommenttisi meni täysin ohi. Sinä olet monasti tuonut esiin tällä palstalla näkemyksesi samaa sukupuolta olevien kirkolliseen avioliittoon vihkimisestä, joten tässä kohdin se ei tuonut mitään uutta tietoa keskusteluunkaan.

      Halusin kommentillani myös herättää kysymyksen, voisivatko ketkä hyvänsä pariskunnat ongelmissaan kääntyä luottamuksella ja avoimesti kirkon perheneuvojan puoleen. Tämän johtavan perheneuvojan ulostulot tällä palstalla ovat olleet sen suuntaisia, että vaikka olisin umpihetero, juoksisin kirkuen karkuun kirkon p.o. instanssia.

      Noin ihan henkilökohtaisesti minua ihmetyttää, että olet näin koukussa homojuttuihin. En juurikaan näe kommenttejasi muissa keskusteluissa.

    • Niin, huomasin Nieminen vasta nyt sinun kommenttisi. Sari jo esittikin sinulle kysymyksen aviliittoon liittyen: ”Sano nyt, voiko mielestäsi Jeesuksen vastauksesta jättää tuon ensimmäisen osan pois, kuin sillä ei olisi merkitystä? Avioliiton kannalta.”

      Yritä nyt sitten vastata Sarille ja myös minulle. Mitä sähköön tulee, niin ilmeisesti olet saanut hieman osumaa hermoon.

    • Seija, kaikella ystävyydellä. Kuten olen sanonut jo aiemmin, niin olen kohdistanut kysymykseni evlut-kirkkoon ja sen muuttuvaan käsitykseen avioliitosta, koskien evlut-kirkon tunnustusta ja kirkkolakia.

    • Vasumäki & Weckroth, vastaan nyt teille yhteisesti kysymykseenne siitä, voiko Jeesuksen sanoista poistaa sen ensimmäisen osan ikään kuin sillä ei olisi merkitystä. Lyhyt vastaus on: ei tietenkään voi, eikä edes tarvitse.

      Jos mietimme Raamatun kuvausta Jeesuksesta, hän näyttäytyy radikaalina uudistajana. Hänen vastustajansa on pilkuntarkkaa sääntöjen noudattamista edellyttävät fariseukset. Jeesus vie ajatuksen niin pitkälle, että kaikki laki ja profeetat voidaan tiivistää Jumalan ja lähimmäisten rakastamiseen. Ja me kaikki tiedämme, että Jeesus piti tästä kiinni loppuun asti.

      Siteeratussa Raamatun tekstissä fariseukset kysyivät Jeesukselta, saako mies missään tilanteessa erota vaimostaan. Jos Jeesus vastaa fariseuksille, että mies ei saa erota vaimostaan, koska Jumala on liittänyt heidät yhteen, tarkoittaako hän samalla että samaa sukupuolta olevat parit eivät saa solmia avioliittoa?

      Mielestäni se olisi aika rohkeaa ylitulkintaa Jeesuksen sanoista. Jeesus ei Raamatussa näyttäyty miehenä, joka hirttäytyy sääntöihin ja määritelmiin.

      Raamatussa ei valitettavasti ole kohtaa, jossa fariseukset olisivat kysyneet Jeesukselta saako kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä mennä keskenään naimisiin. Jeesuksen vastaus siihen kysymykseen olisi tavattoman mielenkiintoinen. Joudumme tyytymään siihen, että kaikki laki ja profeetat on rakkauden kaksoiskäskyssä.

    • Kosti : Köyhien, etnisen taustansa takia väheksyttyjen, vammaisten, sairaiden, surevien, lapsien … kaikkien näiden ihmisryhmien hätä , joita Jeesus vertauksissaan ja omassa käytännön toiminnassaan nosti kristillisyyden tunnusmerkiksi… niin, nämä eivät sinua kiinnosta. Mutta joku juttu, josta Jeesus ei puhunut mitään, niin se kiinnostaa.

    • ”Siteeratussa Raamatun tekstissä fariseukset kysyivät Jeesukselta, saako mies missään tilanteessa erota vaimostaan. Jos Jeesus vastaa fariseuksille, että mies ei saa erota vaimostaan, koska Jumala on liittänyt heidät yhteen, tarkoittaako hän samalla että samaa sukupuolta olevat parit eivät saa solmia avioliittoa?”

      »Saako mies hylätä vaimonsa mistä syystä tahansa?»Hän vastasi heille: »Ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?» Ja hän jatkoi: »Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.»

      -Tästä kohdasta on keskusteltu usein. Kyse ei ole vain siitä, että Jumala on liittänyt tietyn miehen ja tietyn naisen yhteen. Vaan siitä että _sentähden_ että Jumala loi ihmisen ”kaksiyhteiseksi” olennoksi, mieheksi ja naiseksi, miehen tulee liittyä naiseen, ja sen tähden he eivät myöskään saa erota.

      Eroamiskielto pohjautuu siis sekin siihen, että ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi. Jumalan luoman ihmisyyden idean kahdeksi toisiaan täydentäväksi puoleksi, jotka liittyvät yhteen, yhdeksi lihaksi, yhdynnän kautta.

      ”Mielestäni se olisi aika rohkeaa ylitulkintaa Jeesuksen sanoista. Jeesus ei Raamatussa näyttäyty miehenä, joka hirttäytyy sääntöihin ja määritelmiin.”

      -Jeesus oli kriittinen erilaisten sääntöjen suhteen. Mutta tässä ei nähdäkseni ole kyse säännöstä. Vaan siitä mikä ihminen on, ja mikä avioliitto on.

      ”Raamatussa ei valitettavasti ole kohtaa, jossa fariseukset olisivat kysyneet Jeesukselta saako kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä mennä keskenään naimisiin. Jeesuksen vastaus siihen kysymykseen olisi tavattoman mielenkiintoinen. Joudumme tyytymään siihen, että kaikki laki ja profeetat on rakkauden kaksoiskäskyssä.”

      -No, minusta Jeesuksen vastaus antaa tuohon aivan riittävän selkeän vastauksen. Ihminen luotiin mieheksi ja naiseksi, sen tähden miehen ja naisen välillä on mahdollista luoda erityinen side, jonka vahvistaa yhdyntä. Ei sinänsä seremoniat eikä juridiikka.

    • ” vastaan nyt teille yhteisesti kysymykseenne siitä, voiko Jeesuksen sanoista poistaa sen ensimmäisen osan ikään kuin sillä ei olisi merkitystä. Lyhyt vastaus on: ei tietenkään voi, eikä edes tarvitse.”

      -Mikko N, jätit kokonaan käsittelemättä sen, mitä merkitystä Jeesuksen vastauksessa nyt sitten on sillä, että hän aloittaa luomisesta.

    • Nieminen. Aivan oikein, vetoat kirjoitettuun sanaan. Niin minäkin, kuten on huomattu. Sillä Jumala puhuu kirjoitetussa sanassa. Et käytännössä kykene ottamaan kantaa tähän evlut-kirkon pyrkimykseen laajentaa avioliittoa muuten kuin vetoamalla lähimmäisen rakkauteen. Sillähän sitä perustellaan, kun muitakaan teologisia perusteita ei ole.

      Sinänsä aivan oikein, kun Jeesukselta kysyttiin mikä on suurin käsky laissa. Mutta se ei tarkoita sitä, että Jumalan asetus avioliitosta, jonka Jeesus yksiselitteisesti vahvistaa voitaisiin kumota rakkauden kaksoiskäskyllä. Se on harhakuvitelma, että Jumala luopuisi rakkauden takia totuudesta ja muuttaisi asetustaan ihmisten mielipiteiden mukaan, eikä Jeesuksen vastaus samansukupuolisten avioliittoon riipu rakkauden kaksoiskäskystä, vaan Hänen itsensä vahvistamasta Jumalan asetuksesta.

    • Seija. ”Köyhien, etnisen taustansa takia väheksyttyjen, vammaisten, sairaiden, surevien, lapsien…hätä,” eikö minua kiinnosta? Ettet nyt antaisi väärää todistusta?

      ”Mutta joku juttu, josta Jeesus ei puhunut mitään, niin se kiinnostaa.” Voidaan hyvällä syyllä kysyä, miksi Jeesus ei ottanut tähän mainitsemaasi ”juttuun” kantaa? Varmaankin siksi, koska se ei ollut mikään vaihtoehto tai laajennettu Jumalan asetus.

    • Vasumäelle ja muille: Ei samaa sukupuolta olevien parien liiton hyväksyminen tarkoita naisen ja miehen avioliiton hylkäämistä. Ne ovat olleet elämän todellisuus oikeastaan kautta aikojen, vaikka kulttuurisesti ja uskonnollisesti toisia on yritetty enemmän tai vähemmän väkivalloin torjua tai kitkeä pois. Ne kaikki ovat osa Jumalan luomistyötä ja kuuluvat myös Jumalan siunauksen piiriin.

  2. Asiat eskaloituvat ja niin on käynyt eronneiden vihkimisen suhteen. Ero on siis sallittua, mutta vihkiminen toiseen avioliittoon harkinnanvaraista pitäisi olla syyt. Kun sitten on alettu vihkiä sääliä ja myötätuntoa osoittaen, niin kohta vaaditaan vihkimistä siksi, kun on toisiakin vihitty, vaikka on ihan eri syyt. Edelleenkään ei pitäisi vihkiä uudestaan, jos on kysessä vain ikuisen nuoruuden etsiminen paria vaihtamalla alkuperäisen hylkäämisellä!

  3. Oulun seurakuntien johtava perheneuvoja Ilkka Kurjenmäki – nimenomaan allekirjoittaen kirjoituksensa johtavana perheneuvojana – jatkaa taisteluaan samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja perheitä vastaan.

    Hänen mukaansa argumentit samaa sukupuolta olevien avioliittojen puolesta ovat korostaneet ”yksilön valinnanvapautta, vapautta itsensä toteuttamiseen, oikeutta seksuaaliseen onnellisuuteen, vapaata rakkautta ja yhteiskunnallista tasa-arvoa”.

    Suosittelisin tutustumaan kesällä Pride-kuukauden alussa julkaistuun Tahdon kirkossa – Sateenkaariparien tarinat portailta alttarille – kirjaan. Kyseessä on Vartijan e-kirja, Tolle lege-sarjassa: https://www.vartija-lehti.fi/e-kirja/tolle-lege-sarja/

    Tässä lainaus omasta kirjoituksestani kyseisessä kirjassa (s.48):

    ”Avioliitto toteuttaa rakkautta monella tavalla. Avioliitossa puolisot kutsutaan uskollisuuteen ja huolenpitoon toisistaan. Puolisot kasvattavat toisiaan, ja usein avioliitossa kasvatetaan myös uutta polvea. Elämän jatkaminen ja hedelmällisyys voivat toteutua myös muulla tavoin kuin perheenlisäyksellä. Avioliiton osapuolet on kutsuttu säteilemään monenlaista hyvää ympärilleen: sukuihin, ystäviin, koko yhteisöön. Koska kahden miehen tai kahden naisen avioliitto edistää rakkauden toteutumista sekä asianosaisille, heidän lapsilleen että koko yhteisölle, se on ilman muuta oikein ja toivottavaa luterilaisen teologian näkökulmasta.”

    Samaa sukupuolta olevien avioliiton perustelut eivät siis ainakaan kirkollisessa keskustelussa ole rajoittuneet yksilönvapauksien toteuttamiseen, vaan huomioon on haluttu ottaa koko yhteisön hyvä.

    • Tämä on tärkeä selvennys. On ymmärrettävä eri kantaa edustavien perustelut, tai ainakin pyrittävä ymmärtämään.
      Ilman leimaamista ”typeräksi”, ”ennakkoluuloiseksi” tai ”harhaoppiseksi” tai ”ei aidoksi kristityksi”.

      Itse en ymmärrä mitä pahaa tai syrjivää on siinä että miehen ja naisen liitto on erityinen, ja kunnian osoitus Jumalan luomistyölle. Sille että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, ja että nämä tulevat yhdeksi lihaksi avioliitossa. Ja yhdistävät näin Jumalan luoman ihmisyyden molemmat puolet. Ja että vihkimisessäkin pääosassa on Jumalan luomistyö, ihmksen luominen ”kaksiyhteiseksi” olennoksi , ei kahden ihmisen rakkaus toisiinsa. Viimeksi mainitun kautta ensin mainittu vain toteutuu kauneimnalla tavalla.
      Näin sen itse ajattelen ja ymmärrän.

      Muille ihmissuhteille voidaan antaa niille kuuluva arvo ja tarvittaessa siunata tai luoda niidenkin ympärille perinteitä. Mutta avioliiton asemaa ja merkitystä ne eivät muuta.

      Keskusteluissa aiheesta ( mikä varmaan jatkuu maailman tappiin) tulisi ainakin huomioida ja yrittää muistaa miten vastapuoli kantansa perustelee. Ja hyväksyä erimielisyys. Kun ei sitä voi poistaa tai muuttaa.

    • Itse en ymmärrä mitä pahaa tai syrjivää on siinä että miehen ja naisen liitto on erityinen, ja kunnian osoitus Jumalan luomistyölle.

      Kukaan ei ole pitänyt miehen ja naisen keskinäistä laillista avioliittoa pahana.

      Kirkko ja uskovat eivät kuitenkaan omista suomen sanaa ’avioliitto’ eikä se kuulu pätkääkään mainituille, jos vaikkapa miespari sitä liitostaan alkaa käyttää. Se kun ei millään järjellisellä kriteerillä ole nanomilliäkään heteroparien liitoista pois. Jos jotkut niin kokevat niin voivathan alkaa käyttää asiassa juutalaista nimitystä berit eli liitto. (Joka ei merkitse kuitenkaan avioliittoa, sillä sanasta puuttuu osa ’avio’)

    • ”Kukaan ei ole pitänyt miehen ja naisen keskinäistä laillista avioliittoa pahana.”

      -Enhän minä niin sanonut! Yritä nyt keskittyä 🙂

      Vaan että sitä pidetään pahana, että miehen ja naisen liitolla halutaan säilyttää sen luotuisuuteen perustuva erityisasema.

    • ”Kirkko ja uskovat eivät kuitenkaan omista suomen sanaa ’avioliitto’ ”

      -Ja sana mitä käytetään, ei ole tärkeä. Vaan avioliiton teologinen ja hengellinen sisältö.

    • Minulle jää hieman eväselväksi Vesa Hirvosen perustelut. Millä tavalla luterilaisen teologian näkökulmasta – mies ja mies tai nainen ja nainen – tulevat yhdeksi lihaksi, kun aikaisemmin luterilaisen, eikä pelkästään luterilaisen teologian mukaan vain mies ja nainen tulevat yhdeksi lihaksi 1Mo2:24 mukaan.

      Entä miten asiaan suhtaudutaan juutalaisuudessa? Toki myönnän, että Vesa Hirvonen kirjoittaa rakkaudesta varsin kauniisti. Sinänsä hyvä ja kannatettava asia. Rakkaus vain ei sovi kaiken perusteluksi. Avioliittoa käsittelee myös TT Martti Vaahtoranta Perusta-lehdessä 6 / 2022 artikkelissa – Imago Dei ja Avioliitto. (Mm. 3. Ihana avioliitto ja karu todellisuus. 3.2 Syntiinlankeemus ja sen seuraukset).

    • Seppo:
      Eihän tässä ole sanan ”avioliitto” omistamisesta vaan sin sisällöllisestä määrittelemisestä. Tai oikeastaan määritelmän muuttamisesta.

      Lieneekö niin, että ajassamme on välttämätöntä alkaa käyttämään tarkenninta, mijnkä määritelmän mukaista ”avoiliitto” -ilmiötä tarkoitetaan. Onhan meillä ”perinteinen” avioliitto (sukupuolikiintiöllä), on ns. sukupuolineutraali avioliitto (ilman sukupuolikiintiötä), ja on (tietääkseni käytännössä, vaikkakaan ei virallisesti) myös ”islamilainen avioliitto”, jossa voi olla enemmän kuin kaksi ”osakasta”; ja uusiakin avioliittoversioita kaiketikin ideoidaan.

      Yhtreiskunnassammehan seksuaalisuus on erotettu avioliitosta moraalikäytännöissamme, joten sinänsähän avioliitto ei sekulaarissa yhteiskunnassamme (lain edessä) ole ole välttämättömyyerootiikalle ym.

      Mikä sitten on (kristillisen) kirkon käsitys avioliitosta tai avioliittomäärittelyistä, on syvällisempi asia.
      Siinä blogin kirjoittaja valottaa oleellista asiaa.

    • Älä Sari saivartele- Kyllä sinä on tarkoittamani väittämä mukana tahdoit tai et. Ja ei kukaan ole sitten pitänyt sitäkään ’pahana’ , että heteropari pitää avioliittoaan ’erityisenä’ jos haluaa. Niin homopapitkin pitävät, varmaa ihan tehostetun erityisenä…
      Sitä pidän pahana jos ja kun tuo ’erityisyys’ halutaan ei-heteropareilta kieltää… Pahansuovuuden suunta on siis juuri toisinpäin kuin haluat nähdä. Pahansuopuutta lähettävät matkaan siis lähinnä fundisuskovaiset heterot.

    • Jukka M: Se sana ’avioliitto’ näissä konteksteissa käytettynä kantaa sitä symbolifunktiota, jonka kieliperheemme ja yleinen elämänkokemus sille antaa. Ja kristityt vanhoilliset eivät tuota pakettia siis omista.

    • Niin Seppo. Juutalaisille avioliitto miehen ja naisen liittona lienee ollut tuntematon käsite, vaikka he noudattivatkin tuota lisääntymiskäskyä, joka spn-pareille ei onnistu.

    • Eikö avioparien, jotka eivät lisäänny, pitäisi sitten erota Jumalan tahdon vastaisesta liitostaan ja hedelmällisen osapuolen hakea hedelmällinen kumppani? Jos molemmat ovat hedelmättömiä jääkööt sinkuiksi, fyysinen lempi kun on heiltä Jumalan tahdosta kielletty..

    • ”Älä Sari saivartele- Kyllä sinä on tarkoittamani väittämä mukana tahdoit tai et.”

      -MInä en ymmärrä sinua. En todellakaan. Eli väität että kirjoittamassani oli mukana väittämä että heteroliitossa olisi jotain pahaa, ja sinä sanot siihen että ”eihän kukaan niin ole sanonut”.

      Kyllä sinä ymmärsit mitä tarkoitin. Ja että se mitä tarkoitin, niin on todellakin sanottu, ja ajateltu.

      ” Ja ei kukaan ole sitten pitänyt sitäkään ’pahana’ , että heteropari pitää avioliittoaan ’erityisenä’ jos haluaa.”

      -En sanonut noinkaan, enkä tarkoittanut tuota.

      Kyse EI ole siitä että heteropari pitää omaa avioliittoaan erityisenä ”jos haluaa”. Vaan kyse on miehen ja naisen liiton ainutlaatuisuudesta, joka uudella opetuksella ja puheella ”tasa-arvoisista oikeuksista” vesitetään. Ja opetus muuttuu.

      Tämä on toki luonnollista. Jotta saavutetaan ”tasa-arvo” avioliitto täytyy tyhjentää kaikesta siitä sisällöstä, mikä antaa sille mieheyteen ja naiseuteen perustuvan erityismerkityksen.

      Kuiknka tällöin voisi olla tilanne, että avioliiton teologisesta merkityksestä ja siitä mitä merkitsee, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, saisi edelleen opettaa?

      ”Niin homopapitkin pitävät, varmaa ihan tehostetun erityisenä… ”

      -Saavat pitää. Mutta ongelma on siinä minkä edellä esitin.

      ”Sitä pidän pahana jos ja kun tuo ’erityisyys’ halutaan ei-heteropareilta kieltää… ”

      -Tuo osoittaa sen, että sinä et oikeasti lue mitä on kirjoitettu, et yritä ymmärtää, etkä edes huomioi mitä yritetään selittää.

      Olen selittänys sadat tuhannet kerrat millä tavoin katson miehen ja naisen liiton olevan erityinen. Sitä erityisyyttä ei tarvitse kieltää, koska samaa sukupuolta olevat parit eivät voi sitä koskaan saada, vaikka saisivat kirkossa ja yhteiskunnassa millaiset oikeudet ja seremoniat tahansa.

      ”Pahansuovuuden suunta on siis juuri toisinpäin kuin haluat nähdä. Pahansuopuutta lähettävät matkaan siis lähinnä fundisuskovaiset heterot.”

      -Ja lopussa mennään tavanomaiseen osoitteluun ja syyttelyyn. Aivan mahtavaa. Kuten alussa sanoin, ei ole mikään pakko nähdä vastapuolta pahana ja pahantahtoisena. Mutta pitäisi yrittää ymmärtää toisten ajattelutapaa. Sinä et ymmärtänyt.
      Yritätkö ymmärtää? Haluatko ymmärtää? Vai oletko lukkiutunut ajattelutapaan, että eri mieltä olevat ovat eri kannallaan, ihan vain koska haluavat toisille pahaa?

    • Seppo: ”Pahansuovuuden suunta on siis juuri toisinpäin kuin haluat nähdä. ”

      -Siis mitä minä haluan nähdä?

      En mielestäni puhunut toisten pahansuovuudesta mitään.

      Kirjoitin näin:

      ”Itse en ymmärrä mitä pahaa tai syrjivää on siinä että miehen ja naisen liitto on erityinen, ja kunnian osoitus Jumalan luomistyölle.”

      Olen ymmärtänyt että syrjintä on ns. pahaa. Ja perinteistä avioliittokäsitystä ja siinä pitäytymistä on syytetty syrjinnäksi.

      Mutta jos siinä onkin kyse siitä, että annetaan kunnia Jumalalle, joka on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi, ja tarkoittanut näiden välille erityisen liittomuodon, silloin kyse ei ole syrjinnästä.

    • ”avioliiton asemaa ja merkitystä ne eivät muuta”

      ”kyse on miehen ja naisen liiton ainutlaatuisuudesta, joka uudella opetuksella ja puheella ’tasa-arvoisista oikeuksista’ vesitetään”

      Onko niin, että m/n-avioliiton erityisyyttä mikään ei voi muuttaa? Vai niin, että sen erityisyys vesittyy ihan helposti? Vai jotenkin sekä että?

    • Kyllä jokainen tietää halutessassaan, että miehen ja naisen luonnollinen liitto on Jumalan tahdon mukainen ja erityinen, ihan turha väittää muuta. Voi tietysti väittää ja uskotella, mutta erityinen on erityinen tarkoitukseltaan.

    • ”Onko niin, että m/n-avioliiton erityisyyttä mikään ei voi muuttaa? Vai niin, että sen erityisyys vesittyy ihan helposti? Vai jotenkin sekä että?”

      -Vakavissasiko kysyt?

      Tarkoitin vesittämisellä tietenkin sitä, että miehen ja naisen avioliiton erityisyyttä (joka on muuttumaton fakta) ei nähdä, ei haluta nähdä, se kielletään ja siitä puhumista ei siedetä. Eli avioliitto riisutaan puheissa, toiminnassa ja käytöksessä sen erityismerkityksestä. Ja tuodaan tilalle vain yleistä rakastamisen ihannetta.

      Sen huomaa näissä keskusteluissakin. Avioliiton sisältö, joka perustuu mieheydelle ja naiseudelle, ei juurikaan saa edes huomiota, vaan kommentoidaan jostain vierestä.

    • Sanotaan vielä selvennyksenä että muuttaminen ja vesittäminen eivät ole synonyymeja.

      Jokin voidaan vesittää, mutta se ei siitä todellisuudessa muutu.

      No, miksi edes käytän aikaani tähän…?

    • Tuokaan ei erityisesti kuulosta vastapuolen ymmärtämiseltä, että sen esitetään vain jotenkin jääräpäisyyttään kiistävän, kieltävän, haluavan olla näkemättä… Sen sijaan että senkin näkemystä pidettäisiin vilpittömänä.

      Mutta joo, jos avioliiton perimmäinen olemus ei muutu, niin silloinhan sen puolesta ei erityisesti tarvitse kantaa huolta, vaikka ihmiset tekisivät mitä.

    • ”Mutta joo, jos avioliiton perimmäinen olemus ei muutu, niin silloinhan sen puolesta ei erityisesti tarvitse kantaa huolta, vaikka ihmiset tekisivät mitä.”

      -Periaatteessa näin. Mutta kuten edellä jo selitin, kyse on siitä mitä saa avioliitosta opettaa. Miten suhtaudutaan jos kirkossa opetetaan avioliitosta esim. näin:

      https://www.puolustajanpolku.fi/?id=108

      Eli ollaanko oikeasti ja aidosti valmiita siihen, että kirkossa elää kaksi avioliittokäsitystä rinnatusten. Joita ei voida sovittaa yhteen. Ja vielä enemmän niin päin, että sukupuolineutraalia avioliittoa ei saa sovitettua em. avioliittoteologiaan.

      Tähän olisin jo ajat sitten halunnut saada vastausta. Mutta tuntuu että jatkuvasti ohitetaan se varsinainen ydinasia. Siis mikä avioliitto on.

    • ”Tuokaan ei erityisesti kuulosta vastapuolen ymmärtämiseltä, että sen esitetään vain jotenkin jääräpäisyyttään kiistävän, kieltävän, haluavan olla näkemättä… ”

      -En puhunut jääräpäisyydestä tai että toimitaan/suhtaudutaan ”jääräpäisyyttään”, sen lisäsit itse.

      Mutta tämä on ilmiönä todettavissa, juuri siten että olen nostanut vaikka kuinka monta kertaa esiin sen miksi ja miten näen miehen ja naisen avioliiton ainutlaatuisena ja jäljittelemättömänä. Mutta siitä asiasta ei haluta puhua.
      Voit esittää toisen tulkinnan, jos tällaisen mielestäsi voi esittää jotenkin muuten.

      Jos tämä erityismerkitys oikeasti nähdään, ja ollaan valmiita ymmärtämään se. Miksi siitä ei puhuta, vaan ollaan kuin kukaan ei olisi ikinä mitään sellaista esittänytkään?

      Ymmärrän kyllä sinänsä liiton perustelemisen ”vain” rakkaudella ja sen tuomalla hyvällä. Eikä siinä ole mitään pahaa. Mutta ohipuhuminen turhauttaa. Vastapuolen perustelujen huomiotta jättäminen.

    • > Eli ollaanko oikeasti ja aidosti valmiita siihen, että kirkossa elää kaksi avioliittokäsitystä rinnatusten.

      Tämä on todellisuutta jo tänä päivänä vaikka sitä ei haluttaisi ääneen sanoa.

    • ”Tämä on todellisuutta jo tänä päivänä vaikka sitä ei haluttaisi ääneen sanoa.”

      -Luitko mitä kirjoitin? Että ollaanko (sillä puolella) valmiita hyväksymään se, että avioliitosta _opetetaan_ että se on miehen ja naisen välinen, koska Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi.

      Sano sinä. Ollaanko?

    • Jos joku sanoo, ettei pidä jotain kiisteltyä asiaa ’pahana’, sisältyy siihen ajatus että joku toinen pitää sama asia pahana. Näin arkilogiikan mukaan.

    • ”Jos joku sanoo, ettei pidä jotain kiisteltyä asiaa ’pahana’, sisältyy siihen ajatus että joku toinen pitää sama asia pahana.”

      -Niiiiin….?

      Voisiko jo lopettaa turhan länkytyksen ja mennä itse asiaan. Vastata argumenttiin argumentilla?

    • En yleensä siteeraa Raamattua kuin aivan lyhyesti, mutta nyt on ihan pakko kun ei muuten näytä menevän jakeluun: Luepa nyt Sinä Sari puolestasi ajatuksen kanssa tämä kokonaisuus ja mieti, miksi sana APU on ennen eläinten tekemistä ja miksi s a m a heprean apu-sana siirretään sitten koskemaan chavvaa sitoen asia eläimiin syyn selittävän NIIN sana kautta.! Chavva siis tehtiin koska eläimistä ei asiaan ollut…

      2:18 Ja Herra Jumala sanoi: ”Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle a v u n, joka on hänelle sopiva.”
      2:19 Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän e l ä i m e t ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin oli sen nimi oleva.
      2:20 Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille e i l ö y t y n y t a p u a, joka olisi hänelle sopinut.
      2:21 N I I N Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla.
      2:22 Ja Herra Jumala rakensi naaraan siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo. Jne

      Kyseessä ei ole siis minkään elinikäisen avioliiton luominen vaan sen eläinkokeiluihin perustuva havaitseminen että eläimistä ei ole parittelussa ihmisurokselle ’apua’ vaan siihen tarvitaan naaras.

    • ”En yleensä siteeraa Raamattua kuin aivan lyhyesti, mutta nyt on ihan pakko kun ei muuten näytä menevän jakeluun”

      -Emmehän me tästä kohdasta tuossa juuri keskustelleet. Eli mikä ei ole mennyt jakeluun?

      Itse pidän tuota Jeesuksen vastausta perustana avioliittonäkemykselle. Se on Jeesuksen ”tulkinta”, jos tätä sanaa voi käyttää, siitä mitä luomisessa tapahtui.

      Olenhan kertonut miten luen Raamattua? Olen, mutta et muista sitäkään 🙂 Edelleen epäilen, ettet lue sinulle kirjoitettuja vastauksia…

    • Sepolle vielä selvennykseksi: minulla ei ole sinänsä mitään tuota tulkintaasi vastaan. On ihan ok tulkita että siinä annetaan ihminen kumppaniksi ihmiselle. Eläinten sijaan.

      Mutta Jeesuksen sana on Jumalan sana. Jeesus esitti fariseusten kysymykseen vastatessaan yhteenvedon siitä mitä mieheksi ja naiseksi luominen merkitsi ja millä tavoin se on perusta avioliitolle.

    • Jeesuksen vastaus fariseuksille EI ota kanta avioliiton syntyyn vaan jo syntyneen avioliiton pysyvyyteen.

      Ns. luomiskertomuksessa ei ole kyse vielä elinikäiseen ’naimisiin menosta’ vaan naimisen/panemisen mahdollistumisesta, mihin uros tarvitsee naaraan.
      Aviovaimoa tarkoittava heprean sana tule Raamatussa esiin vasta 1.Ms. 20 :3:ssa ja sana on beula!

      ”Mutta Jumala tuli Abimelekin tykö yöllä unessa ja sanoi hänelle: ´Katso, sinun on kuoltava sen vaimon tähden, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen aviovaimo´.”Kohdassa beula on monikossa, joten oikea käännös kuuluisi: toisen miehen aviovaimoja. Kääntäjä kääntää hämäten yksikköön halutessaan välttää mielikuvaa siitä, että Abrahamilla olisi Saaran lisäksi ollut jo tuolloin muita aviovaimoja

      Luomiskertomus on pohjaltaan evoluutiobiologinen. Ihminen on kehittynyt androgyynistä alkumuodosta, mutta muutosta ovat vauhdittaneet elohimit – mitä nämä sitten ovat olleetkaan -, jotka ovat puuttuneet adamin perimään. Genesis sisältääkin tietoja dna´n rakenteesta, ihmisen kromosomeista ja jopa aineen hienorakenteista. Kertomuksen Jumalaksi käännetyt käsitteet eivät välttämättä kuvaa lainkaan persoonallista Jumalaa tai jumalia vaan universumissa vaikuttavia elämän syntymiseksi ja ylläpitämiseksi välttämättömiä vuorovaikutteisia voimia. Niinpä sanan elohjim sananmukainen käännöskin on yksinkertaisesti ”elävä voima” ja sanassa Herra eli Jhvh on neljä kirjainta kuten universumissa on neljä voimaa.

    • ”Jeesuksen vastaus fariseuksille EI ota kanta avioliiton syntyyn vaan jo syntyneen avioliiton pysyvyyteen.

      Ns. luomiskertomuksessa ei ole kyse vielä elinikäiseen ’naimisiin menosta’ vaan naimisen/panemisen mahdollistumisesta, mihin uros tarvitsee naaraan.”

      -No, Seppo, arvelen että tähän mennessä on tullut jo selväksi, että juuri tuosta olemme eri mieltä. Jeesuksen vastaus fariseuksille, (kysymykseen, joka koski avioeroa) ottaa nimenomaan kantaa avioliiton syntyyn. Ja juuri siksi Jeesus aloittaa vastauksensa luomisesta (miksi hän muuten siihen viittaisi ollenkaan?). Siitä että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Ja luomisessa on myös syy sille, miksi he eivät saa erota.

      Ja meillä on myös eri käsitys siitä mitä naimisiin meno, eli avioliitto on. Kuten olen sanonut, avioliiton olemus on juuri miehen ja naisen välisessä yhdynnässä. Elinikäinen kumppanuus on edellytys, jotta tämä yhdyntä tapahtuisi toisilleen lupautuneiden kesken.

      Minulle tuli teininä Sleyn julkaisema nuortenlehti Nuotta. Siinä käsiteltiin aihetta. Muistan melkein sanasta sanaan:

      ”Oikeastaan ”esiaviollisia suhteita” ei voi ollakaan, kun se yksi kerta jo liittää toiseen ihmiseen.”

      Onko nyt niin, että sinulle avioliitto on ensisijaisesti juridinen ja seremoniallinen sitoumus?

    • Mitä minä itse itse asiasta ajattelen on merkityksetöntä, minä analysoin Raamattua alkutekstien ja heprealaisten eräisen rabbien ajattelun pohjalta. Ja yritän ottaa Genesiksessä huomioon kertomuksen koko kontekstin, mikä avaa varsinaisentarkoituksen. En siis poimi yhden jakeen rusinaa pullasta.
      Jos genesistä haluaa syvemmin ymmärtää ihmisen kehityksenkohdalta kannataisi miettiä, miksi kertomus käyttää ihmisestä niin monta eri sanaa: adam, chavvah, ajsh, Isha, enosh, jhvh.

    • Lisäys, jos avioliitto on kristillinen avioliitto vain jos siinä harjoitetaan sukupuoliyhdyntää, ei siis jo ko. aktiin kykenemättömien vanhusten iäkkäinä solmimat avioliitot ole kristillisiä avioliittoja…

    • ”Mitä minä itse itse asiasta ajattelen on merkityksetöntä, minä analysoin Raamattua alkutekstien ja heprealaisten eräisen rabbien ajattelun pohjalta. Ja yritän ottaa Genesiksessä huomioon kertomuksen koko kontekstin, mikä avaa varsinaisentarkoituksen. En siis poimi yhden jakeen rusinaa pullasta.”

      -Ei se kyllä ihan merkityksetöntä ole. Ja kaiken tämän perusteella uskallan sanoa, että käsittelet avioliittoa nimenomaan juridisena ja yhteiskunnallisena asiana, jossa kristillisyys tarkoittaa kirkossa saatua papin siunausta.

      Minä ajattelen toisin. Juurikin ja nimenomaan Raamatun pohjalta. Siltä pohjalta, että Aadam ja Eeva olivat naimisissa sanan varsinaisessa merkityksessä. Eevasta tehtiin Aadamille vaimo. Ei ”vain parittelukumppani”.

      Ja Jeesus vahvistaa vastauksessaan fariseuksille juuri tämän ajattelutavan ja tulkinnan. Miehen tulee liittyä naiseen, koska ihminen luotiin mieheksi ja naiseksi, ja se on avioliiton perusta. Ja se on avioliitto. Kaikki juridiikka ja kirkolliset seremoniat ovat vain luotu vahvistamaan avioliiton varsinaista ydinasiaa.
      Uskollista seksuaalista sidettä, jonka tulee toteutua elinikäisessä kumppanuudessa.

      En minä tätä näkemystäni siis ole ilmasta vetäissyt tai itse keksinyt. Vaan Raamatusta. Enkä rakenna sitä yhden jakeen varaan, vaan nimenomaan kokonaisuuden. Minkä olen selittänyt moneen kertaan, etkä ole osoittanut omasta analyysistani yhtään epäjohdonmukaisuutta (jos olet ne lukenut).

      Mikä sinun analyysisi on tämän minun näkemykseni nyt kumonnut?

    • ”Lisäys, jos avioliitto on kristillinen avioliitto vain jos siinä harjoitetaan sukupuoliyhdyntää, ei siis jo ko. aktiin kykenemättömien vanhusten iäkkäinä solmimat avioliitot ole kristillisiä avioliittoja…”

      -Lisäys mihin? Mikä pointti tuossa nyt oli?

      Koska avioliitossa on kyse yhdeksi lihaksi tulemisesta (kuten Jeesuskin sanoi) niin kumppanuussuhde, jossa tätä ei tapahdu, ei ole avioliitto.

      Se minkä ympärillä tässä nyt koko ajan pyöritään, on se että on jotenkin hirveän ”loukkaavaa”, jos jokin ei ole avioliitto, siinä mielessä miksi avioliitto on tarkoitettu ja asetettu.
      Että se tekisi ihmisistä jotenkin alempiarvoisia ja hyljeksittyjä, vääryyttä kokeneita.

      Ei ole mitään syytä ajatella näin. Jos kaksi vanhaa ihmistä haluaa jakaa loppuelämänsä yhdessä, se on pelkästään kaunis asia, jolle voi antaa siunauksen. Ylipäätään ihmissuhteita pitäisi siunata enemmän.

      Toki voi käsitellä sitäkin kysymystä, että onko kyse vain yhdyntä-aktista, vai seksuaalisuuden toteuttamisesta laajemmin, jonka kautta voi myös tapahtua yhdeksi lihaksi tuleminen. Itse tulkitsen, että avioliiton sinetöi juuri yhdyntä.

      Mutta oletko nyt ymmärtänyt ajattelutapani tässä asiassa?

    • Tuohon viimeiseen vielä sellainen henkilökohtainen avautuminen, että minulla oli elämässäni pitkä aseksuaalinen jakso, jolloin koin että haluaisin miehen, mutta en seksuaalista suhdetta. Haavelin impotenssista miehestä 🙂

      Myöhemmin sitten löysin miehen ja oman seksuaalisuuteni. Mutta jos olisin päätynyt sellaiseen liittoon josta aiemmin haaveilin, se ei olisi ollut avioliitto teologisessa ja kristillisessä mielessä. Kyllä minä sen tiesin. Enkä olisi pitänyt sitä mitenkään vääränä.

    • Sari, kun käytän keskustelussa suomen kielensana ’avioliitto’ ymmärrän sanalla sitä, mitä kieliperheemme, viranomaisemme ja suomen kielitoimisto sanalla ymmärtävät.
      Tietysti kuka hyvänsä voi anta sanalle subjektiivisia merkityksiään.
      Meistä ei kukaan tiedä, onko heprean sanalla berith sen syntyaikana ollut samat merkitykset ja kun tätä emme tiedä, emme voi vetää suoraa yhteyttä sana berit ja suomen sanan avioliitto välille.
      Pysyn edelleen käsityksessäni, että Genesiksen kertomus kuvaa ihmisen
      sitä enemmän tai vähemmän elohimien manipuloimaa evoluutiovaihetta, jolloin sukupuoliyhdyntä tuli mahdolliseksi sukukypsyysiän (äidin ja isän jättäminen) ja sukuelinten välityksellä.
      Toistuvakaan sukupuolisuhde jonkin naaraan kanssa ei muodosta vielä mielestäni avioliittoa, joka on s o p i m u s. (Heprean berit kantaa muuten tätä sopimusideaa)

  4. Kirkossamme ei haluta ehdollista aikaa kihlautuville koska kirkossamme tarvitaan toimituksia mitkä kasteessa vähenevät hyvää vauhtia.

    Toisen syyn täytyy olla heteroparin ehtivän olla pitempään aviossa kun vihitään kirkollisen nopeasti.

    Vihkimisen tahtomisissa puhutaan rakkaudesta, mitä se onkaan, mutta uudistuksessa pitäisi kysyä myös vastuusta mikä on tullakseen moisessa hankkeessa. Näin kaavaa pitää uudistaa hätäisen nopeasti.

    Avion konsensuksen vahvistaminen kirkollisesti ilman aviosopimuksen esittämistä parilta on sitten kardinaalimunaus nykyaikana kirkoltamme.

    Pohja syntyisi virkatyönä kahdessa viikossa kirkkohallituksessa, sen saisi kirkkoherranvirastosta, se olisi päivittyvää mallia, ja se sisältäisi ohjeet kysyä laki-ihmiseltä kun asia herättää kysymyksiä mihin Ollaan suostumassa.

    Useat samansukupuoliset liitot syntyvät heterosuhteen jälkeen jolloin lapset ovat mukana. Saa huomata myös nuorten katsovan sama sukupuolisen kiintymyssuhteen olevan turvallisempi kuin äyskäröidä tuultaan katsovan kaverin perään. Kolmantena muttei vähäisempänä on tulevaisuus miesten siemennesteen hedelmöityskyvyssä jolloin kahteenkymmeneen vuoteen katsotaan silloin jo hyväksyttyjä tapoja tulla raskaaksi.

    Kirkon on näin hyvä tunnustaa tosiasioita ja toimia niiden perään. Juoksee palkka vaikka vakaumuksen perään joka päätöksessä ei katso, ja eihän vakaumusta tarvita enää kirkon luottamusihmisiltäkään saati kertoa poliittisista intohimoistaan.

  5. Nykyinen avioliittolaki merkitsee avioliiton määrittelyä uudella tavalla. Antiikin korkeakulttuureista aina 1900-luvulle saakka on avioliitto tarkoittanut pelkästään sellaista miehen ja naisen välistä julkisesti vahvistettua liittoa, johon kuuluu olennaisena osana sukupuoliyhdyntä aivan fysiologisessa mielessä, siis yhdyntä, joka hedelmällisten puolisoiden toteuttamana saattaa aiheuttaa lapsen syntymisen. Raamatun ja kirkollisen tradition kannanotot avioliittoon perustuvat tähän käsitykseen. Katolisessa kirkossa, jossa avioliitto katsotaan sakramentiksi, ei liiton katsota lainkaan toteutuvan pelkän vihkimisen perusteella, vaan vasta sitten kun myös ensimmäinen yhdyntä on tapahtunut. Kun nykyinen avioliittolaki ymmärtää avioliiton toisin, on mielestäni selkeintä, että juridisesti sitova vihkiminen jää pelkästään siviiliviranomaisten hoidettavaksi. Siviilivihkimisellä solmittu avioliitto voi olla joko kristillisen opetuksen mukainen avioliitto tai siitä poikkeava avioliitto, koska siviiliavioliitto perustuu avioliittolain määrittelemään suhteeseen riippumatta siitä, keitä liiton osapuolet ovat. Kirkko voi sitten tasa-arvo-odotusten sitomatta päättää, millaisia kaavoja ja millä ehdoin voidaan käyttää sellaisia pariskuntia varten, jotka haluavat solmimalleen liitolle myös julkisen esirukoushetken vanhan kirkollisen tradition kunnioittamiseksi.

    • Yrjö: Eli siis ne heterot, jotka iän tai sairauden vuoksi eivät pysty perinteiseen yhdyntään pitäisi julistaa kirkolliseen avioliittoon kelpaamattomiksi?

      Tästähän tulee mehevä juttu kaikille vammaisjärjestöille.

  6. Onhan se aika ihmeellistä, että evlut-kirkolle on ollut selvää tähän asti, mikä kristillinen avioliitto on. En epäile etteikö se olisi edelleen selvää. Mutta nyt ”painostuksen” alla tuo selvyys näyttää hävinneen julkisuudessa. Samalla näyttää kadonneen kannanottokyky ja ollaan mieluummin hiljaa, ettei ala tulla lunta tupaan ja jäitä porstupaan.

    TT Vesa Hirvonen toteaa tuossa Vartijan e-kirjan artikkelissa, niin ”siviili- ja kirkollinen vihkiminen ovat yhtä päteviä, tuomarin ja papin vahvistamilla avioliitoilla ei ole luterilaisen käsityksen mukaan eroa. Siviilivihkimisestä jäävät kuitenkin puuttumaan rukous ja siunaus.”

    Nimenomaan tuo papin rukous ja siunaus on spn-kannattajille se päämäärä, mikä on oleellista ja johon pyritään. Tuo juridinen puoli ei ole niin tärkeä. Tuohon evlut-kirkon siunauksen antamiseen Seta ja teologien perustama järjestö Tulkaa kaikki-liike ym. kaikin voimin pyrkivät. Mikäli he siinä onnistuvat, niin silloin vedetään ”sateenkaarilippu” kirkkojen torneihin voiton merkiksi. Kristillinen avioliitto ja perhekäsitys pyritään murtamaan, joka on alusta asti ollut heidän lopullinen tavoitteensa. Siitä huolimatta avioliitto pysyy yksin voimassa siunattuna naisen ja miehen liittona, eikä se ole pohjaltaan murettavissa.

    Tuossa artikkelinsa lopussa Vesa Hirvonen kiteyttää spn-avioliittoteologiansa ytimen viittaamaalla virteen (816:1) ”Luoja teidät loi, teidät yhteen toi rakentamaan elämäänne valo toivo yllä päänne. Kaiken perustus Herran rakkaus.”

    Niin kaiken perustana on – rakkaus -, kun muuta perustaa spn-liittoille ei ole löydettävissä. Samansukupuolisten avioliitto ei ole kristillinen avioliitto, vaikka avioliittolaki yhteiskunnassa sellaisen salliikin. Se ei myöskään tule kristilliseksi, vaikka pappi sen siunaisikin.

    • Kosti kirjoitat: ” Nimenomaan tuo papin rukous ja siunaus on spn-kannattajille se päämäärä, mikä on oleellista ja johon pyritään. Tuo juridinen puoli ei ole niin tärkeä. Tuohon evlut-kirkon siunauksen antamiseen Seta ja teologien perustama järjestö Tulkaa kaikki-liike ym. kaikin voimin pyrkivät. Mikäli he siinä onnistuvat, niin silloin vedetään ”sateenkaarilippu” kirkkojen torneihin voiton merkiksi. Kristillinen avioliitto ja perhekäsitys pyritään murtamaan, joka on alusta asti ollut heidän lopullinen tavoitteensa. ”

      Todellisuudessa tietysti suurin osa samaa sukupuolta olevien avioliiton kannattajista karttaa kirkkoa kuin ruttoa, kiitos esim. sinun.

      Haluaisin tietää, mihin lähteeseen tietosi perustat. En ainakaan SETA:n (https://seta.fi/ ) tai Tulkaa Kaikki – liikkeen (https://tulkaakaikki.net/ohjelma/ ) piiristä löydä mitään sellaista informaatiota, jolla voisit väitteesi todentaa.

      Minä ja vaimoni olemme eläneet kristillisessä liitossa monet vuosikymmenet, 2000-luvun alkupuolella saimme liitollemme sekä siviili- että kirkkohäät. Ihan ollaan oltu tyytyväisiä tähän meidän suhteeseen, yhtään ei ole tarvinnut ruveta kenenkään toisen avioliitto- tai perhekäsityksiä muuttamaan.

    • Seija. Tuosta siunauksen merkityksestä suhteessa juridiseen puoleen voit vaikka kysyä Jorma Hentilältä. Mihin muuten tietoni perustan? Käytävään keskusteluun, kirjallisuuteen ja sateenkaarilippujen lisääntymiseen ja myös omiin silmiini.

      ”Todellisuudessa tietysti suurin osa samaa sukupuolta olevien avioliiton kannattajista karttaa kirkkoa kuin ruttoa, kiitos esim. sinun.”

      Olisiko minulla sentään niin paljon valtaa. Todellisuudessa kirkon väkimäärä ei tule lisääntymään, vaikka evlut-kirkko vastoin Jumalan säätämää avioliittoa ”laajentasi”. Siinä käy päinvastoin. Ellei Jumala anna Henkensä tuulen puhaltaa elämää kuolleisiin luihin, mikään ei herää.

      Niin Seija. Kaikella ystävyydellä. Avioliittosi on virallinen, mutta ei kristillinen.

    • Kosti: Kaikella ystävyydellä. Sinä et ole siinä asemassa, että pystyisit mittaamaan joidenkin sinulle tuntemattomien ihmisten avioliiton kristillisyyden määrän.

      Jeesus veti kölin alta mennen tullen oman aikansa fariseukset, jotka olivat hyvin tietävinään, miten kuuluu elää ja miten ja minkälaisia käskyjä noudattaa. Hän sen sijaan asetti meidän kristittyjen korkeimmaksi päämääräksi Jumalan ja lähimmäistemme rakastamisen. Pyritään siihen.

    • Seija. Kuten Toivo Loikkanen tuolla edelläolevassa kommentissa toteaa mm: ”Ei samaa sukupuolta olevien parien liiton hyväksyminen tarkoita naisen ja miehen avioliiton hylkäämistä. Ne ovat olleet elämän todellisuus oikeastaan kautta aikojen…”

      Elämän todellisuus on syntiinlankeemus. Kyllä hän tietää, mihin naisen ja miehen avioliitto perustuu. Jumalan asetukseen. Se että historian saatossa on ollut myös muita liittoja ovat tämän Jumalan asetuksen ulkopuolella. Toivo Loikkanen tietää myös varsin hyvin mikä on ollut alusta asti kristillisen kirkon käytäntö.

    • Kosti : Avioliitto – sellaisena kuin se nyt on Suomessa olemassa – on varsin myöhäistä perua.

      Syntiinlankeemus toki koskettaa meitä kaikkia. Mutta yhtä lailla myös pelastus.

      Minusta olet vaarallisilla vesillä, jos otat itsellesi Jumalan roolin ja rupeat jakelemaan tuomioita ja arvioimaan toisten ihmisten uskoa.

      Vetoan ihan Raamatun ja Jeesuksen sanaan: ”

    • ” sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.”

    • Seija. Suomea ei ollut silloin olemassakaan, kun avioliitto on asetettu. Se tehtiin jo paratiisissa, sanoilla:

      (1Mo1:27:28) ”Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi”

      Edelleen

      (1Mo5:2) Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi ja siunasi heidät ja antoi heille nimen ihminen , silloin kun heidät luotiin.

      Ja vielä vahvistus.

      (Mat19:4-6) Hän vastasi ja sanoi: ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’ ja sanoi: ’Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi’? Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.”

      Kukaan ei löydä mistään Jumalan sanan asetusta spn-liitoista. Sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa.

      Vetoat Raamatun ja Jeesuksen sanaan: ”..sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.”

      Tuomitseeko Jeesus sitten itse sen, minkä hän on sanallaan vahvistanut. Tuskinpa. Sillä kuka voi muuttaa sen minkä Jumala on asettanut. Jumalan asetus avioliitosta pysyy voimassa huolimatta siitä vaikka sen kaikki ohittaisivat. Se on yksiselitteisesti muuttumaton Jumalan asetus pidetään siitä siten tai ei. Koetaan se tuomioksi tai ei.

      Näin ollen minun roolini ei ole tuomarin rooli kenenkään pelastuksen suhteen. Mutta en myöskään luovu Jumalan selvästä sanasta, joka on yhtä varma kuin Siinain vuori, jolle Jumala kerran laskeutui. ”Ja koko Siinain vuori peittyi savuun, kun Herra astui sille alas tulessa, ja siitä nousi savu niinkuin pätsin savu, ja koko vuori vapisi ja koko kansa, joka oli leirissä, vapisi pelosta. (2Mo19:16-18)”

Kirjoittaja

Kurjenmäki Ilkka
Kurjenmäki Ilkka
Olen teologi ja terapeutti Oulusta. Blogit nousevat omista elämänkokemuksista, työstä , kirjoista yms. Aiheet pyörivät kristillisen elämän , etiikan, terapian ja teologian kysymyksissä.