Vihreät edistävät ympäristöetiikan alasajoa peruskoulussa

Luin mielenkiinnolla Vihreiden hallitussaavutuksista kertovaa koontia (lue täältä).

Eräs otsikko on "on lisätty mahdollisuuksia hyvään elämään". Otsikon alla eräänä kohtana lukee "peruskouluissa lisättiin taito- ja taideaineita ja yhteiskuntaoppia ja vähennettiin uskonnon opetusta".

Se jää Vihreiltä sanomatta, että uskonnon kanssa vähennettiin myös elämänkatsomustiedon opetusta, koska nämä ovat keskenään vaihtoehtoiset oppiaineet. Uskonnonvastaisuuden kiimassaan Vihreät eivät taida tietää sitäkään, että elämänkatsomustiedon yläkoulun oppimäärästä huomattava osa käsittelee ympäristöetiikkaa ja kestävää kehitystä. Ja niin  käsittelee myös uskonnonopetuskin.

Vihreiden käsitys hyvän elämän mahdollisuuksien lisäämisestä on siis se, että vähennetään oppiaineita, joissa käsitellään uuden, kestävän elämäntavan kysymyksiä. On siinä meillä ympäristöpuolue.

No nyt joku saattaa sanoa, että eikös noita teemoja voi käsitellä sitten siinä yhteiskuntaopissa tai ympäristöopissa tai taito- ja taideaineissa osana esteettistä kasvatusta? "Ja paskat", sanoi Metsolan Antti kun Kaukovaaran Karin yhtiösopimusta tutki. Noissa oppiaineissa on jo ihan tarpeeksi tavoitteita ja sisältöjä niin sanotuista kovista sisällöistä, että eipä sinne enää kestävä kehitys uppoa. Läpäisyperiaate puolestaan on pedagogisena mallina tutkittu ja köykäiseksi havaittu. Läpäisyperiaate = ei minun tarvitse, kyllä kollega sen opettaa. Sitä paitsi eettisten kysymysten syväluotsaaminen edellyttää etiikan opintojen suorittamista - en minäkään matematiikan opetusta lähtisi ilman koulutusta vetämään.

Ajamalla katsomusopetuksen vähentämistä yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa on Vihreät ajanut samalla ympäristöetiikan alasajoa perusopetuksessa. Unohtuiko perustehtävä?

28 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Maanviljelijät ovat vuosisatoja pitäneet hyvää huolta luonnosta. Heillä luonnosta huolehtiminen on ollut lähtökohta hyvän tuloksen saamiseksi.

    Vihreän liikkeen lähtöhetkiä puolestaan oli Koijärven tapahtumat. Siellä muuan maanviljelijä alkoi toteuttamaan jo paljon aikaisemmin oikeudessa myönnettyä lainvoimasta päätöstä maiseman vesiongelmien ratkomiseksi.

    Silloin muutamat kaupungeista tulleet nuoret alkoivat rähistä näitä paikallisia maanviljelijöitä vastaan. Tuo oli niin rajua että jopa naapuripitäjiä myöden muutamien maanviljelijöitten piti tulla paikalla kyläläisten avuksi. Koska laillinen tuomioistuimen päätös oli maanviljelijöitten puolella ja koska mielenosoittautujat estivät laillista työtä, niin poliisi joutui ottamaan joitakin kiinni.

    On täysin nurinkurista että itseään luontoystävälliseksi kutsuva liike tällä tavoin on jo syntyajoistaan lähtien suuntautunut vihamielisesti juuri sitä väestönosaa vastaan joka jo vuosisatojen aikana on kovalla työllään ylläpitäneet maaseutumme kulttuurimaisemia ja luonnon tasapainoa yllä.

    Oikea luonnon suojeleminenhan pitäisi olla sellaista että se yhdistää kaikkia yhteiskunnan kerroksia erilaisista lähtökohdista riippumatta. Onhan Jumala jo luomisen alussa pannut ihmisen paratiisiin viljelemään ja varjelemaan luontoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: ”Maanviljelijät ovat vuosisatoja pitäneet hyvää huolta luonnosta. Heillä luonnosta huolehtiminen on ollut lähtökohta hyvän tuloksen saamiseksi.”

      Joo, työntämällä typpeä ja fosforia Itämereen ja ajamalla paskaa pelloilleen pohjavesien tuhoksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Jaatila sanoo:

    Juuri näin! Vihreät ratsastavat ympäristöasioilla, vaikka taustalla on sama anarkistinen pohjavire kuin 1960-luvun vasemmistolla. Ellei pahempikin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Kimmo

    Väitteesi on kummallisen asenteellisesti värjäytynyt. Mistähän sylttytehtaalta lienee peräisin?

    1) Maan lannoitus vain palauttaa maahan sen mitä viljelyn korjattu sato sieltä on ottanut.

    2) Oletko tietoinen Itämeren saastutuksen eri osien kokonaisarvoista?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seija Rantanen sanoo:

    Ainakin Opetushallituksen verkkosivujen mukaan (http://www.edu.fi/lukiokoulutus/biologia_ja_maantieto), ympäristöasioita käsitellään koululaitoksessamme osana biologian ja maantiedon opetusta.

    Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen raportti (http://www.mtt.fi/met/pdf/met96.pdf) on korutonta kertomaa Matias Rotollekin puhtoisesta maanviljelystämme.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kimmo Jaatila sanoo:

      Nyt oli kyse perusopetuksesta, ei lukiosta. Olen parhaillaan mukana vetämässä perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessia, joten tiedän mistä kirjoitan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Tuon Opetushallituksen verkkosivun mukaan myös perusopetuksessa ympäristöasioita käsitellään osana biologian, maantiedon ymparistö- ja luonnontiedon opetusta: http://www.edu.fi/perusopetus/biologia_ja_maantieto. Erikoista, että se perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi, jota olet vetämassa, poikkeaa Opetushallituksen ohjeista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kimmo Jaatila sanoo:

      Ööö… Olen peruskoulun opettaja ja tunnen koulumaailman realismin. Toki oppiaineiden yhteistyö tulee jatkossa korostumaan ja toivottavasti ympäristöetiikka saa laajaa jalansijaa sitä kautta. Mutta harva luonnontieteen opettaja on kiinnostunut eettisistä kysymyksistä. Siihen tarvitaan katsomusaineiden näkökulmaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Opetusala en ole minullekaan ihan vieras, mutta perusopetus tosin on. Ihmettelen edelleen, miten ympäristö- ja luonnontietoa voitaisiin opettaa ilman eettistä näkökulmaa, olkoonkin, että se tapahtuisi luonnontieteen opettajan toimesta. Lainaan vielä Opetushallitusta: ”Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Roto: ”Väitteesi on kummallisen asenteellisesti värjäytynyt. Mistähän sylttytehtaalta lienee peräisin?”

    Se sylttytehdas on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos, jonka Seija ehtikin jo ottaa esille. Luulisi pappismehenkin olevan edes tuon verran perillä maatalouden ravinnevalumien haitallisista vaikutuksista rannikkovesiimme vaikkei sitä Raamatussa olekaan kerrottu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • seppo heinola sanoo:

    Kun maatalouden tuet tulivat pinta-alaperusteisiksi aurattiin auki himruinet määrät aivan vesitöihin kiinni kallistuvia peltoja,joiden valmat menevät monesti suoraan vesistöihin. Liian kapeat suojakaistaleet eivät aina auta juuri mitään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Seija

    Kiitos viitteestäsi

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Kimmo

    1) On kaksi täysin eri asiaa

    a) tehdä yleistäviä hyökkäyksiä maataloutta vastaan

    tai

    b) tutkia minkälaisilla toimenpiteillä maan lannoitus saadaan vastaamaan sitä määrää ja laatua että lannoituksen ja ravinteiden kulutuksen määrä vastaavat toisiaan.

    Seijan viittaama tutkimus pyrkii juuri tuohon jälkimmäiseen tavoitteeseen.

    2) Lannoittamisen nykytilanne on sellainen että pörssiyhtiöt ovat tulleet mukaan lannoitteiden hinnanmuodostukseen.

    Kemirasta on vuonna 2004 eriytetty lannoitetuotanto Kemira GrowHowksi. Se on ollut maassamme lähes monopoliasemassa. Tuota asemaa se on käyttänyt hyväkseen. Sen hinnoittelu on nostanut lannoitteiden hintaa tavattoman runsaasti. Maanviljelijöistä tuntuu kuin heiltä yritettäisiin puristaa viimeisinkin euro pörssimaailman rattaisiin.

    Jo aivan hintakysymysten takia tänä vuonna jokainen lannoitteita miettivä maanviljelijä tekee erittäin tarkkoja laskelmia voidakseen ratkaista mikä määrä ja mikä muoto antaisi parhaan mahdollisen lopputuloksen. Yhteenkään kiloon turhia lannoitteita nimittäin ei kenelläkään ole varaa kylvää peltoihinsa tai puutarhoihinsa. Jo pienetkin yliannostukset vievät muutoinkin tiukalla olevan talouden miinuksen puolelle.

    .

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Omassa suvussani sekä isän että äidin puolelta monet sukupolvet ovat olleet ja ovat edelleen joko viljelijöitä tai karjankasvattajia

      Olen samaa mieltä Matias Roton kanssa siitä, että lannoitetuotannon pörssiyhtiöt ovat osaltaan syyllisiä maatalouden huikeisiin haittavaikutuksiin ympäristöllemme. ”Vähällä rahalla suuret tuotot”.

      Raamatussa muistaakseni puhutaan maan viljelemisestä ja varjelemisesta. Totean valittaen, että ainakin oman sukupolveni maatalousyrittäjiä kiinnostaa enemmän helppo raha kuin maan varjeleminen.

      Vaihtoehtoja on toki olemassa: luomutuotteille on tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Mutta toki tämän blogin alkuperäinen tarkoitus lienee ollut vain vihreiden mustamaalaaminen, joten ei tästä sen enempää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kimmo Jaatila sanoo:

      Ei mustamaalaaminen, vaan kritisointi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Yllä oleva teksti oli vastaus Kimmo Wallentinin tekstiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      ”Yhteenkään kiloon turhia lannoitteita nimittäin ei kenelläkään ole varaa kylvää peltoihinsa tai puutarhoihinsa. Jo pienetkin yliannostukset vievät muutoinkin tiukalla olevan talouden miinuksen puolelle.”

      Näyttää sitä olevan varaa kylvää ihan riittävästi Itämereenkin. Maatalouden valumat vesistöihin ja niiden kautta mereen ovat edelleen ylivoimaisessa kärjessä maamme rannikkovesien rehevöittämisessä. Onhan se nyt ollut tunnettu tosiasia, jo vaikka kuinka kauan. Se, että yrität taikoa maanviljelyksen puhtaaksi pulmuseksi luonnon saastuttamisesta ja yhtyä blogistin naiiviin vihreiden mustamaalaamiseen on toivoton yritys, eikä sitä mikään asioiden oikean laidan tunteva taho osta.

      Erilaisten torjunta-aineiden ja myrkkyjen levittäminen viljelmille on sitten ihan oma lukunsa ja kolmas asia, joka ei ainakaan luonnon tilaa paranna on lietelannan levitys pelloille. Tiettynä aikana vuodesta paska haisee maaseudulla kuin painikilpailuissa ja pohjavedet huutavat hoosiannaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Kimmo W

    1) Lannoitteiden hintakehitys on muuttunut aivan lähiaikoina. Tämä on myös selvästi muuttanut lannoitteiden käyttöä viimeisten vuosien aikana.

    2) Torjunta-aineiden käytöstä otan muististani vähän vanhemman tilaston niin ei tarvitse haaskata aikaa. Sinä vuotena kun Suomessa torjunta-aineiden käyttö oli 0,8 kg hehtaaria kohti vuodessa, niin Hollannissa oli 22 kertaa isompi torjuntaaineiden käyttö.

    Toinen esimerkki metsästä

    Metsän lannoituksesta huolimatta suomalaisen metsästä 90 % Suomen metsistä on EU:n asettamien mittojen mukaan mukaan luomukriteerit täyttävää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: ”Lannoitteiden hintakehitys on muuttunut aivan lähiaikoina. Tämä on myös selvästi muuttanut lannoitteiden käyttöä viimeisten vuosien aikana.”

      Jos lannoitteiden käytön vähentämiseksi tarvitaan lannoitteiden hintojen voimakas nousu niin kuin väität, ei voida puhua maanviljelijöiden harjoittamasta vapaaehtoisesta luonnonsuojelusta, vaan lannoitteiden käytön vähentäminen on ihan yksinkertaisesti vain pakon sanelema juttu. Mistäköhän se johtuu, että vasta kun on taloudellinen pakko, nämä esimerkilliset luonnonsuojelijamme – maanviljelijät – huomaavat tulevansa toimeen pienemmillä lannoitemäärillä kuin aikaisemmin??? Vai huomaavatko sittenkään?

      Tästä voi vetää johtopäätöksen, että on syytä kannattaa lannoitteiden hintojen voimakasta nousua myös tulevaisuudessa niin vesistömme ja meremme kiittävät. Sama ilmiö on todettavissa myös viinan kulutuksen suhteen; kun hinta nousee käyttö vähenee ja maksa kiittää, kun hinta laskee, käyttö lisääntyy ja maksa poksahtaa.

      Seija Rantanen toteaa tuossa ylempänä niin kuin asia on: ”Totean valittaen, että ainakin oman sukupolveni maatalousyrittäjiä kiinnostaa enemmän helppo raha kuin maan varjeleminen. Vaihtoehtoja on toki olemassa: luomutuotteille on tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Mutta toki tämän blogin alkuperäinen tarkoitus lienee ollut vain vihreiden mustamaalaaminen, joten ei tästä sen enempää.”

      Mitä tulee torjunta-aineiden käyttöön, turha Hollannista on olkiukkoa tehdä. Ei se, että siellä käytetään monin verroin enemmän torjunta-aineita vaikuta yhtään kotimaisten viljelijöiden torjunta-aineiden käyttöä vähentävästi tai tee siitä yhtään hyväksyttävämpää. Osoittaa vain sen, että eivät ne maanviljelijät ole maailmanlaajuisestikaan mitään luonnonsuojelijoitten esimerkillistä valiojoukkoja. Myrkky mikä myrkky.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kimmo Jaatila

    Keski-ikäinen, keskiluokkainen ja keskinkertainen. Kahden pojan isä, aviomies. opettaja, pastori ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut mies. Blogissani käsittelen opettamista, kasvattamista, arvoja, politiikkaa ja kirkollista elämää. Joskus vakavasti,joskus irvaillen. Kuvia en kumartele enkä suosiota hae.