Vihasta

Esko Valtaoja esitteli televisio-ohjelmassa, miten n-sanan käyttö liittyy erilaisiin historiallisiin konteksteihin ja miten se joskus aiemmin käytettynä ei merkitse samaa kuin nykyisessä torjutussa käytössään, jota hän ei itsekään kannata.

Keskustelijan reaktio muistutti lähinnä Gestapon tai KGB:n kuulustelijan raivoa ja vihaa.

Konekivääripuhe sisälsi henkilökohtaisen kokemuksen ilmaisemisen sanoituksen sijasta oppikirjamaisia tunnustermejä kuten ”turvaton tila” ja hyökkäsi Valtaojan persoonaa vastaan luonnehtimalla hänen elämänhistoriaansa sanojen vastuuttomuutena. Syntyi vaikutelma emotionaalisesta ulkoistuksesta konemaiseen ja teknokratisoituun vihapuheeseen.

Ilmiö on kiinnostava. Mielestäni stoalaiset olivat oikeassa siinä, että on parempi elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki hieman hillitsevät itseään, myös kielenkäytön alalla, kuin sellaisessa, jossa kukaan ei hillitsisi itseään mitenkään.

Mutta woke ja cancel -ilmiöt herättävät kysymyksen siitä, onko ns. vihapuheen kiellon lieveilmiönä myös tämän diskurssin omistajien oikeus rajattomalle vihalle.

Ehkä tästäkin syystä esimerkiksi Barack Obama on irtisanoutunut woke-kulttuurista. Hänen ympärillään asiasta käydyn keskustelun yhteydessä esitettiin, että woke etsii rasismia nimenomaan sieltä, missä sitä ei ole eikä sillä ole muuta päämäärää kuin rasismista syyttävään vihaan lietsominen.

Siihen käyvät sitten Afrikan tähti-peli, pianon mustat koskettimet ja pörssipuhe Black Thuesdaystä. Näinhän totalitaristiset perinteet menettelevät.

Kysymys tuo mieleeni 1900-luvun alun kulttuurihistorian, josta esimerkiksi Alan Janik ja Stephen Toulmin kirjoittivat erinomaisen valaisevan teoksen Wittgenstein's Vienna.

He analysoivat Habsburgien valtakunnan kehkeytymistä vihapuheen kieltäväksi tefloniksi, joka lopulta purkautuu ensimmäisen maailmansodan joukkotuhoksi.

Keskeinen kaunokirjallinen epookkiteos kirjoittajien mielestä on Musilin Mies vailla ominaisuuksia. Se kuvaa Itävalta-Unkaria Kakaniana eli "paskamaana", jossa kaiken todellisen on korvannut kitch.

Kukaan ei aidosti tunne mitään eikä varsinkaan negatiivisia tunteita. Kaikki tunteet ovat oppikirjasta ja ohjesäännöstä.  Kaikki on sublimea wieniläisvalssin poljennolla toteutettua hyvää tahtovien ja oikeassa olevien ihmisten ilmastomuutoksentorjuntaa, jossa pienikin risaus aiheuttaa syvän pöyristyneisyyden.

Kun kielletty todellisuus, siistin puheen ja säällisen käyttäytymisen varjoihin kätketty todellisuus, astuu esiin, heikoimmassa tilassa ovat juuri pöyristyneistön edustajat. Heidän patologinen vihansa purkautuu konetuliaseen massatuhon tuottamiseksi.

Vihan tutkiminen olisi paikallaan paljon syvällisemmässä merkityksessä kuin vain vihapuheen direktiivejä laatimalla.

4 kommenttia

  • Sami Paajanen sanoo:

    Valtaoja sai kohtuutonta arvostelua osakseen. Vastaava ilmiö on menossa laajasti, silmiemme edessä, muutamien lääketehtaiden ansiosta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Leo Tihinen sanoo:

      Valtaoja sai minunkin mielestäni kohtuutonta arvostelua osakseen keskustelussa. En kuitenkaan ymmärrä miten lääketehtaiden ansiosta vastaava ilmiö menossa silmiemme edessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Minulla on ollut onni kokea paljon myönteistä ystävällisyyttä afrikkalaistaustaisten veljien ja sisarten taholta, terveisiä vaan Kallaveden srk:n sudanilaisille. Siksi kyllä vältän käyttämästä n-sanaa. Olen niin vanha, että nuoruudessani tuo sana oli vielä täysin neutraali ihmisen ulkonäköä kuvaava ilmaisu. Otaksun, että Suomessa tuo loukkaavuus on tullut ensiksi esille siinä, että koulupihojen kiusaamisessa tuota sanaa on alettu käyttää hieman eksootisemman näköisten toverien pilkkaamiseen, vähän vastaavasti kuin h-sanoja, ilman että sanojat ovat aina edes tiedostaneet käyttämänsä sanan alkuperäistä merkitystä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kalevi Kauppinen sanoo:

    N sanan käyttö oli minunkin nuoruudessani yleistä, jotkut käyttivät sitä ihon värin perusteella, kun taas jotkut käyttivät sanaa halventavassa mielessä.

    On hyvä, ettei n sanaa käytetä, koska se voidaan tulkita halventavaksi, vaikka se ei sitä olisikaan. Valtaoja yritti juuri tätä selittää, että sanan tarkoitus merkitsee sitä , missä mielessä sen esittää. Vastapuoli käsitti Valtaojan väärin tai sitten halusi käsittää n sanan halventavaksi. Olisi ollut keskustelun kannalta hyvä, jos vastapuoli olisi ensin tarkentanut, mitä Valtaoja tällä sanalla tarkoittaa.

    Hyökkäävää keskustelua on ikävä seurata, sen takia siitä jäi paha maku suuhun.

    Ilmoita asiaton kommentti