Suomessa on jälleen takana yt-neuvottelujen syksy. Vaikka kaikki puolueet olivat ennen vaaleja sitä mieltä, että koulutuksesta ei pidä leikata, jättimäisiä yt-neuvotteluja käydään yliopistoilla. Viimepäivinä otsikoissa on ollut Museoviraston yyteet. Ennestään vaatimattomalla budjetilla maamme kulttuuriperintö vaalivaa virastoa vaaditaan sopeuttamaan toimintaansa niin, että useita keskeisiä toimipisteitä uhkaa sulkeminen.
Museoviraston on karsittava menojaan noin kahdella miljoonalla eurolla. Henkilökunnan vähennystarve on enimmillään 35 henkilötyövuotta. Virastolla on vakituista henkilökuntaa 250. Viraston toimintamenoista yli puolet on henkilöstökuluja ja yli 30 prosenttia kiinteistöjen vuokria.
Leikkaustarve on niin suuri, että vaadittuja menojen vähennyksiä ei saada kokoon ilman henkilöstövähennyksiä. Viimepäivinä julkisuudessa on arvioitu, että keskeisistä museoista esimerkiksi Helsingin Meilahdessa sijaitseva Tamminiemi ja Kirkkonummen Hvitträsk olisivat jatkossa auki vain kesällä. Molemmat on suosittuja käyntikohteita ympäri vuoden. Kolmevuotta sitten peruskorjatun Tamminiemen sulkemista on erityisen vaikea ymmärtää.
Museoviraston leikkaukset eivät nosta kansaa barrikadeille ja mielenosoituksiin, vaikka syytä voisi olla. Tänä epävarmana aikakautena kansakuntamme tarvitsisi historian tuntemusta enemmän kuin pitkään aikaan. On historiallinen tragedia, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikkauspäätösten johdosta hänen johtamansa puolueen keskeisimmän vaikuttajan presidentti Urho Kekkosen elämäntyötä esittelevä Tamminiemi sulkisi ovensa. Kekkosen elämäntyötä arvostavaa keskustan kenttäväkeä Tamminiemen kohtalo olettaisi vähintäänkin kiinnostavan.
Kaksi miljoonaa euroa on maan budjetissa pikkuraha. Museoviraston kohdalla kyse alkaa jo kuitenkin miltei olla elämästä ja kuolemasta. Näin ollen vetoan Suomen Keskustaan pääministeripuolueena, että hallitus vielä kerran arvioisi onko Tamminiemen sulkeva ja Museoviraston toiminnan lamauttavat leikkaukset täysin välttämättömiä Suomen talouden pelastamiseksi vai kannattaisiko kulttuuriperinnön vaalimiseen kuitenkin uhrata tämä vaatimaton summa?
Onko uutisessa virhe?
Ruotsalaisia on 9,5 miljoonaa. Jos 1,8 miljoonaa on sitoutunut johonkin uskontoon, niin mitä mieltä on lähes 8 miljoonaa ruotsalaista.
Käsitykseni mukaan uutisessa ei ole virhettä. Ainakin se on hyvin saman sisältöinen kuin uutisen viittaama alkuperäinen Kyrkans Tidning -lehden uutinen.
Uutisesta voi päätellä, että vajaa 20% ruotsalaisista on vahvasti sitoutunut johonkin uskontoon. Käsitykseni mukaan tuo on samaa suuruusluokkaa kuin taannoinen kysely Suomessa, jossa kysyttiin, kuinka moni suomalaisista uskoo Jumalaan ja kirkon opetukseen.
Loput 8 miljoonaa ruotsalaista ovat joko ateisteja tai kirkon jäseniä, joilla ei ole vahvaa sidettä kirkkon ja uskontoon. SIihen nähden kuinka pienen määrän suomalaisista sunnuntaiset jumalanpalvelukset keräävät, väittäisin että tilanne Suomessa on kokolailla samansuuntainen.
Paikkaansapitämätön, harhaanjohtava otsikko.
Kokolailla samaa mieltä. Joskin riippuu siitä, miten ”kansakunnan vahva uskonnollinen sitoutuminen” määritellään.
Kotimaan otsikointiin olen itsekin usein puuttunut. En usko, että kyse olisi toimittajien ammattitaidottomuudesta, eli kyvyttömyydestä laatia uutisen sisältöä vastaava otsikko. On pakko päätyä ajatukseen, että virheellinen otsikointi on tarkoitusperäistä. Siis tämän jutun otsikko tahtookin kertoa vastoin tekstissä olevaa sisältöä: Seurataan vain Ruotsin kirkon linjaa, niin kansa on sitoutuneempaa uskontoon ja kirkkoon kuin nyt.
Tosiaan harhaanjohtava otsikko. Rehellisyys kunniaan !
Logiikan näkökulmasta otsikko pitäisi muotoilla näin: ”On olemassa vahvasti uskonnollisesti sitoutuneita ruotsalaisia”. Myös tämä kelpaisi: ”Moni ruotsalainen vahvasti sitoutunut uskontoonsa”.
Ihmettelen, ettei Kotimaa 24:n toimitus ole vielä korjannut otsikkoa, joka on äärimmäisen harhaanjohtava.
Yhtäältä voidaan kyllä ajatella, että viimeisten 20 vuoden aikana uskonnosta on tullut irrelevantti suurelle osalle läntisen maailman ihmisistä. Tässä valossa reilu miljoona ruotsalaista kyllä täyttää määritelmän ”kansakunta on vahvasti uskonnollisesti sitoutunutta” jos referenssinä käytetään 2010-luvun standardia länsimaiselle uskonnolliselle sitoutumiselle.
Klikkausjournalismia.
Kun 9,5:sta miljoonasta vähennetään muutama miljoona alaikäista, joilla ei vielä voi olla asiaan kannanottoa, alkaa jutun otsikko näyttää enemmän todelliselta.
Oiva osoitus uskovaisen ”moraalista”
Nykyisessä Keskustassa, etenkään sen johdossa ja ministeriryhmässä, ei taida Kekkonen, jostain Alkiosta puhumattakaan, olla kovin suuressa huudossa – liekö Anne Berner koskaan kuullutkaan Santeri Alkiosta?
Tamminiemi on niin keskeinen osa Suomen poliittista historiaa, että se tulisi ehdottomasti säilyttää ympärivuotisesti avoinna olevana museona. Suomessa on niin paljon museoituna sellaistakin, millä ei ole mitään merkitystä.