Yhteiskunnallisten asioiden päätöksiä on arvioitu kansallisen veteraanipäivän kynnyksellä. Tarkkaan on pohdittu myös, mitä eduskunta on aikonut tehdä tulevaisuudessa ihmisten hyväksi. Julkisuudessa on arvioitu ”kehysriihen” saldoa. ja muidenkin päätösten sisältöä. Veteraanipäivän juhlatilaisuuksissa on seurattu hartaasti suunnitellun ohjelman etenemistä, niin varmaan myös 27.4.2017 järjestetyissä tilaisuuksissa.
Kuopion musiikkikeskuksesta on lähetetty perinteisesti kunnioitusta herättävästi seppelpartiot sankarihaudoille. Tilaisuuden anti on jäänyt paikallaolijoiden mieleen. ”Veteraanin iltahuuto” – musiikkikappale on sykähdyttänyt voimakkaalla sanomallaan.
Kuulijat pohtivat omakohtaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksituumaisuutta. He miettivät myös, miten päätöksenteossa on ajateltu yleensä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Maatamme kohdanneet aikaisemmat vaikeat ajat nostavat esille ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Ihmisten mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla on arvioitava vaikutusyhteyksiä. Puhuttelevien asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan oikein ja harkitusti. Miten hyvin löytyvät Euroopan lähialuetta koskevien kysymysten ratkaisut, jotka heijastuvat tänne Suomeenkin?
Mitkä ovat ne päätökset, jotka vievät asioita ”hallittuun” suuntaan? Säilyvätkö vastuullisten henkilöiden puheyhteydet kriisien ratkaisemiseksi? Kysymyksiä riittää, mutta missä ovat ”oikeat” vastaukset. Ulkopolitiikka on taitolaji, jossa tarvitaan näkemystä.
Kun ulkopolitiikalla on selkeä tavoite, vältetään ”ulkopoliittisia karikkoja”. Ulkopolitiikan onnistumista arvioitaessa kysytään perustellusti, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat liian helposti niin sanottuihin asiantuntijoihin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee olla maamme edunmukaista. Maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista arviointitietoa maamme sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista, joita on toteutettu esimerkiksi sisäpolitiikan osalta pari vuotta hallitustaipaleen ohjelman mukaan. Veteraanit seuraavat kiinnostuneina sosiaali- ja terveydenhuollon ja ulkopolitiikan menettelyitä.
Kansallisen veteraanipäivän
ja juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Minuta tuo on aika vähäinen rike. Täällä joka ainoassa keskustelussa on muutama vapari tai ateisti esittämässä täysin aiheeseen kuulumattomia kommentteja. Minusta uskonrauha kuuluisi myös nettiin ja vaparien olisi sitä kunnioitettava.
Juu, turha heidän on puhua tai kirjoittaa muuten kuin silloin kun heiltä jotain suoraan kysytään .
Kyllä jämpti on niin!
Sananvapaus on kyllä ateistien ihan turha keksintö, ehkä jopa ihan s’**tanasta.
Uskonrauha ja tekijänoikeuden loukkaus ovat aika eri asioita. Tekijänoikeuden loukkaus on oikeuden haltijan työn varastamista. Kari Virtasen tekstissä viitatuissa täysin asiaankuulumattomissa kommenteissa kysymys on korkeintaan arvostelukyvyttömyydestä ja mauttomuudesta johtuvista käytöshäiriöistä. Pettikö nyt Kari Virtasen oma tyylitaju?
No sitten uskovaisten pitäisi kunnioittaa kaikkia maallisia medioita ja olla kirjoittamatta niihin sanaakaan uskosta. Jos tuollainen uskonrauha on netissä niin rauha uskosta pitää olla yhtä pätevä. I’m game!
Lasku vaan perään. Normaali tapa on tällaisissa tilanteissa kertoa kuvan hinta kolmella. Suomen freelance-journalistit ry:n sivuilta löytyvät normaalitaksat.
http://uusi.freet.fi/palkkiot-ja-sopimukset/miten-free-journalisti-hinnoittelee-tyonsa/
Kuvien varastaminen on nykyään vitsaus, josta tuskin pääsee eroon. Ainoa keino on rahastaa kaikista löytyvistä väärinkäyttötapauksista. Siperia ehkä opettaa tässäkin. Jos valokuvaajilla olisi oma TTVK niin tuollaista tuskin tapahtuisi siinä määrin kuin nykyisin.
Prometheuksen hengessä?