Ihminen on ainoa luotu olento, joka käsittää vertaukset, symbolit. On syytä painottaa, että tämä ominaisuus, minkä Jumala ihmiseen laittoi, oli ihmiseen laitettu kyky, niinkuin oli kyky hallita koko luomakuntaa.

Jeesus puhui pelkästään vertauksin. Näin päästiin ikäänkuin kaksinkertaiseen selkeyteen. Kun Jeesus asetti ehtoollisen vieton, hän selvitti syyn ja tavan, vt. Luuk. 22:15 Ja hän sanoi heille: ”Minä olen halajamalla halannut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, ennenkuin minä kärsin;

Luuk. 22:19 Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni.”

20 Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.

Jeesus tällä aterialla toi esiin, miksi hän juuri tuolloin kertoi suuren halunsa yhteisesti nauttia opetuslastensa kanssa tämä ateria. Sinä vaiheessa hän sanoi vain että, ”.. ennenkuin minä kärsin”. Tämä kärsimys, mistä opetuslapset eivät tienneet, oli uhri koko maailman sovituksesta. Koko maailmanhistorian halkaiseva tapahtuma. Jeesus nousi opetuslasten silmien edessä ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään, Apt. 1:9, muuttuneena, niinkuin on lupaus kaikille uskovina kuolleille.

Kun Jeesus otti leivän ja sanoi sen olevan hänen ruumiinsa ei ollut epäselvää, että leipä oli vertauskuva Jeesuksen ruumiista. Tässä huipentui ennustuksissa muutamaan otteeseen mainitut ennustukset Jeesuksen julistuksesta,

Tällä kirjoituksella viittaan Kotimaassa 9/10 olleeseen kirjoitukseen, ”Reaalipreesens … ”