Historioisija Mikko Moilanen arvioi hiljan julkaistussa tutkimuksessaan, että Suomessa teloitettiin 2000 – 2500 ihmistä 1600- luvulta 1800 luvulle. Tämä surullinen tilasto taustoineen kertoo yhtä paljon sen ajan yhteiskunnan raaoista ja armottomista arvoista kuin ihmisten tekemistä rikoksista.

Noin puolet teloitetuista oli naisia, jotka olivat syyllistyneet syyteiden mukaan noituuteen tai lapsen murhaan.
Maailmassa teloitettiin yhteensä 60.000 – 100.000 ihmistä noitina, joista n. 80 % oli naisia. Jos pahantahtoiset, hysteeriset tai luulotautiset ihmiset alkoivat syyttää jotakuta noituudesta ja keksivät todisteita, mahdollisuudet olivat kieltää syyllisyys ja tulla kidutetuksi ja kuolla tai tunnustaa ja kuolla silloinkin tuskallisesti esim. polttamalla.

Noitavainot olivat tuon ajan ajankohtaista ja toimivaa ”kristillisyyttä”.

Lapsen murhaajat olivat pääasiassa naimattomia naisia, jotka joku isäntä tai renki oli pistänyt paksuksi mutta useimmiten ei joutunut tekoaan sovittamaan, koska nainen tuli syylliseksi epätoivoissaan tehtyyn lapsenmurhaan. Tämä tietysti kertoo yhteiskunnan armottomuudesta ja kovuudesta yksinäisiä äitejä ja aviottomia lapsia kohtaan, joille ei ollut olemassakaan ihmisarvoista elämää ”kristillisten” arvojen yhteiskunnassa.

Tämäkin julma ja kova syrjintä ja hyljeksintä, joka vielä kohdistui muutoinkin yhteiskunnassa vähäosaisimpiin naisiin, tuli kristityiltä, jotka uskoivat raamatun (vanhan testamentin) arvoja opetuksia ja halusivat soveltaa niitä yhteiskuntaan.
Kirkoissa edelleen laulettavien keskiaikaisten virsien tekijöistä moni ilmeisesti myös kannatti noita karmeita arvoja ja käytäntöjä muiden mukana, mikä ”pilkahteleekin” joissakin sanoituksissa.

Tuon melko lähellä olleen ajan monet kristityt myös kannattivat teloitusten lisäksi orjuutta, naisten alistamista kaikessa yhteiskunnassa, kuolemanrangaistusta, julkisia häpeärangaistuksia, lasten ja naisten henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä kurinpidon nimissä, naisen hiljentämistä seurakunnassa, miehen oikeutta raiskata vaimonsa avioliitossa, jne.

Kaikki nämä ihmisarvon loukkaukset ovat meidän tuntemamme ja käyttämämme raamatun arvojen, esimerkkien ja opetusten mukaista eli siis monen mielestä ”jumalan sanaa” eli Jumalan tahdon mukaista.
Onko tämä kaikki ollut muka kristillistä. NO EI TODELLAKAAN, vaan harkittua vallankäyttöä ja väkivaltaa, jota perustellaan vanhan testamentin eli perinteisen juutalaisuuden arvoilla, JOTKA EIVÄT OLE KRISTILLISIÄ ARVOJA.

Meillä Suomessakin on monia konservatiivisia raamatunopettajia, jotka edelleen opettavat vanhaa testamenttia ikään kuin kristillisyyteen kuuluvana. Näin konservatiiviset vanhatestamentilliset epäkristilliset arvot saavat niistä tukea.

Olen ihmetellyt pitkään, miksi Jeesuksen opetuksista kuulee niin harvoin hyvää opetusta. Ilmeisesti Jeesuksen vieläkin radikaalit tasa-arvon, vapauden, myös tuntemattomiin ulottuvan rakkaudellisuuden, armollisuuden ja Jumalaan luottavan iloisen huolettomuuden arvot ja opetukset ovat liian vaikeita perinteiselle vanhatestamentillissävytteiselle, lakihenkiselle ja synkistelevälle luterilaiselle ”kristillisyydelle”.