Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maallistuminen on pisteessä, jossa moni kristitty ei voi enää hyvällä omallatunnolla viettää ehtoollista kotikirkossaan. Silti herätysliikkeissä toistetaan mantraa kirkkoon jäämisestä. Kun näitä selityksiä verrataan Raamattuun, ne paljastuvat kestämättömiksi.
Onko kirkossa pysyminen kuuliaisuutta Jumalalle vai pelkkää ihmispelkoa? Punnitaanpa argumentit Raamatun valossa.
Myytti 1: ”Tämä on isien kirkko, eikä kirkosta ole koskaan ennenkään erottu”
- Perustelu: Ajatellaan, että kirkosta lähteminen on moderni keksintö tai historian pettämistä. Väitetään, että mennete sukupolvetkin kestivät kirkon kriisit lähtemättä.
- Miten se törmää Raamattuun: Tämä on historiallinen ja teologinen harha. Koko luterilainen kirkko syntyi siitä, kun Martti Luther ja uskonpuhdistajat heitettiin ulos roomalaiskatolisesta kirkosta, koska he pitäytyivät Raamattuun. Raamattu ei käske vaalimaan seiniä tai organisaatioita, vaan totuutta. Jeesus nuhteli niitä, jotka korottivat perinteet Jumalan sanan yläpuolelle: ”Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä” (Mark. 7:8). Jos ”isien kirkko” luopuu isien uskosta, siitä lähteminen ei ole luopumusta – se on uskollisuutta.
Myytti 2: ”Eroaminen rikkoo seurakunnan ykseyden”
- Perustelu: Kirkosta eroamisen väitetään rikkovan kristittyjen yhteyden ja synnyttävän luvatonta hajaannusta.
Miten se törmää Raamattuun: Tämä perinteinen pietistinen kirkkokäsitys – jossa todellinen kirkko on vain liikkeen sisäinen ”pyhien yhteisö” suuren raunioituneen kirkon sisällä – on ajanut liikkeet umpikujaan. Käytännössä herätysliikkeet ovat jo ajautuneet pois kansankirkon todellisesta osallisuudesta ja yhteisestä ehtoollispöydästä.Johannes antaa tähän äärimmäisen vakavan varoituksen: ”Jokainen, joka harhautuu pois eikä pysy Kristuksen opissa, on ilman Jumalaa; joka tässä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, älkää ottako häntä kotiinne älkääkä tervehtikö häntä” (2. Joh. 1:9–10). Jos virallinen kansankirkko hylkää Kristuksen opin, pietistinen varjokirkossa kyyristely ja instituutioon rahoittaminen tekee kristitystä osallisen tähän luopumukseen. Paavali kysyykin: ”Mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä?”(2. Kor. 6:14). Jos yhteys on poikki käytännössä, miksi ylläpitää valheellista kulissia?Myytti 3: Pietistinen harha – Osallisuus on jo menetetty
Perustelu: Herätysliikkeissä ajatellaan usein, että kirkossa voidaan pysyä, kunhan vain vetäydytään omiin messuyhteisöihin ja seuroihin turvaan maallistumiselta.
Myytti 4: ”Kirkko on sekakansaa (vehnä ja rikkaruohot)”
- Perustelu: Jeesuksen vertauksen (Matt. 13) varjolla väitetään, että seurakunnassa täytyy sietää mitä tahansa oppia ja elämäntapaa viimeiseen tuomioon asti.
- Miten se törmää Raamattuun: Jeesus sanoi selvästi: ”Pelto on maailma” (Matt. 13:38) – ei seurakunta. Seurakunnan sisäisestä elämästä Raamattu opettaa täysin päinvastoin: ”Erottakaa paha joukostanne” (1. Kor. 5:13) ja varoittaa antautumasta ”vierasjuhtaiseen valjakkoon uskottomien kanssa” (2. Kor. 6:14).
Myytti 5: ”Olemme suolana kansankirkon maallistumista vastaan”
- Perustelu: Uskotaan, että uskovien läsnäolo jarruttaa kirkon mätänemistä sisältäpäin.
- Miten se törmää Raamattuun: Raamattu ei tunne strategiaa, jossa hengellinen yhteisö pelastetaan jäämällä keskelle harhaoppia. Päinvastoin, Jumalan sana varoittaa: ”Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan” (1. Kor. 5:6). Kun rakenne maallistuu virallisella tasolla, käsky on ehdoton: ”Menkää pois heidän keskeltään ja erotkaa heistä” (2. Kor. 6:17).
Vastuunäkökulma: Perhe tarvitsee yhteisen kodin vauvasta vaariin
Kyse ei ole vain yksilön omastatunnosta, vaan vastuusta seuraavasta sukupolvesta. Kristityn perheenisän ja -äidin velvollisuus on tarjota lapsilleen turvallinen, terve ja raamatullinen hengellinen koti.
Jos perhe käy kirkossa, jossa isovanhemmat surevat opin murenemista, vanhemmat joutuvat väistelemään harhaoppisia ehtoollispöytiä ja lapset altistetaan maailmalliselle opetukselle, perheen hengellinen yhteys rikkoutuu. Perhe tarvitsee seurakunnan, joka on yhteinen koti vauvasta vaariin – paikan, jossa lapsi voi kasvaa kasteesta asti puhtaan sanan ravinnossa ja jossa vaari voi luottavaisin mielin painaa päänsä alttarikaiteeseen.
Kun inhimillinen pragmatiikka – pelko rahoituksen, kiinteistöjen tai maineen menettämisestä – ohjaa herätysliikkeitä, apostolinen periaate pysyy:
”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” (Apt. 5:29)
Jos kansankirkko ei enää kykene olemaan uskoville koti, ja pietistinen eristäytyminenkin on jo tehnyt tehtävänsä, uskovien on uskallettava rakentaa ja etsiä aito seurakunta sieltä, missä Sana ja sakramentit säilytetään puhtaina.


Timo kritisoi pietististä ”varjokirkkoa”, mutta sen oma ratkaisu (”uskaltakaa rakentaa ja etsiä aito seurakunta sieltä, missä Sana ja sakramentit säilytetään puhtaina”) on ortodoksisesta näkökulmasta protestanttis-donatolainen harha.
Uskovat eivät voi perustaa tai ”rakentaa” uusia seurakuntia tyhjästä pelkän Raamatun pohjalta. Kirkko on yksi, historiallinen ja apostoliseen suksessioon (katkeamattomaan piispuuden ketjuun) sidottu Kristuksen ruumis. Ratkaisu ei ole uuden herätysliikekirkon perustaminen, vaan palaaminen siihen yhteen, jakamattomaan historialliseen kirkkoon, joka on säilyttänyt apostolisen uskon alusta asti.
Timo asettaa asettaa Raamatun ja ”ihmisten perinnäissäännöt” (Mark. 7:8) vastakkain tavalla joka on varsin outo! Raamattu ja perinne (Traditio) eivät ole kaksi toisilleen vastakkaista auktoriteettia, vaan ne kuuluvat erottamattomasti yhteen. Kun teksti lainaa Jeesuksen sanoja fariseuksille (”Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä”, Mark. 7:8) ja soveltaa sen kaikkeen kirkolliseen perinteeseen ja jatkuvuuteen, ortodoksinen näkökulma tekee selkeän eron ”ihmisten perinnäissääntöjen” ja apostolisen Pyhän Tradition välille.
Ortodoksisessa kirkossa on olemassa tarkka kanoninen mekanismi tilanteeseen, jossa piispa tai jopa patriarkka alkaa julkisesti opettaa harhaoppia. Tätä varten ei perusteta uutta kirkkoa, vaan sovelletaan Konstantinopolin ns. ensimmäisen ja toisen kirkolliskokouksen (vuonna 861) 15. kaanonia.
Luterilaisen herätysliikekristityn ahdinko on täysin ymmärrettävä, koska häneltä puuttuvat työkalut tilanteen ratkaisemiseen kirkon sisällä. Koska luterilaisuus hylkäsi uskonpuhdistuksessa perinteisen piispuuden ja Pyhän Tradition sitovuuden, se menetti samalla sen ”jarrujärjestelmän”, jolla kirkko olisi voinut suojata itseään enemmistön tai ajan hengen mukanaan tuomilta opillisilta muutoksilta.
Ja niin syntyi Lähetyshiippakunta toki ilman vaaliruhtinas Juhana Horjumatonta (hallitsi 1525–1532). Mitä mieltä olet Timo pitäisikö perustaa uusi Lähetyshiippakunta, omine pappeineen ja piispoineen 2.1 vai liittyä teihin?
Sami, mistä ortodoksikirkossa on saanut alkunsa esim. ns. vedenpyhitys? Kastevesi kyllä pyhitetään Jumalan sanalla. Samoin te myös selvästi palvotte kuvia eli ikoneja. En löydä Raamatullisia perusteita tällaiselle.
tunnistaako kirkon piispojen ketjusta vai siitä, mitä siellä opetetaan?
Ei luterilaiset ole perustaneet uutta kirkkoa tyhjästä emmekä vaadi papeilta synnittömyyttä. Kirkko on siellä, missä evankeliumi julistetaan puhtaasti ja sakramentit jaetaan Jeesuksen sanojen mukaan. Kirkolla on selvät tuntomerkit Jos piispat opettavat vastoin Raamattua, pelkkä virkaketju ei takaa enää mitään.
Eikä teidänkään suojelumekanismit ole pelastanut kirkkoa ajan hengeltä tai riidoilta. Edes katkeamaton piispuus ei ole estänyt Moskovan ja Konstantinopolin kirkkoja ajautumasta välirikkoon ja syyttämästä toisiaan harhaopeista.
Siksi Raamatun on oltava se lopullinen mittatikku, jolla kaikki perinteet ja piispat punnitaan – eikä toisinpäin.
Loppukysymykseen vastauksena toivon että Jumala johdattaa herätysliikkeissä olevia veljiä ja siskoja ja ennenkaikkea johtajille viisautta tehdä oikeita ratkaisuja . En katso luterilaisena asiaa jonkun värinen lippalakki päässä jossa oman kirkon logo , vaan veljiä ja siskoja on eri kirkoissa ja kirkon ulkopuolella ja uskon että moni muu , meillä kellään ei ole muuta pelastusta kuin Kristus ja ymmärsi ihminen kaikkea teologiasta tai ei niin pelastuksen perusta ei muutu . Emme ole luterilaisina donatolaisia kun viittasit Sami siihen ja arvostamme tietysti myös traditiota ja siitä pidämme kiinni mitä apostolit ovat opettaneet . Tietysti meidän tulee rukoilla herätysliikkeiden puolesta kun ovat joutuneet vaikeaan tilanteeseen .En toivo mitään siis mitään muuta kuin Jumalan johdatusta ja hänen pyhän tahtonsa tapahtumista , meillä kaikilla on vain yksi päämäärä ja rakenteet ei vie perille.
Mika olet teologi, etkä näitä perusasioita tässä vaiheessa tiedä. 🙂
Sami kirjoitit : Timo asettaa asettaa Raamatun ja ”ihmisten perinnäissäännöt” (Mark. 7:8) vastakkain tavalla joka on varsin outo! Raamattu ja perinne (Traditio) eivät ole kaksi toisilleen vastakkaista auktoriteettia.
Kristillinen traditio perustuu apostoliseen uskoon , mutta tuossa kontekstissa puhutaan ihmisten perinnäissännöistä. jotka vesittivät Jumalan sanaa . Oli erilaisia rituaaleja , käsien pesua ja muita tapoja . Se mikä kumpuaa apostolisesta opetuksen on ihan eri asia , kun perinnäissännöt mistä Jeesus paljon puhui .
Timo, juuri näin koska ne ovat kaksi täysin eri asiaa, ratkaisu kirkon maallistumiseen ei ole hylätä historiallista, apostolista kirkon rakennetta (kutsumalla sitä ”ihmisten perinnäissäännöksi”) ja perustaa uutta seurakuntaa. Todellinen uskollisuus apostoliselle opetukselle tarkoittaa palaamista siihen katkeamattomaan apostoliseen traditioon, jota ei ole koskaan katkaistu.
Se mikä ratkaisee lopulta , onko se virkaketju vai Jumalan sana on se kysymys . Ei auta 2026 vuonna eläviä kristittyjä pelastumaan mitä on tapahtunut vaikka 400 vuonna . Jokaisella kirkolla , yhteisöllä ja herätysliikkeillä on aina vaara eksyä kuten ihmisillä hairahtua ja eksyä monissa asioissa ja silloin ainoa joka tuo ”tielle” takaisin on Jumalan sana . Jokainen kirjoitus on hyödyllinen joka on syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksesta mutta niin sitä kun kaikkea muuta tulee arvostella Jumalan sanan pohjalta . Meiltä ei kysytä mistä tulet vaan onko meillä usko Kristukseen ainoana pelastajana . Kun halutaan hirttäytyä traditioon niin se vie focuksen muualle pois Kristuksesta . Uusia seurakuntia apostolit sai Pyhän Hengen työnä olla perustamassa ja niin tulee tehdä tänäkin päivänä , se on aina iloista kuultavaa että tahdotaan olla Kristuksen ruumiin jäseniä näkyvästi myös . Kumpa kritillisiä seurakuntia olisi joka paikkakunnalla Suomessa jossa olisi koti ihmisille vauvasta vaariin . Miksi Sami sitä olet vastaan ?
Timo, siitä olemme samaa mieltä, että Kristus on ainut pelastaja, siksi Raamattu ja kirkon perinne eivät ole vastakkain, vaan samaa todellisuutta. Luterilaisilla on erilainen tradion tulkinta kuin alkukirkolla, siksi myös kirkko-oppi on erilainen.
Kirkkoa ei voi perustaa uudestaan, kuten aikaisemmin vastasin. Ortodoksiselle teologialle apostolinen suksessio eli katkeamaton piispojen virkaketju apostoleista asti ei kuitenkaan ole pelkkää hallinnollista tai mekaanista historian havinaa, vaan vakuutus Kristuksen ruumiin jatkuvuudesta. Kristus perusti yhden näkyvän kirkon, ei irrallisia ja keskenään opillisesti hajanaisia yhteisöjä. Kun apostolit perustivat uusia paikallisia seurakuntia, ne kuuluivat tähän jatkumoon.
Historia osoittaa, että jos jokainen yksilö tai uusi herätysliike tulkitsee Raamattua täysin itsenäisesti ilman historiallisen kirkon ja ekumeenisten kirkolliskokousten antamaa tulkintakehystä, seurauksena on lukemattomien uusien kirkkokuntien ja oppiriitojen synty.
Luther lähti korjaamaan vanhaa taloa, mutta kun talon isäntä (paavi) heitti hänet ulos ja lukitsi ovet, Luther ja ruhtinaat rakensivat vanhan talon kivistä uuden rakennuksen viereiselle tontille. Luther itse väitti asuvansa edelleen siinä ainoassa oikeassa, alkuperäisessä kodissa – mutta ulkopuolisten silmissä naapurustoon oli noussut täysin uusi kirkko.
Näin on käynyt lähetyshiippakunnan kohdallakin, vastaavasti käy muillekin jotka rakentavat omia messuyhteisöjä. Oppi kirkosta, siinä ero. 🙂
Kumpi Sami ratkaisee ,
mikä on ylin auktoriteetti: kirkon myöhempi tulkinta vai apostolien kirjoittama teksti ?
Timo, siis mitä? Mikä kysymys tämä on? Kumpikaan ei ole irrallaan toisesta, vaan ne muodostavat yhden jakamattoman kokonaisuuden, Pyhän Tradition.
No arvasin vastauksesi mutta lopulta on vain yksi ja varma mihin voimme luottaa , muuten naapuritontit täyttyy . Kristikunnan historiasta ei voi tehdä noin kaunisteltua kuvaa kuten annat Sami ymmärtää , alkuseurakunnasta lähtien on ollut hajaannusta ja apostolit ovat viitoittaneet aina Kristus tietä . Mikä olisi Venäjän ordodoksikirkolle ratkaisu tai 1000 luvun kahtiajakautumiselle ollut vastaus ? Jos oikea tie määritellään historian ja virkojen kautta eikä puhtaasti Jumalan sanalla niin olisi mielestäni tehdä oikea johtopäätös että muut ovat harhaoppisia ? Ajattelen että meidän tulee lähestyä asiaa Kristuksesta ja hänen opetuksista käsin kuten apostolien opetusten kautta ja pelastus ja päämäärä edellä. Ei ihmisten elämä kestä tarkastelua josta voitaisiin tehdä polku taivaaseen eikä heidän jättämä historia ole kaikkinensa oppiin otettavaa . Apostolit ovat saaneet tehtävän suoraan Kristukselta ja se on meille perinnöksi jätetty minkä hän on tahtonut , kaikkea myöhempää täytyy peilata siihen . On ehdonvallan asioita kirkkoissa kunhan ne eivät vääristä eikä himmennä Kristusta . Jos jostakin on kerskattavaa niin ainoa on Kristus . Elämme monessa suhteessa epätäydellistä maailmaa kun syntiinlankeemuksessa ei tullut ainoastaan ero Jumalasta vaan sen perisynnin vaikutukset näkyy monella tapaa ja sitä emme voi poistaa ajassa mutta Kristuksella on armo ja anteeksiantamus ja hänen tykönsä meidän tulee päivittäin jättää itsemme ja asiamme ja viedä syntimme . Onko sitten syntiä kun uusia seurakuntia syntyy tai halutaan pitäytyä apostolisessa uskossa – ei tietysti .
Minulle ei ole mikään ongelma hyväksyä eri kirkkoja jos se on jollekin niin haluan kysyä eikö niistä ihmisistä olla huolissaan jotka tarvitsevat kodin ja suojan perheelle Kristuksen ruumiin osallisuudessa , johon apostolit opettaa ja on jopa syntiä jäädä pois seurakunnan kokouksista jatkuvasti , jota sanassa kielletään ja nyt sellaista tilannetta ei suoda kaikille herätysliikkeiden ihmiselle jotka eivät voi osallistua hyvällä omalla tunnolla kansankirkon jumalanpalveluksiin . Ei kortiton ihminen voi mennä 100km päähän Jumalanpalveluksiin eikä seurakunnan tilaisuuksiin . Miten ordodoksikirkko ajattelee ihmisiä kun kirkkoja on vähän teillä Suomessa ?
Timo, ortodoksi kirkko on aina ajatellut että muut ovat väärässä, harhaoppisia ja ovat erkaantuneet oikeasta kirkosta. Ei tuossa ole mitään ihmeellistä, arkirealismia. Ei harhaoppi ole mitään rakettitiedettä.
Timo kirjoitat; ” Minulle ei ole mikään ongelma hyväksyä eri kirkkoja jos se on jollekin niin haluan kysyä eikö niistä ihmisistä olla huolissaan jotka tarvitsevat kodin ja suojan perheelle Kristuksen ruumiin osallisuudessa ”.
Jos näin olisi et olisi kirjoittanut blogiasi ” lähtekää, älkää jääkö”… Ihmisistä ollaan väärällä tavalla huolissaan kun perustetaan omia kirkkoja tosta vaan. Se on harhaoppia.
Sanan tulee ohjata kaikkia olipa mikä kirkko tai herätysliike tahansa . Meidän on mentävä sinne missä hyvän paimen ääni kuuluu , Jumalan sanaa meidän seurata eikä harhaoppisia . Jos olisit Sami kirillin kirkossa niin millä ratkaiset jäätkö vai lähdetkö ? Onko ordodoksien traditio niin tärkeä joka teidän suurimman kirkon jäsenillä taustalla on Venäjällä vai onko Jumalan sanalla mitään merkitystä ? Et voi niitä yhdistää mitenkään . Tuo sinun logiikka ei vaan toimi . Ihmettelen suuresti raamatun auktoriteetin vähäisyyttä , sana jonka kautta kaikki on luotu ja elämä syntynyt . Sola scriptura tulee jatkuvasti vastaan apostolien opetuksista .
Timo, ei ole olemassa kirilin kirkkoa. Ei kirkosta voi lähteä, ei edes Venäjällä. Patriarkaattia voi vaihtaa. Yksi patriarka ei ole kirkko.
Jos näin olisi et olisi kirjoittanut blogiasi ” lähtekää, älkää jääkö”… Ihmisistä ollaan väärällä tavalla huolissaan kun perustetaan omia kirkkoja tosta vaan. Se on harhaoppia.
Miten voi olla väärällä tavalla huolissaan ? Eikö jokainen kristitty perheen isä ja äiti halua lapselle sellaisen seurakunnan missä saa raamatun mukaista opetusta . Tunnetko sitä todellisuutta missä perheet elävät tänään ? Eiköhän kaikissa perheissä ole haasteita ja arki ja työ vie aikaa ja jos ei ole seurakuntayhteyttä niin maailma korjaa houkutuksineen ja ei silloin auta kirkonjäsenyys rekisterissä eikä traditio . Nääthän miten ihmiset kaipaavat yhteyttä ja varmaan herätysliikkeiden messuissa kävijät on lisääntyneet ja nuoria tulee koko ajan lisää , yhteiskunnassa on selvästi muutos , kun on kyllästytty yksilökeskeiseen elämään minkä tyhjyys on nähty ja koettu . Kaikki kristityt lopulta yhtyvät Kristuksen ruumiiseen jotka uskovat Herraa Jeesukseen .
Kirjoitin blogin kun en ole vakuuttunut noista argumenteista mitä herätysliikkeet esittää miksi pitäisi kuulua yhteisöön johon ei kuulu edes sydämeltään ja on tuota vääntöä on kestänyt ja moni on siirrellyt merkkipaaluja ja suurin osa herätysliikekristityistä tutkimuksen mukaan tahtoisi että tulisi erota kansankirkosta.
Herra kuitenkin huoneen rakentaa ja se ei tarvitse kuin olla asettamatta ehtoja Jumalalle vaan seurata Jumalan sanan opetuksia .
Miten voi olla väärällä tavalla huolissaan ? Siten että perustaa omia kirkkoja, messuyhteisöjä, rakentaa oman kirkon kuten luther, tai istuttaa uusia seurakuntia kuten helluntailaiset. 🙂
Joo olen huomannut ettei ordodokseille ole ongelmaa ristiriitaisuudet ja kuuntelis islamilaista martyyriopetusta ordodoksikirkossa ja samaan aikaan uskotaan kirkon olevan ainoa oikea ja muut harhaoppisia , kirkon opetus voi siis olla väärää kunhan traditio muistetaan . Patriarkka lupaa syntien anteeksiantoa kaatuneille ” pyhässä sodassa” . Ei ole tainnut patriarkka sitten oppinut traditiosta mitään . Katkeruutta , vihaa ja kärsimystä moniin kotiin jossa harhaopettaja yllyttää sotimaan nuoria miehiä hyökkäyssodassa . Se on ihan Islamilaisen uskon mukaista ajattelua .
Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä siitä, että kyseessä on harhaoppi ja irvikuva kristinuskosta. He korostaisivat, ettei kyse ole ortodoksisesta traditiosta, vaan sen räikeästä vääristelystä poliittisten ja sotilaallisten päämäärien ajamiseksi.
Vastaaus löytyy lutherin poliittisesta mandaatista kun hän kaappasi katoliset seurakunnat Juhanan käskystä.