Väärässä olemisen sietämätön keveys

Uskonnot ja uskovat kautta maailman tietävät olevansa oikeassa. Maltillisimmat uskovat ymmärtävät, että käsityksiinsä liittyy epävarmuustekijöitä, eivätkä heidän näkemyksensä perimmäisistä totuuksista tai uskon asioista siten ole välttämättä kaikilta osin totta.

Tämä maltillisempien uskovien joukko on silti merkittävässä vähemmistössä uskovien ja uskontojen kirjossa. Miltei kaikki uskonnot ja uskovat ajattelevat olevansa oikeammassa kuin muut. Tämä on ymmärrettävää siitä kuplasta käsin, jossa kukin uskova ja uskonto toimii. Uskonnollisiin kupliin kun kuuluu oletus siitä, että juuri tässä kuplassa ymmärretään jumala-käsitettä paremmin.

Jotta uskonnollinen kuplakäsite ei olisi liian yksinkertainen, uskontojen ja uskonnollisten käsitysten sisälläkin on omia kuplia, joissa ajatellaan olevan oikeammassa kuin ”äitikuplassa”. Kun kupla-ajatusta pilkkoo vielä sitäkin pienemmäksi, aina atomitasolle saakka, saavutaan yksilötason kupliin, joissa kaikki tietävät ymmärtävänsä muita paremmin, mistä uskossa ja uskonnossa on kysymys.

Elävä esimerkki tästä on tämän sivuston keskustelut. Vaikka keskustelijat ovat saman äitikuplan sateenvarjon alla, jokaisella on lopulta omat käsityksensä kristinuskon yksityiskohdista. Nämä näkemykselliset erot saattavat olla hyvin huomattavia ja toisensa poissulkevia.

Kun uskonnollisten kuplien taistelua ja oikeassa olemisen harhaa katselee ulkopuolelta, se näyttäytyy täysin järjettömältä. Tuhannet uskonnolliset pääsuuntaukset pitävät sisällään miljoonia erilaisia käsityksiä, ja kaikki ajattelevat olevansa muita oikeammassa. Täydellinen resepti oikeassa olemisen massaharhalle. Kun tämän pohjalta tehdään laskutoimitus, siitä seuraa, että kaikki uskovat ja uskonnot ovat väärässä. Myös sinä.

Vaikka jokin uskonnollinen perimmäinen totuus olisikin olemassa, sinä et sitä olisi löytänyt yhtään sen enempää kuin kukaan muukaan.

Jäljelle jää kysymys: Miksi uskovat ja uskonnot eivät näe tätä itsestäänselvyyttä, vaan sen sijaan vahvistavat omia väärässä olemisen kupliaan?

Koska kuulen jo kun joku virittelee vastakysymystä uskonnottomien keskuudessa vellovista kuplista ja väärässä olemisesta, vastattakoon siihen etukäteen:

  1. Kysymys on alkuperäisen kysymyksen väistämistä. Ongelma ei lakkaa olemasta siirtämällä huomion toisaalle.
  2. Uskonnottomat ovat yksilöitä ja vailla uskonnollisiin käsityksiin verrattavissa olevaa ”äitikuplaa”, jolloin vastakysymys ei ole vertailukelpoinen vaan keinotekoinen.
  3. Itselleni perimmäisillä totuuksilla ei ole merkitystä niin kauan kuin niitä ei tiedetä. Minulla ei siis ole tarvetta olla jyrkästi tiettyä mieltä perimmäisistä totuuksista, koska tunnustan, etten tiedä niitä. Toisaalta on myös selvää, etteivät perimmäiset totuudet välitä siitä mitä mieltä niistä ollaan, joten miksi naulata käsityksiään mihinkään ja kuvitella, että juuri minun käsitys on se oikea?
  1. Mielestäni blogistissa olisi ainesta UUT:n kouluttajaksi tai Suomen ”Christopher Hitchensiksi”. Uskonnon varjopuolien ja hämäryyksien teräviä ja selkeäsanaisia analysoijia ei ole maassamme liikaa eikä fundamentalististen ajattelutapojen kritiikki ole millään tavalla JT-taustaan sidottu. Tuntuu että täällä Anteron lahjat menevät vähän hukkaan, kun katsoo hänen saamiaan älyttömiä ja aiheen vierestä kirjoitettuja kommentteja. Toisaalta lukijakunta on laajempi kuin foorumin vakiokommenttaattorit eli kirjoitusten tosiasiallinen vastaanotto ei välttämättä mene yksiin noiden kommenttien kanssa.

    • ”Uskonnon varjopuolien ja hämäryyksien teräviä ja selkeäsanaisia analysoijia ei ole maassamme liikaa”

      -Kuten sanottua, tämä on ilman muuta sallittua ja toivottuakin. Itse ainakin toivon juuri sellaisia keskustelunaloituksia, joissa on pitkälle mietittynä uskontoon kohdistuva terävä kritiikki ja haastaminen.

      Mutta kun viha kohdistuu olemattomaksi väitettyyn Jumalaan, ja tähän käytetään valtavasti energiaa kyse ei ole mistään ”uskonnon varjopuolista” ja sen analysoinnista.

    • Antero siis itse ottaa jatkuvasti esiin tuon kristittyjen Jumalan pahuuden.

      Kun tähän blogiin liittyen kirjoitin että jumalakäsitys on muuttunut tieteen kehittyessä, ja itse näen että siten että Jumala on muuttunut suuremmaksi, ei pienemmäksi (ihmismäisen jumalakäsityksen jäädessä taka-alalle tieteen kehityksessä turhana ja uuteen maailmankuvaan sopimattomana) Antero jonkun mutkan kautta meni taas siihen Jumalan pahuuteen. Vaikka kommentti ei koskenut lainkaan sitä.

      Puhumattakaan monista muista keskustelunaiheista. Tämä tuntuu olevan blogistille päähänpinttymä.

    • Analyyttista tekstiä ei synny vihan vallassa. Mielestäni Sari liioittelet. Anteron teksti on korkeintaan sarkastista paikoin.

      Keskivertouskovan jumalakäsitykseen tiede on tuskin vaikuttanut mitenkään. Tavanomainen raamatunlukija ei erottele Raamatun tekstejä niihin, jotka kuvaavat Jumalan oikein, ja niihin jotka eivät kuvaa, ja hänen jumalakäsityksensä on varsin ihmismäinen eli Raamatun oman antropomorfisen todistuksen mukainen. Siksi on perusteltua Anteron tavoin eläytyä keskivertouskovan kirjaimelliseen, Raamatun tiedonantoja surutta yhteen sulauttavaan uskoon, ja kysyä, onko hänen raamatulliseksi kutsumansa jumalakäsityksensä todella koherentti, pysyykö se oikeasti kasassa. ”Kuollut kärpänenkin saa voiteentekijän öljyn pilaantumaan”! (Saarn. 10:1) Epäloogisuuden osoitettuaan Antero huutaa ”Herätkää!”, vaikkakin rakentavammassa merkityksessä kuin aiemmin. 😊

      On hyvin poikkeuksellista, ja ihailtavaa, jos joku kristitty myöntää, että ”epäilen Jumalan olemassaoloa ja kaikkea kristinuskoon liittyvää lähes joka päivä”. Ehkä sinustakin Sari tulee jonain päivänä enemmän ”uskovainen agnostikko” kuin vailla epäilyksiä oleva kristitty uskonpuolustaja, joka katsoo voittavansa jokaisen debatin ateistin kanssa. Epäilevä Tuomas voi lopulta olla rehellisempi ja aidompi ihminen kuin uskova joka ei epäile mitään, kuten Mäki-Lohiluoman hienosta ja omaperäisestä biisistä käy ilmi. Jouko on aina ollut minunkin suosikkejani ja Teppo Nuorva myös.

    • ”Ehkä sinustakin Sari tulee jonain päivänä enemmän ”uskovainen agnostikko” kuin vailla epäilyksiä oleva kristitty uskonpuolustaja, joka katsoo voittavansa jokaisen debatin ateistin kanssa.”

      -Siis olenko nyt muka sellainen? Vailla epäilyksiä.

      Eikä minulle ole tärkeää voittaa jokaista debattia ateistin kanssa, vaan mitellä lähinnä logiikassa ja johdonmukaisuudessa. Usein ateisti on se, joka on mielestään täysin varma.

      ”Analyyttista tekstiä ei synny vihan vallassa. Mielestäni Sari liioittelet. Anteron teksti on korkeintaan sarkastista paikoin.”

      -No, tuo ensimmäinen ei tässä tapauksessa ole argumentti. Ja tunnistan kyllä terveen ja terävän sarkasmin, muutaman pakina- ja satiiri-kirjoituskurssin käyneenä.

      Tuollainen pakkomielteinen viha mielikuvitusolentoa kohtaan, ja jatkuva jankkaaminen asiasta. Se nyt vain ei ole kovin mielekästä, eikä siitä synny rakentavaa keskustelua. Tai keskustelua ylipäätään.

      ”Tavanomainen raamatunlukija ei erottele Raamatun tekstejä niihin, jotka kuvaavat Jumalan oikein, ja niihin jotka eivät kuvaa, ja hänen jumalakäsityksensä on varsin ihmismäinen eli Raamatun oman antropomorfisen todistuksen mukainen. Siksi on perusteltua Anteron tavoin eläytyä keskivertouskovan kirjaimelliseen, Raamatun tiedonantoja surutta yhteen sulauttavaan uskoon, ja kysyä, onko hänen raamatulliseksi kutsumansa jumalakäsityksensä todella koherentti, pysyykö se oikeasti kasassa.”

      -Tätähän minä olen yrittänyt tuoda esiin. Että juuri tuo viimeksimainittu OLISI se looginen ja täysin oikeutetu kysymys. Mutta Antero itse ei tunnu pääsevän siihen loppupäätelmään, että Raamatun antama kuvaus Jumalasta (monet eri kohdat) eivät ole yhteensovitettavissa.

      Siis minä olen tuonut esiin raamatunkohtia, jotka eivät sovi tähän, koska ristiriita olisi liian räikeä. Ja yrittänyt kysyä mikä ei pidä paikkaansa, kun näkemykset ovat toisensa poissulkevia. Mutta nämä hän jättää järjestään täysin huomiotta. Kuin myös esitetyt kysymykset.

      Ja puhuu Jumalasta ”sarjamurhaajana, joka joskus ehkä tekee jotain hyvääkin, mutta sillä ei ole merkitystä.”

      Siis kenen ajatus tuo on? Ei ateistin, ei uskovan. Eikä sisällä kysymystä. Mitä tuollaisella väitteellä siis tekee?

      ”Epäloogisuuden osoitettuaan Antero huutaa ”Herätkää!”

      -Mutta hänestä Raamatun jumalakuvaukset ovat täysin loogisia, ja yhteensovitettavissa?

      Täällä pitäisi muuten kirjoittaa omalla nimellä.

    • Yksi kommentti vielä tähän, selventääkseni mitä tarkoitin.

      Numerosarja:”Siksi on perusteltua Anteron tavoin eläytyä keskivertouskovan kirjaimelliseen, Raamatun tiedonantoja surutta yhteen sulauttavaan uskoon, ja kysyä, onko hänen raamatulliseksi kutsumansa jumalakäsityksensä todella koherentti, pysyykö se oikeasti kasassa.”

      Miten selität sitten sen, että keskustellessaan minun kanssani, Antero väittää mm. näin:

      ”Niniven tapaus on yhdentekevä eikä nollaa yhtään niistä miljoonista Jumalan murhaamista yksilöistä. Mitä merkitystä on sillä, jos sarjamurhaajalla on häilyväinen mieli? Mitätöikö se sarjamurhaajan cv:n pahuuden saralla?”

      Sarkasmia? Tuskin.

      Kysymys jumalakäsitykseni koherenttiudesta?
      Ei sitäkään, koska oman jumalakäsitykseni olen selittänyt, ja tuo kysymys on ennemmin sellainen, jonka itse voin esittää. Ja olen esittänyt.

      Eli miksi Antero ”eläytyisi” tuohon mainitsemaasi, tai yhtään mihinkään, silloin kun hän keskustelee Jumalasta minun kanssani?

      Keskustelu voi jatkua, mutta taidan omalta osaltani jättää tähän.

      (Jatkoa varten pitäisi sitten, kuten mainittu, luopua niminerkin käytöstä.)

    • Mutta kun viha kohdistuu olemattomaksi väitettyyn Jumalaan, ja tähän käytetään valtavasti energiaa kyse ei ole mistään ”uskonnon varjopuolista” ja sen analysoinnista.

      Sarille on sata kerta selitetty, ettei tuossa ole kysymys Jumalaan kohdistettavasta ’vihasta’- ei olevaan eikä olemattomaan- vaan siinä tosiasiallisesti kritisoidaan i h m i s t e n Jumalastaan laatimia o p p e j a, jotka ovat usein ristiriidassa paitsi elämän tosiasioiden myös Raamatun tekstin kanssa.

Kirjoittaja

Antero Syrjänen
Antero Syrjänen
Olen 70-luvun lopulla syntynyt nuori mies läntisestä Suomesta. Perheeseen kuuluu vaimo ja muutama pörröinen lemmikki. Synnyin Jehovan todistaja -sukuun ja -perheeseen. Blogeissani tulen käsittelemään, ainakin aluksi, elämää Jehovan todistajien maailmassa ja ympäristössä. Jos haluat kysyä todistajuudesta (tai ottaa muuten yhteyttä) yksityisemmin, sähköpostiosoite on: tantero.syrjanen@gmail.com