Anterolle: 31.05, 20:50

” Ihmettely kesken kaiken esim sinulle ja Sepolle: mitä Raamattua te oikein luette, koska koko ajan vetoatte Raamattuun ja päättelytätte, että kaikki on ristiriitaista. Sinä Antero kuitenkin myönnät, että Nooaa kutsuttiin ”vanhurskauden saarnaajaksi”, mikä on sama kuin olla todistus – todistaja Jumalasta. Kaikki, kokonaisuus todistaa, saarnaa Jumalan käskyistä, ohjeista ja niiden noudattamisen seuraamuksista.”

Tässä kommentissa, mistä yllä on ote, on lähes juurta jaksain kerrottu saarnaamisesta, varoituksista, ohjeista. Kaikki on saanut alkunsa Jumalasta/Jeesuksesta, jolla on Jumalan Rakkaus (agape) jonka ”teho” on oikeudenmukaisuus/totuus. Se mikä ei tämän päivän muotojumalisuuden ja pseudouskonnollisuuden kaaliin ei mene, että Jumala on jo Paratiisin kahdelle asukkaalle etukäteen saarnannut totuuden ihmisen vapaan tahdon ja sen vastuullisuuden seuraamuksista. Saarna-varoitus jatkui Paratiisin jälkeen, jo siinä vaiheessa kun Kainin pahat aikeet tulivat ilmeiseksi, niin että että viha sai hänen hahmonsa synkistymään.

Eli saarnata jostain asiasta ei tarkoita paasausta, vaan ilmoittaa, että kääntykää pois vääryydestä. Tämä ilmoitus, saarna alkoi siis jo aivan alkumetreillä ja jatkuu sellaisenaan tänäkin päivänä. Olla Jeesuksen todistaja on saarna, sanoilla ja ilman sanoja. Todistajuus Itse Asian ilmoittamista, ei sanoihin tai sanoilla kietomista, ei jankuttamista päivittäin, että ”rakennan tätä arkkia, jotta katuisitten pahoja tekojanne ja kääntyisitte pois siitä saastasta, mikä oli noussut taivaisiin asti.

Eli johdattelet ”johdonmukaisuudella” siihen, että Jumala on toiminut epäoikeudenmukaisesti, koska ei varoittanut, jankuttanut, saastassa elämisen seuraamuksista. Näin ajatellaan tänään, tälläkin foorumillakin. Ollaan lukevinaan Raamattua ja nähdään sen ilmoitukset huvittaviksi. Ihmiset jotka kiduttavat lapsia, saattavat onnettomuuksiin, joissa lapset kärsivät jne.

Jopa muotojumalisuus teologian kautta tulee siihen tulokseen, että, jotta saataisiin Jumala vastuuseen raakuuksistaan, niin muutetaan ”äläkä saata meitä kiusauksiin” muotoon ”estä meitä lankeamasta kiusauksiin”. Jumala ”sallii” ihmisen tuhota itsensä, mutta on siitä varottanut ensin Adamia ja Evaa ja sitten Kainia jne. jne. – Vetoat tieteeseen, tutkimuksiin yleensä, jotka mielestäsi näyttävät, että Jumalan on huijaus. Ei kukaan koskaan ole pystynyt tekemään tyhjäksi Kirjoitusten Totuutta. Ne alkuperäisessä muodossa on luettavissa tänään ja havaittavissa, että ne toteutuu ja ovat toteutuneet niinkuin profeettojen kautta on ilmoitettu.

Jehovalaisuus, mormonit, sakramentaalinen vanhurskautus ovat huijauksia, ja sen olet pystynyt toteamaan. Muuten katson, että ”laulusi on pieniin pantu”. Substanssia ei ole! Toteat tököäyttämällä, että esim. minä valehtelen. Vielä kerran: olen perusteluni tehnyt selviksi ja käsittääkseni niitä hämärä tokaisu tee tyhjäksi. Tämä vaikuttaa ehkä liian kattavalta ilmaisulta. Se on kuitenkin ikäänkuin ”vastapallo” mitä sanot Raamatun epäluotettavuudesta. Eli kunhan sanotaan, ettei sille ole mitään tieteellisiä perusteita, muttei edes ymmärretä hengellisestä tukiskelusta, minkä Raamattu määrittelee ainoaksi oikeaksi asioiden käsittelyksi, jopa ei-hengellisen asioitten.

Kerroin juuri mitä ”Raamatussa seisoo”. Ei ole kysymys saarnata – sanasta, vaan mitä sanan takana on ja otettava siitä vaari, eli uskottava se mikä kirjoitettu on ja on luettavissa.

Anterolta, 01.06, 9:39:

”Reijo, aina kun kerrot jollekin, edes itsellesi, että Nooa saarnasi pelastuksesta ennen vedenpaisumusta, tai että sillä olisi ollut edes mitään merkitystä, valehtelet sekä itsellesi ja muille.

Siellä se Raamatussa seisoo. Että ei ollut mitään saarnattavaa tai pelastusta.

Fundamentalistisuus vain valitettavasti elää epärehellisyydestä.”

—–

Juuri edellä kerroin ja perustelin, että Raamatusta voi lukea mitä siellä luettavissa on. Sanan ulkopuolisia kaarteita, piuhoituksia Platoniin tai kirkkoisiin ei ole syytä tehdä. Näin kuitenkin toimitaan, ollaan teologeja tai niinkuin sinä, että ymmärrät asiat.

Fundamentalismi määritelmä on häälyvä sanoma. Määritelmä johdattaa myös Alkuperäisistä ohjeista sivuun vrt. Hebr. 4:2, mikä puhuu Sanan uskossa sulautumisesta, eli Sana sellaisenaan avautuu, eikä sen omaksumiseen tarvita tulkintoja, vaan on kysymys Kirjoitusten seuraamisesta, uskossa. – Voin kuvitella, että tällainen huvittaa sinua, ynnä niitä, jotka ymmärryksessään tulkitsevat Raamatullisuuden ”moniäänisyydeksi”, eli ymmärtää Kirjoituksia ilman uskoa, uskoa, jonka Jumala uskovassa synnyttää.

Eli ”fundamentalisuus” saattaa kulkea valheenkin käsipuolessa.

En valehtele itselleni enkä levitä valheita Raamatusta, Sanasta, Jeesuksesta. – Vaikka tarkoitettu vaikuttavaksi väitteeksi minusta, niin se kuitenkin edustaa ”laulua”, mikä on pieniin pantu.