Vaalikampanja on tuhlausta

Kirkko panostaa upealla tavalla seurakuntavaaleihin ja niistä tiedottamiseen. Kampanja oli taas hyvä ja iskevä. On hienoa, että joka neljäs vuosi voimavarat kootaan, rahaa pannaan haisemaan, viestintätoimistoja konsultoidaan ja jalkatyötä tehdään. Kunnes aina huomataan sama: äänestysprosentti tippuu tasaisesti riippumatta siitä kampanjoidaanko vaiko eikö - tai miten kampanjoidaan. Mahtaa turhauttaa!

Onko tässä touhussa mitään järkeä? Ei.

On vaikeaa edes keksiä, miten resursseja ja rahaa voisi tuhlata kirkon mission kannalta turhempaan. Toki demokratia on tärkeää ja vaalit voi nähdä eräänlaisena jäsenhuoltona mutta silti. Tässä laitetaan kärry hevosen eteen. Yritetään tehdä kirkon ehkä epäkiinnostavimmasta puolesta eli hallinnosta viestinnän kärki. Se on kutakuinkin yhtä fiksua kuin, että joku Prisma käyttäisi valtaosan viestintäbudjetistaan osuuskauppavaaleihin.

Ajatelkaa sen sijaan mitä voisi tapahtua, jos kirkko joka neljäs vuosi tekisi näyttävän valtakunnallisen evankelioimiskampanjan ja kutsuisi samalla innolla ihmisiä seurakuntien toimintaan. Tai miksei vaikka joka vuosi. Voi olla, että sivutuotteena se äänestysprosenttikin alkaisi pikkuhiljaa hivuttautua ylöspäin.

59 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Tällä iällä on todettava Toivo Loikkasen heavyuser ajattelun menevän turhan pitkälle.

    Kun todistetaan ettei Ehtoollisyhteyttä tarvita, ettei syntien tunnustamista tarvita, ettei tarvita mahdollisuutta ylentää Sydämensä Jumalan puoleen, ettei yleensä tarvita samaan tilaan kokoontuvien hengellistä yhteyden kaipuuta, on mielestäni jotakin hukassa kun kerran vuodessa riittää, loput voi hoitaa arjessa, ja muistaa kirkon olevan seurakunnassa Missiota varten vaikka hartauskirjoituksia ei synny, vaikka ei ole kutsuja yleisissä paikoissa, ja vaikka papin paikka juuri on Ehtoollisen sakramentissa.

    Kun tämä on kirkkomme yleinen malli, voi hirveätä.

    Toivo Loikkanen voi malliksi laittaa yhden Teologisen Tiedekunnan progradun missä Toivo Loikkasen heavyuser ajattelu vahvistuu, ja missä Jumalanpalveluskokemusta on tutkittu.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Saa huomata myös ettei Jumalanpalveluskokemuksen huomioimiseen ymmärtämisessä seurakuntalaisen elämän todellisuudessa Hänen konkretiassaan tarvita mahdottomasti Teologista osaamista.

      Seurakuntalaiset osaavat hyvin vastata kun kysytään asiallisesti, ja ihan omin sanoin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Hyvä kommentti Pekka!

      Rovasti Toivo Loikkasen ”malli” on varsin avara. Kansankirkko on kaikkia varten. Kaikki saavat tulla. Usko ja hengellisen elämän harjoittaminen joutunevat ”rajapinnalle”?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä, odottaen Toivo Loikkasen palautetta voisi huomata Hänen antavan yhdellä tavalla päästön seurakuntien työntekijöille olla liikaa huolehtimatta jäsenistönsä alhaisesta osallistumisaktiivisuudesta vaan katsoa eteenpäin Missioon mitä se sitten voisi ollakaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen: Mistäköhän tempaisit minulle tuollaiset ajatukset? Eivät ne ainakaan minun ajatuksiani ole enkä ole tuollaisia kirjoittanut. On epäreilua ja joskus hieman epäasiallista ”laittaa sanoja toisen suuhun” ja siltä pohjalta arvioida tai arvostella. Väännän nyt rautalangasta vielä kertaalleen: On hyvä, että ihmiset, siis pienehkö joukko (olkoot niitä heavyuser-ihmisiä) osallistuu säännöllisesti. On hyvä, että ihminen käy edes kerran vuodessa kirkossa. Parempi olisi käydä useammin. Kristityn tärkein elämän ja todistamisen paikka on arjen elämä. Heavyuser-termi ei ole mikään kielteinen termi eikä edes minun keksimä vaan melko yleisesti kirkollisessa keskustelussa käytetty. Ja vielä totean: Pohdin näitä kirkkososiologina. Kirkkososiologia tutkii uskon ilmenemistä ja sen muotoja, erilaista uskonnollisuutta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      ”Kun todistetaan ettei Ehtoollisyhteyttä tarvita, ettei syntien tunnustamista tarvita, ettei tarvita mahdollisuutta ylentää Sydämensä Jumalan puoleen, ettei yleensä tarvita samaan tilaan kokoontuvien hengellistä yhteyden kaipuuta, on mielestäni jotakin hukassa kun kerran vuodessa riittää, loput voi hoitaa arjessa, ja muistaa kirkon olevan seurakunnassa Missiota varten vaikka hartauskirjoituksia ei synny, vaikka ei ole kutsuja yleisissä paikoissa, ja vaikka papin paikka juuri on Ehtoollisen sakramentissa.”

      Eivät nämä ole sanoja suuhunne laittaneena vaan huomioimista kommentteihinne. M

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Rovasti Toivo Loikkanen,

      ”Heavyuser-termi ei ole mikään kielteinen termi…yleisesti kirkollisessa keskustelussa käytetty”

      Olen siis kirkollisen termistön ymmärtämisestä pudonnut? Heavyuser-termiä en ole ennen kuullut. Olisi mukava kuulla lisää sen positiivisesta merkityksestä? Mainitsit vain, että se ei ole negatiivinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka hyvä, kommenttisi alussa ja lopussa viittasit minuun. Silloin johtopäätös on, että noilla ilmauksilla viittaat minun kommentteihini tai sanomisiini. Mutta eipä mitään, keskustelua voi opetella puolin ja toisin. Ja hieman kyllä ihmettelen, mistä ”vedit herneen nenään”, kun kommenttisi ainakin minusta vaikuttaa kovin kitkerältä noin yleensä ja myös minun suuntaani. Samoja kristiveljiä ja -sisaria olemme.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari: heavyuser tulee englannin sanoista heavy (voimakas, raskas) ja user (käyttäjä, kuluttuja). Tarkoittaa ihmistä, joka osallistuu voimakkaasti tai usein tai toisin ilmaistuna ”käyttää usein seurakunnan palveluja” jos toimintaa voi palveluiksi kutsua. Tässä ei liene negatiivista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ja Pekalle vielä: Heavyuser-asiaa on tutkittu lukuisissa graduissa ja muissa tutkimuksissa, kun on tutkittu ihmisten uskonnollisuutta ja sen ilmenemistä. Silloin on tutkittu mm. rukoilemista, osallistumista messuihin ja muuhun toimintaan sekä ihmisen uskonnollista ajattelua. Uskonnollisuutta jaotella esim. rituaaliseksi (tavat ja osallistuminen), tiedolliseksi (käsitykset, suhde oppiin jne) ja yhteisölliseksi (uskon vaikitukset) uskonnollisuudeksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Kiitos selvennyksestä Toivo!

      Uusia termejä. Kirkon penkkejä voisivat myös opin uudistajat kuluttaa!

      Hyvää pyhäpäivää kaikille!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Mielestäni en ole kitkerä vaan toivon kirkastamista asian kulmissa.

      Jälkimmäinen viittaus on Teille kysyäkseni Tiedekunnan tutkielmista onko siellä joskus tai missään käsitelty Jumalanpalveluskokemusta. Näin voisi Heavyuser ymmärrys saada valaistumista.

      Seurakuntalaisten osallistuminen on mielestäni asia missä aidan ali ei saisi mennä vaikka huvittaisikin hetkellisesti tärkeämpää katsoessa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Kiitos vastauksesta Toivo Loikkanen.

    Kysyin Jumalanpalveluskokemuksen katsomisesta kirjallisena työnä. Vastauksenne ei ihan sattunut.

    Nimetkää joitakin jotta opiskeluun voi kysyä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jumalanpalveluskokemuksia on tutkittu meillä ja muualla. Ulkomuistista tulee mieleen mm. Tapio Lampisen väitöskirja ja Voitto Huotarin kirja Sana kohtaa kuulijan. On monia muitakin, joiden nimiä en suoraan muista. Voin selvittää ja palata asiaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Jatkan vielä vähän, Toivo ja Markku.

    Useiden tutkimusten mukaan suurin osa kirkkomme jäsenistä ja yhä suurempi osa papistosta sekä muista työntekijöistä ei näytä uskovan mitenkään perinteisellä tavalla. Muuan ruotsalainen teologien ammattilehti sanoitti asian näin: länsimaisten kirkkojen suurin haaste on ”löytää tulevaisuudessa työntekijöitä, jotka uskovat Jumalaan”. Koska ao. työntekijät ovat jo alun alkaenkin niitä aktiivisempia, niin suuret joukot ja vielä äänestävät ovat vielä enemmän ”out” ns. klassisesta kristinuskosta miten se sitten määritelläänkin.

    Tähän karuun haasteeseen voidaan kai vastata periaatteessa kahdella tavalla (kun jätetään pois se, että Jumala voi aina yllättää): (1) Julistetaan kaikki tervetulleiksi ja uskonkäsitykset samanarvoisiksi. (2) Tehostetaan uskon opetusta ja evankeliointia. Ei tämä tarkoita uskossa heikkojen tai epäilevien julistamista joksikin rupusakiksi!

    Lopuksi: Katsoin netistä entisten kotiseurakuntieni vaalituloksia. Ne, jotka jo vuosikymmeniä sitten olivat seurakunnan aktiiveja ja nyt olivat ehdokkaina, eivät juurikaan tulleet valituiksi. Vaikka juuri heillä olisi varmasti ollut annettavaa. Tämä kertoo minun mielestäni siitä, että ns. heavyuserit ja kirkollinen päätöksentekoporukka ovat lopullisesti (?) irtautumassa omiin todellisuuksiinsa. Tässä ei ole vain kysymys yhteisön rakentamisesta noin yleensä vaan nimenomaan uskovien yhteisön rakentamisen tulevaisuudesta.

    Omassa seurakunnassamme äänestysaktiivisuus on romahtanut 8 vuodessa 39 prosentista 31:een. Valitettavasti kuulin myös kommentteja jo ehdokasasettelun ajalta, jotka pistivät mietteliääksi kansankirkon pappina: passiiviset ovat yhä passiivisempia ja toimeliaat alkavat panostaa mieluummin kansankirkon ulkopuolisen tulevaisuuden suunnitteluun kuin ”liberaalin” kansankirkon pyörittämiseen. Ja näin hiippakunnan aktiivisimmin äänestäneessä seurakunnassa, jossa ns. heavyuserit ovat vahvasti edustettuina myös luottamushenkilöissä elleivät enemmistönä. Mitä te tuumitte näistä pohdinnoista?

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Vielä hitunen tähän heavyuser termiin jota edustavat Ihmiset ovat 1-2 prosenttia kirkon jäsenistä ja mitä termiä ”melko yleisesti” käytetään, ja edellinen tieto blogin kommenteista.

    Minulle termi on uusi ja kertoo kirkkososiologian haluavan ymmärtää omaa slangia yhteisössään kuin käyttää sitä tulkinnassaan mitä sitten tutkitaankin.

    Mutta vieläkään ei löytynyt tutkimusta mikä katsoo Jumalanpalveluskokemusta. Se ei ilmeisesti kuulu kirkkososiologian alaan. Toki asialla olisi merkitystä halutessa uusia Messuvieraita tai pitää entisistä heavyusereista kiinni.

    Toivo Loikkanen mainitsi ansioituneen, olikohan Tapio Lampisen nimen, ja Hänellä onkin meriittiä kylliksi Opettajana ja kirjoittajana.

    Itse ajattelen kirkon julistuksen tärkeimpänä tehtävänä itsereflektion syntymisen motivoinnin kuulijassa. Tämä koskee niin Jumalanpalveluksen saarnaa kuin muutakin hartauspuhetta.

    Kuulija yhdellä tavalla tulee kiinnostuneeksi ja houkutelluksi prosessiin hyvän asian kanssa ja omassa elämässään. Lykyssä kokemus tulee toisten kanssa jaettavaksi, ja uusia kirkkovieraita syntyy.

    Tämä näin lyhyesti saarnakoulutuksesta vaikken semmoista koskaan ole antanut, eikä kukaan tule kysymäänkään.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kun itse saisin komentaa käskisin luopumaan ”raskaskäyttäjä” termistä huomispäivänä.

      Parin päivän katsomisella se on mauton koska tämä aktiivinen joukko työllistää kirkon Papit Jumalanpalveluksissa.

      Kuvastaakohan englanninkielisen sanan valinta tympeyttä omaan työhön.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Palaisin vielä kirkon tarjoamaan saarna koulutukseen minkä Seurakuntalaiset maksavat.

      Onko koulutuksesta vuosien saatossa kysytty palautetta, ja onko sen antia koottu mihinkään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Vielä yhteen, Jumalanpalveluksellamme on haasteita katsoen kirkkovieraita jotka kasuaalien kautta ovat läsnä eri odotuksin.

      Sunnuntain aihe ei useinkaan satu yhteen ilon ja odotuksen kanssa kuin ei myös silloin kun ollaan muistamassa poisnukkunutta.

      Näin komplementtien yhteensovittaminen kaikille hyväksi kokemukseksi on haastava tehtävä niin sanassa kuin musiikissa.

      Saarna on mahdollisuus edelliseen katsoen päästä lohdulliseen kokemukseen kirkkovieraita huomioiden, eikä vapaata sanaa tarvitsisi pelätä liikaa.

      Hyvä asia Isämme lupauksissa auttaa kun haluamme Ylentää Sydämemme.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka hyvä, heavyuser-sana ei kuvasta tympeyttä työhön eikä aktiivisesti osallistuviin ihmisiin. On vain käytetty termi tuosta ryhmästä kirkon jäseniä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Petteri Maunu sanoo:

      Toivo Loikkanen. Ketkä tuota termiä käyttävät? Kirkon työntekijät? Kyllä termillä on negatiivinen lataus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Petteri, minulle sillä ei ole negatiivinen lataus. Sitä on käytetty kirkollisissa keskusteluissa jo pitkään. Huomaan, että se ei ole kaikille tuttu vaikka niin oletin. Oletin siinä siis väärin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Raskaskäyttäjä heavyuserina on termi mitä diakonien enkä nuorten ohjaajien uskoisi käyttävän. Edelleen luottamusihmisten en usko myöskään käyttävän noin typerää ilmaisua.

      Sitten olisin epäileväinen sen tutkimuksellisestakaan funktiosta. Jäljelle jää näin kirkon ylemmän tason sanaleikki arvioimassa kirkon penkin kuluttajia Heidän fyysisessä ja henkisessä tilassa.

      Termihän suorastaa HUUTAA että älä hemmetissä tule tänne.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Ajatelkaapa raskaskäyttäjä sanaa sakastikeskustelussa ennen toiminnan suorittamista jos pappi virkkaisi läsnäoleviin ko.termillä.

      Itse kirkkovieraana lähtisin pois ja katsoisin ettei mitään jäänyt penkkiin.

      Kyllä meidän tulisi saada tietää missä ja ketkä sanaa käyttävät koska kommenteissa sanaa kuvataan melko usein käytetyksi ja tunnetuksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Minulle sanasta heavyuser tulee kyllä lähinnä mieleen alkoholin, päihteiden tai viihteen suurkuluttaja (ongelmakäyttäjä?). Tässä tapauksessa siis hengellisyyden ja kirkollisten palvelujen suurkuluttaja, joka on niin uskonnollinen ja aktiivinen, että muut kärsivät. Käsitteessä näyttäisi samalla olevan se lähtökohtainen vääristymä, että se ohjaa tarkastelemaan seurakunnan tilaisuuksia jonkinlaisina kirkon tuotteina ja palveluina joita kuluttajat kuluttavat. Aktiivisimmat siis niin, että muille jää ei-oota eivätkä resurssit riitä palvelujen tuottamiseen kokeilumielessä käyttävien maun mukaisesti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Olen laittanut merkille, että kyllä muut oikeasti kärsivät, kun Heavyuserit toimii kirkossa ja ottaa innolla palvelutehtäviä itselleen. Näin toimien uusien mukaantulo vaikeutuu. Vanhat konkarit nappaavat tehtävät toisten nenän edestä ja muiden kasvu vastuuseen j sitoutumiseen estyy.

    Oli kiva katsella tänään kirkkosalia joka oli puolillaan väkeä. Silti en koe tilannetta kovin hyvänä sen puoleen, että uusia ei aktiivisesti haalita mukaan. Tyydytään siihen, että Heavyuserit täyttää penkit. Kasvun tavoite näyttää unohtuneen. Kasvuun olisi juuri nyt hyvät edellytykset, kun väkeä on paljon.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      ”Tyydytään siihen, että Heavyuserit täyttää penkit. Kasvun tavoite näyttää unohtuneen. Kasvuun olisi juuri nyt hyvät edellytykset, kun väkeä on paljon.”

      Tulkaa kaikki-liike täyttää penkit?

      Mitä pidetään/mistä luovutaan?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Pistin telkan kiinni, kun jalkapallokin on yhtä tulkaa kaikki asennetta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pahoittelen sitä, että jotkut kommentoijat olette pahoittaneet mielenne heavyuser-sanasta. Toistan vielä, että minun mielessäni ja ajattelussani siihen ei sisälly mitään kielteistä eikä moittivaa. Oma ajatteluni lähtee siitä, että kirkon missio ulotetaan aktiivisesti osallistuvista (heavyuser-jäsenet) myös kaikkiin muihin ihmisiin. Se lienee myös lähetyskäskyn ajatus (Mt. 28:18-20). Lopetan asiasta omalta osaltani keskustelun.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Heavyuser, uusi sana on synnytetty.

      ”Kyseiseen sanaan ei sisälly mitään kielteistä eikä moitittavaa”, toteaa Toivo Loikkanen.

      Uusia graduja aiheesta on tulossa?

      Ilmoita asiaton kommentti