Tieto on valtaa. Tieto paisuttaa. Tieto lisää tuskaa. Mitä tälle kaiken maailman infoähkytiedolle pitäisi tehdä? Jotkut sitä keräävät, toiset tallettavat, eräät myyvät, vakoilevat tai tuhoavat. Ei tämä ole mikään uusi asia. Jo ensimmäiset ihmiset kiipesivät kieltoa uhmaten Tiedon puuhun. Jälkiviisas kysymys: Olisikohan kannattanut jättää kiipeily vähän vähemmälle?
Ennen pidettiin tietokilpailuja. Oli olevinaan hienoa, että joku pystyi taltioimaan nuppiinsa mahdollisimman paljon Trivial Pursuit-tyyppistä ”tietoa”. ”En tiedä” ei käynyt vastauksesta. Nykyään vakiovastaus toisten tekemiin kysymyksiin kuuluu: Kysy Googlelta!
Erilaista tietoa pursuaa joka hetki vaikka millaisista tuuteista (jätskituutteja ehkä lukuun ottamatta). Me otamme jatkuvalla syötöllä vastaan kaikenkarvaisia viestejä, joiden lähde on joko uutis- tai mainostoimisto. Virikkeitten vauhti on liian kova. Asioitten sulatteluun ei jää enää lainkaan aikaa. Kaikki vain otetaan vastaan pinnallisesti. Kuka ehtii pohtia asioitten syysuhteita ja tärkeysjärjestystä, kun reaaliajassa saamme aina vain lisää infoa maapallon eri kolkilta, satoi tai paistoi, oli yö tai päivä, arki tai sunnuntai?
Mitä sinä, lukija, teet kaikella sillä tiedolla, minkä tieten tahtoen tai pyytämättä ja yllättäen saat vasten kasvojasi?
Kesäloma voisi olla hyvää asioitten märehtimisaikaa, kiireetöntä, aikataulutonta. Ilman suorituspaineita. Pohdiskeluun ja meditointiin voisi ottaa tuon aina tärkeän kysymyksen, kuka minä olen juuri tällä hetkellä. Miksi etsin ulkopuoleltani sellaista, mikä minun tulisi löytää sisältäni?
Jeesuksen ylösnousemuksesta et taatusti tule saamaan lisää tietoa, sillä kaikkea et voi järjellä ymmärtää. Suostu siihen, että on asioita, jotka menevät reippaasti yli ymmärryksen. Tai hilseen. Sen sijaan jotakin uutta voit oppia hiljentymällä, rentoutumalla ja meditoimalla vaikkapa tätä mietiskelyä, jonka muuan tuntematon keskiajan munkki on kirjoittanut.
”Vaimo, miksi itket? Ketä etsit? Se, jota etsit, on sinun omaisuuttasi, etkö sinä tiedä sitä? Sinulla on tosi ja ikuinen ilo, ja sinäkö itket? Hän on sinun sisimmässäsi, ja sinäkö etsit häntä ulkopuolelta? Sinun sydämesi on minun hautani. Siellähän minä en ole kuollut. Minä lepään sydämessäsi, ikuisesti elävänä. Sinun sielusi on minun puutarhani. Olit oikeassa luullessasi minua puutarhuriksi. Minä olen uusi Aadam. Minä viljelen ja vartioin paratiisiani. Sinun kyyneleesi, rakkautesi, kaipuusi, kaikki se on minun työtäni. Sinä omistat minut sisimmässäsi tietämättä sitä, ja siksi etsit minua ulkopuolelta. Näyttäydyn siis ulkopuolella saadakseni sinut palaamaan itseesi, antaakseni sinun löytää sisimmässäsi sen, jota etsit ulkoa.”
Lähde, lukija hyvä, pitkälle matkalle: Mene tänä kesänä itseesi!
Kesäloma saa ainakin minut joka kerran pysähtymään kunnolla pohtimaan elämän menoa ja mieltä. Ja yhä uudelleen havahdun siihen, että kaikkea on ympärilläni ihan liikaa. Karsiminen kunniaan, sillä vähemmän on lopultakin enemmän.
Tiedosta olen aina tykännyt ja joskus aikanaan tietokilpailut olivat suosikkini kun nimiä ja vuosilukuja kysyttiin. Tieto voi olla myös harhaanjohtavaa, johtuen lähteestä sen lähteen aatteesta. Mikä on elämässä tärkeintä. Sitä olen runsaan vuoden aikana elämän myrskyjen keskellä joutunut kysymään. Ensin vietiin kaikki lapsen lapset ja helmikuusta alkaen kova lääkitys, joka on rankkaa. Toki valoa jo näkyy taivaanrannassa aamulla tulleen tiedon mukaan. Nautitaan nyt kesästä ja annetaan uutisten olla. Toki hyvää kirjallisuutta voi lukea ja suurilla hengellisillä juhlillakin käväistä.
Risto: Luopumisharjoitteluahan tämä elämä pitkälti on. Ja riisumista. Jos kohta myös Kristuksen päällensä pukemista…
Nautin tiedoista, mutta tieto voi olla vaarallista, jos yrittää imaista kokonaisena tiedon kysealaistamatta. Minulla tiedosta ei ole kesälomaa, koska tieto antaa ymmärrykstä ja mielihyvää. Kävin nauttimassa kesästä Vanhankaupungin alueella Helsingissä tänään. Opin siellä, missä Helsingin ensimmäinen kaupunkitalo sijaitsi, ja ehkä Helsingin ensimmäinen kirkko sijaitsi. Nauttikaa tiedosta. Kun yhden tiedon osa saa tänään, voi tulla huomenna vastaan saman tiedon toinen osa. Tieto on kokoamista palasista.
Katja: Toki on olemassa tietoa, jota me itse kukin janoamme ihan oman maailmankuvamme rakentamiseksi, mutta tässä pakinassa olikin kyse tiedosta, jota meille pakkosyötetään, tuputetaan non-stoppina.
Kyllä, mutta pakkotuputtamisessa minulla on suodatin. Vähän kuin peruskoulussa fysiikassa. Mikään muu ei jäännyt päähän kuin kuinka pannan koulurakennus pimeäksi…(SENSUROITU). Parempi kun en kerro enempään.
Kesään kuuluvat kesän tiedot, ei lehdistä, ei googlettamalla vaan kaikin aistein hankkimalla ja talven varaksi mieleen säilömällä. Jos katsoo pienen lemmikin kukkaa suurennuslasilla, on se aivan ihmeellisen kaunis ja erilainen kuin on luullut. Jasmike kukkii ja tuoksu löyhähtelee tuulen mukana ympäri pihaa. Joka pöntöstä kuuluu poikasten sirkutusta ja kaksi kertaa minuutissa tuo harmaasieppo hyönteisen poikasilleen tunti tunnin jälkeen. Jauhosavikat ja vesiheinä kertovat papupenkin mullan olevan voimissaan. 80-vuotiaiden pionien valkoiset kukat osuvat painavina liki maata. Jos suljen silmäni ja ajattelen, että minua ei enää ole, ja avaan ne sitten, kaikki jatkuu niin kuin tähänkin asti.
Hannu Kiurun kirjoituksen sisältö ei vastannut oikeastaan otsikon antamiin lupauksia. Blogi oli muilta osin mukiinmenevä. Olisin tosin odottanut teologian maisterilta ”tiedon” ja ”infoähkyn” tarkempaa erittelyä. Tottahan toki me elämme tuossa ähkymaailmassa, jossa wikipediat ja muut googlet ratkaisevat kaiiki ongelmamme. Mutta tuossa ähkyssä unohtuu, että sen ulkopuolella tehdään yhä vakavasti otettavaa työtä – sitä kutsutaan tutkimukseksi – jossa tarjotaan myös uutta tietoa Jeesuksen ylösnousemuksesta, Karjalan mahtavasta Iljasta ja Beethovenin salaisesta rakastetusta. Työelämässä toimiessani kesälomat merkitsivät minulle lukemattomien lukemattomien kirjojen lukemista. Sain uutta tietoa Jeesuksen ylösnousemuksesta.
May, tuo kesätieto on mainio ajatus, vaikka meillä onkin sama nuppi kesät, talvet. Mestarimmekin suositteli huoletonta kesätietoutta: katselkaa kedon kukkia ja taivaan lintuja. Suru pois puserosta. Antaa hevosen murehtia. Hevosella on iso pää.
Kaima: Sinulla taisi olla paljon ja yksipuolisesti tiedollisia odotuksia tuon rupriikin suhteen? Kun odottaa liikoja, ei voi muuta kuin pettyä. Kesäkuumalla en todellakaan erittele, analysoi tai luokittele. Suosittelen tässä kokonaan toisenlaista tiedonhankintamenetelmää, nimittäin meditaatiota. Päänsisäinen intuitiivisesti hankittu tieto voipi tehdä meistä aavistuksen verran hullua hurskaamman. Minä TIEDÄN Mestarini elävän!