Uskonnon ”harjoittamisen” vapaus ja käyttäytymissäännöt

Jos minun uskontoni ei salli punaista väriä olohuoneen sisutuksessa, pitääkö ihmisten, joiden luokse olen menossa kylään, riipiä punaiset verhonsa ikkunoista alas vierailuni ajaksi? Jos minun ystäväni omatunto tulee kipeäksi vastaavasti vihreästä väristä, pitääkö minun poistaa huushollista kaikki vihreä hänen vierailunsa ajaksi?

Mikä on hyvää käytöstä eri kulttuurien tai uskontojen kanssakäymisissä? Onko se sitä, että aina se saa määrätä kaapin paikan ja värin, jonka omatunto tulee kipeäksi erinäisistä asioista? Vai onko se hyvää käytöstä, että kunnioitetaan jokaisen kodin omia tapoja periaatteella: maassa maan tavat, kodissa kodin tavat?

Eli minä voin määrätä oman kotini sisutuksen värit ja sinä omasi. Jos minun omatuntoni saastuu, tulee kipeäksi punaisesta väristä enkä voi siten mitenkään astua jalallani kotiin, jossa vähänkin vilahtaa punaista, niin sitten en yksinkertaisesti mene sinne. Ja päinvastoin.

No, usein sukulaissuhteissa yritetään pitää jonkinmoisia välejä yllä, joko ihan mieluusti tai sitten velvollisuudentuntoisesti. Näissä kohtaamisissa on yleensä vallalla heikon omantunnon laki. Henkilö, jonka omatunto tulee kipeäksi/saastuu jostakin asiasta, esimerkiksi rytmikkäästä musiikista, saa määrätä kohtaamistilanteissa, mitä musiikkia radiosta voi kuulua. Hän joko itse pyytää sulkemaan radion, vaihtamaan kanavaa tai käy itse tekemässä sen.

Tämä johtaa väistämättä siihen, ettei tällaista omavaltaista ystävää tai sukulaista haluta enää omaan kotiin kyläilemään tai vaikkapa yhteisille reissuille. Tiedän monien loukkaantuneen kovasti, kun heidän on ollut oltava alisteinen säännöille, jotka eivät heidän omiatuntoja sido mitenkään.

Muistan, kuinka itse olin puhdasoppisena vanhoillislestadiolaisena suorastaan moukkamainen varjellessani omaatuntoani saastumiselta. Joskus menin pyytämään bussikuskia vaihtamaan kanavaa tai sulkemaan radion, kun sieltä kuului ”rumputusta”. Ja olenpa joskus painanut OFFia jonkun radiosta, kun sieltä on alkanut tulemaan jalan alle menevää musiikkia. Tällaista käytöstä pidettiin kuitenkin ainakin minun aikanani jopa ihanteellisena ja suoraselkäisen rehellisenä. Oikeasti en osannut ajatella ollenkaan, mitä ajatuksia ja tunnelmia aiheutin hurskastelevalla toiminnallani muille ihmisille.

Sitten kuitenkin sain ihan vapaasti käydä shoppailemassa kaupoissa, vaikka kovaäänisistä soi miten himmee jytke tahansa. Eli kaupoissa omatunto ei sitten saastunutkaan. No, rokki ei edelleenkään ole lempparimusiikkiani, mutta en näe siinä mitään pelättävää.

Mulle on moni ihminen puhunut siitä, miten vaikeaa on vl-liikkeen jättämisen jälkeen olla tekemisissä liikkeen jäsenten kanssa. Näissä kohtaamisissa tulee eteen jatkuvasti tilanteita, jolloin jähmeä ja tinkimätön lasiseinä humahtaa välille. Erityisine äänenpainoineen, ilmeineen, vaikenemisineen, omavaltaisine toimintoineen. Monissa eri asioissa. Allekirjoitan asian nyt, kun asiasta on monenlaista kokemusta.

Pitänee vain antaa periksi asian edessä. Entinen kanssakäyminen ei yksinkertaisesti ole enää mahdollista. En sano sillä, että esimerkiksi mulla olisi jokin pakottava syy pitää vanhoista ystävyyksistä ja kanssakäymisistä kiinni, vaan että jonkinmoinen velvollisuudentunto ja kohteliaisuus pistää pitämään yhteyksiä yllä. Taitaa olla ihan turhaa hommaa.

Miksi ahtautua itse tilanteisiin, joissa on epämukava olla ja miksi vaatia muita tekemään samaa? Ei ihan miksikään.

  1. Jorma, jos koet, että sanomisesi ymmärretään useimmiten väärin, sun pitää pyrkiä kirjoittamaan selkeämmin. Yleensä tässä asiassa vika on ilmaisussa, ei kuulijoiden/lukijoiden ymmärryksessä. Mutta tämä on vaikea taitolaji itse kullekkin.

    Nyt tämän tämankertaisen kirjoitukseni pointti oli aidosti se, että vl-ihmisten ja vl-liikkeestä lähteneiden ihmisten kanssakäymiset helpottuisivat ja olisivat mielkkäämpiä. Siis missään tapauksessa ei ollut tarkoitus puhua pahaa vl-ihmisistä, kuten ymmärsin sinun käsittäneen asian. Mutta saatoinhan käsittää senkin taas väärin.

  2. Jorma Ojala:
    ”Heino Korpelan kirjoitus ja ”analyysi”. Mitä se on? Saan kai pitää sitä huumorina?
    Eikö kaikki sen puhe tai julistus, jossa tuodaan esiin se, mitä Jeesus Kristus on syntisen ihmisen puolesta tehnyt, eikö se kaikki ole evankeliumia?”

    Voit pitää ja näytät pitävänkin synninpäästönsanoja evankeliumina. Tätä yritin sinulle myös sanoa, mutta muitten herätysliikkeitten uskovat eivät näin tee, vaan uskovat niin kuin raamattu sanookin; ”Minä’ ilmoitan teille suuren ilon, teille on syntynyt vapahtaja…” Evankeliumi on ilmoitus Jumalan lunastustyöstä.
    1 Kor. 15:1 ”Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni,
    2 ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi”
    3 Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: — Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu,”

    Jorma Ojala:
    ”Paavali, joka huolestui galatalaisten joukkoon tulleista juutalaisista, jotka vaativat näiltä ympärileikkausta, kuitenkin antoi ympärilaikata Timoteuksen, vain siksi ettei hänen ympärileikkaamattomuutensa antaisi aihetta vääriin ajatuksiin juutalaisten keskuudessa.”

    Galataan tuli vääriä saarnamiehiä, jotka opettivat, että evankeliumin uskominen ei yksin riitä, pitää tämän lisäksi vielä ympärileikata ja tätä vastaan Paavali saarnasi; ”Te mielettömät galatalaiset, kuka teidät on lumonnut?”
    Gal. 5:6 ”Kristuksessa Jeesuksessa on yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

    Kyllä alkuseurakunnan syntyperäiset juutalaiset ympärileikattiin, mutta ei pakanakristittyjä ja tätä vastaan Paavali saarnasi. Onko tämä nyt sitten luovimista, että ei olisi ajettu suoraan karikkoon. Tätä pitää meidänkin miettiä, miten meidän tulisi käyttäytyä kun olemme erilaisten uskovien kanssa tekemisessä. Näin raamattuun on kirjoitettu:
    Ap.t. 21:19 ”Paavali tervehti heitä ja kertoi seikkaperäisesti kaikesta, mitä Jumala hänen palvelutyönsä kautta oli tehnyt pakanoiden parissa
    20 Sen kuultuaan vanhimmat ylistivät Jumalaa, mutta sitten he sanoivat Paavalille: ”Sinä tiedät, veli, että juutalaisia on tuhansittain tullut uskoon, ja he kaikki vaativat kiivaasti lain noudattamista.
    21 Heille on sinusta kerrottu, että sinä opetat muiden kansojen keskuudessa eläviä juutalaisia hylkäämään Mooseksen lain ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja elämästä kansamme tapojen mukaisesti.
    22 Mitä siis tehdä? Varmastikin he saavat kuulla, että olet täällä.
    23 ”Tee neuvomme mukaan: Täällä on neljä miestä, jotka ovat antaneet uhrilupauksen.
    24 Ota heidät mukaasi, puhdistaudu yhdessä heidän kanssaan ja maksa heidän puolestaan, että he voivat leikkauttaa tukkansa. Siitä kaikki ymmärtävät, että sinusta levitetyissä puheissa ei ole mitään perää vaan sinäkin pidät kiinni laista ja elät sen mukaisesti.”

    Timoteus oli puoliksi juutalainen, eli äiti oli hänellä juutalainen, mutta näyttää siltä, että Paavali luovi tässä asiassa, eli ympärileikkasi Timoteuksen juutalaisten jääräpäisyyden takia, vaikka saarnasikin, että ei ympärileikkaus mitään auta, ainoastaan usko Kristukseen.

    Miten meidän tulisi tätä soveltaa omaan uskonelämäämme? Näin kuitenkin raamattuun on tästä kirjoitettu:
    Ap.t. 16:3 ”Paavali halusi ottaa Timoteuksen matkalle mukaan, ja siksi hän ympärileikkasi tämän. Näin hän teki niiden seutujen juutalaisten tähden, sillä kaikki tiesivät, että Timoteuksen isä oli kreikkalainen.
    4 He kulkivat sitten kaupungista kaupunkiin ja ilmoittivat samalla uskoville apostolien ja vanhimpien Jerusalemissa tekemistä päätöksistä velvoittaen heidät noudattamaan niitä.”

    Paavali selittää syyn, miksi toimi näin:
    1 Kor. 9:20 ”Voittaakseni hänen omikseen juutalaisia olen näille ollut kuin juutalainen; voittaakseni lain alaisina eläviä olen näille ollut kuin lain alainen, vaikka en olekaan lain alainen.”
    Voisi kysyä; toimiiko Jorma oikein kun kirjoittaa täällä niin kuin ei olisikaan vl – uskova, vaikka hän on vl – uskova?

  3. Heinolle tiedoksi, että jostakin syystä Jorma ei halunnut kertoa sinulle ettei hän ole vl. Mutta hän kertoi sen muutamia päiviä sitten Vuokon anteeksipyyntöketjussa, jonne sinäkin mustaakseni kirjoitit. Ehkä et huomannut sitä siellä. Minä huomasin ja siksi kirjoitinkin että hänen kannattaisi ehkä liittyä veeälliin koska hänen ajatukset ja mielipiteet ovat kuin SRK:n tiukimmilla puhujilla. Ajattelin, että Heinon olisi hyvä tietää tämä. Anteeksipyyntöni Jormalle tästä ”juoruilustani”.

  4. Heino Korpela & Jorma Ojala, mitä on puhdas evankeliumi?

    Minulle se on juuri Matteus Markus Luukas ja Johannes, siis heidän kirjoittamt evankeliumit kokonaan mitään pois jättämättä.

    Jeesus Sanoo:”9 Totisesti minä sanon teille: missä ikinä kaikessa maailmassa evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä tämä teki, on mainittava hänen muistoksensa.” (Matt.14)

    Siis kerran sekin mitä nainen teki on evankeliumia niin kuinka paljon ennemmin (?) kaikki se mitä Jeesus teki JA OPETTI.

    Jeesus saarnasi:”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”. (Mark.1:15)

    Mitä on se evankeliumi jonka uskon???

  5. Ari Pasanen: ”Heino Korpela & Jorma Ojala, mitä on puhdas evankeliumi?”
    ”Mitä on se evankeliumi jonka uskon???”
    Sanoisinpa, että uskot oikein! Sitä se evankeliumi on, kertomus Jeesuksesta, miten hän on sovittanut meidät Jumalalle kelpaavaksi, kun uskolla otamme vastaan tämän ilosanoman. Tässä linkki vielä jos minun selitykseni ei ole ymmärrettävää.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Evankeliumi

    Jussi Tynkkynen:
    ”Heinolle tiedoksi, että jostakin syystä Jorma ei halunnut kertoa sinulle ettei hän ole vl. Mutta hän kertoi sen muutamia päiviä sitten Vuokon anteeksipyyntöketjussa, jonne sinäkin muistaakseni kirjoitit.”

    Kyllä luin tuon ketjun, mutta en huomannut, että hän olisi kieltänyt olevansa vl – uskovainen. Mutta kuten sinäkin olet huomannut, ei hänen uskonkäsityksensä poikkea juurikaan nyky vl – uskovien käsityksistä. Olipa niin taikka näin, jääköön tämä asia tähän, kirjoitellaan tuosta Vuokon alustuksesta ja jätetään toistemme tutkiminen vähemmälle.

  6. Sytytykseni kun on himeman hittaanpuoleinen, vasta nyt äkkäsin, että tuo musiikki on nimenomaisesti sellainen ”synti” vl-liikkeessä, että sitä ei voi ”harjoittaa” edes passiivisesti, mutta esimerkiksi yleensä ketään liikkeen ulkopuolista ei vaadita olemaan kiroilematta, meikkaamatta, värjäämättä hiuksia vl-ihmisen läsnäollessa tai kaveeratessa liikkeestä lähteneiden kanssa.

    Eli ei sanota koskaan: ota noi meikit pois, kun mä en halua nähdä meikatttua naamaa, tai: älä kiroile kun en hyväksy kiroilemista, tai: ota noi korvikset pois kun mun on vaikea katsoa niitä puhtaalla omallatunnolla.

    Ei, muut asiat eivät ole sillä tavalla niin pahoja kuin maailmallinen musiikki. Ei edes telkkari. Joskus vl-ihmine saattaa jopa pyytää avaamaan telkkarin ja mennä siitä syystä just kylään, kun on tulossa joku lätkämatsi tai vastaava.

    Miksi musiikkiin ei voi suhtautua samalla tavalla kuin muihin ”synteihin”? Korvien kautta menevä synti on pahempi kuin silmien? No, joo kyllä jotku telkkaohjelmat, seksistiset ja väkivaltaiset, mielletään varmaan vielä pahemmaksi. Mutta niitten tiimoilta ei ole olemassa neuvoa pyytää sulkemaan telkku tai sulkea itte, jos sellaista ohjelmaa alkaa suoltamaan samassa tilassa. No ehkä sellaisen tilanteen syntyminen olisikin melkoisen epätodennäköistä. Ihmiset kattoo omissa oloissaan sellaisia ohjelmia, ketä nyt sitten kattovatkin.

    Siis pohdiskelen nyt sitä asiaa, että miksi jotkut asiat koetaan omatuntoa saastuttaviksi, vaikka sitä ei tehdä aktiivisesti, vaan passiivisesti?

    Sama kun jos tupakanpoltto miellettäisiin synniksi, niin myös se tekisi syntiä, joka olisi vain tupakansavun ulottuvilla.

    Hmm. asia on mielenkiintoinen. Tästä juontuikin mieleeni Janne Villan kirjasta ajatus, jonka mukaan porukassa tapahtuneen väkivaltateon (fyysisen, henkisen, hengellisen) osallisia ovat tekijän lisäksi myös kaikki porukan jäsenet, jotka eivät ryhdy vastustamaan vääryyttä/väkivaltaa eivätkä auta uhria.

  7. ”Vuokko, minun mielestäni saat ja sinun suorastaan pitää jatkaa näiden blogien kirjoittamista (vaikka välillä tulisi kerrattua vanhoja aiheita ja vaikka aihe tuntuisi mitättömältä Kotimaa24:n aiheeksi). Blogiesi vahvuus on siinä, että ne kertovat juuri sitä ja siitä, mitä olet elänyt ja mitä nyt sydämessäsi koet ja ajattelet. Blogeissasi on aidon elämän maku. Sanoitat samalla monien muidenkin (myös ei-veeällien) kokemuksia. Kun tämä vielä yhdistyy pyrkimykseesi olla ehdottoman rehellinen ja totuudellinen, niin lopputulos ei voi olla muuta kuin: anna palaa vain”

    Tätä ei tämän paremmin voi sanoa. En edes yritä.

  8. Jorma Ojala:
    ”Mitä Heino Korpela tarkoittaa pitkällä selityksellään?
    En tajua asian pointtia, en myöskään sitä tekstinäytettä, jota Korpela tarjoaa evankeliumina.
    Onko Korpelan evankeliumi lukittu yhteen ainoaan raamatunlauseeseen?”

    Voi Jorma, minä kyllä haluaisin auttaa sinun ymmärrystäsi tajuamaan mitä evankeliumi on. Luulen, että et ymmärrä, vaan käsität kaiken ihan väärin, niin kuin tähänkin asti olet käsittänyt. Kokeillaan kuitenkin tätä! Jeesuksen luokse tuli syntinen nainen, hän katui syntistä elämäänsä – itkien tuli Jeesuksen luokse, sillä hän uskoi Jeesuksen Jumalan Pojaksi. Tämän Jumalan lahjoittaman uskon kautta hän sai syntinsä anteeksi ja tämän meille todistaa itse Jeesus.

    Evankeliumi on siis ilmoitus Jeesuksen lunastustyöstä ja jokainen joka tämän uskoo saa syntinsä anteeksi, niin kuin tuo syntinen nainen sai:
    Luuk. 7:48 ”Ja hän sanoi naiselle: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi.”
    49 Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: ”Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejäkin anteeksi.”
    50 Mutta Jeesus sanoi naiselle: ”Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa.”

    Pietari saarnaa:
    Ap.t. 10:43 ”Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi.”

  9. jorma ojala:

    Tynkkysen henkilööni kohdistuvaa irvailua en ymmärrä.
    Ymmärrän toki, että ihminen muistelee hengellistä perintöään tai juuriaan katkerana, mutta ei sen pitäisi sumentaa ajattelua.
    Jos ihminen on kypsynyt oikeaan vapauteen, tulisi katkeruuden vaihtua anteeksi antamiseksi. Entisen tulisi jäädä taakse, ja uuden elämän alkaa kokemusten rikastuttamana ja hengellisesti vahvempana. Pyhä Henki ei luo riitaa, vaan tuo rauhan. Jotain lienee siis kesken.

    Kommentoin, koska mainitsit minut nimeltä jälleen. Tämän kaiken sanoit jo kerran aikaisemminkin lähes samoin sanoin. Olet varmaan oikeassa tässä. Pidän edelleenkin vääränä SRK:n opetuksia, jotka ovat ihmisiä alistavia ja vahingoittavia, kuten naisten syrjiminen hengellistämällä maallisia asioita, ehkäisykielto, rippioppi, valehtelu, exclusiivisuus, pf-uhrien syyllistäminen jne. Ne eivät poistu opetuksesta vaikenemalla niistä. Ne poistuvat opetuksesta vain jos ne nähdään väärinä ja ne halutaan korjata.

  10. Kirjoitat Vuokko:

    Muistan, kuinka itse olin puhdasoppisena vanhoillislestadiolaisena suorastaan moukkamainen varjellessani omaatuntoani saastumiselta.

    En malta olla kysymättä. A) miten määrittelisit lyhyesti ”puhdasoppisen vanhoillislestadiolaisen” ja mistä tiedät että olit (niihin aikoihin kun kuljit sulkemassa radioita) itse ”puhdasoppinen”? En siis väitä ettekö olisi ollut silloin ”puhdasoppinen” tai ettetkö tietäisi ”puhdasoppisen” määritelmää, mutta olisi kiva kuulla mielipiteesi. Jos tämä on turhaa saivartelua niin anna toki olla.

Kirjoittaja

Ilola Vuokko
Ilola Vuokko
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.