Uskonnolliset teemat yllättivät

Bryk (1 of 1)

Suomalainen keramiikka eli huippukauttaan sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Yksi keramiikkataiteen ilmaisun keskeisiä uudistajia oli Rut Bryk (1916–1999). Espoon kaupungin museo EMMAssa on esillä laaja läpileikkaus Brykin tuotannosta.

Bryk tunnetaan ehkä parhaiten mosaiikkimaisista, kaakelinpaloista ja lasitetuista keramiikkapaloista tehdyistä, niukoissa väriskaaloissa liikkuvista veistoksellisista töistä, joita on esillä julkisissa tiloissa. Tunnetuimpia näistä lienevät Helsingin kaupungintalon portaikossa sijaitseva Kaupunki auringossa (1975) sekä tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä sijaitseva Jäävirta (1991), joka jäi hänen viimeiseksi työkseen.

Mosaiikkimaiset työt voivat nopeasti katsottuna vaikuttaa pelkistyneiltä ja mitättömiltä, mutta lähempi tarkastelu paljastaa paljon yksityiskohtia, jopa värejä. Samalla ne henkivät vahvasti oman aikansa estetiikkaa.

*

Rut Bryk aloitti graafikkona, mikä tuli näkymään hänen keramiikassaan. Varhaistuotanto oli hyvin esittävää, runollista ja naivistista. Hän ajautui keramiikan pariin puolivahingossa päästyään töihin Arabian tehtaiden taideosastolle, mutta löysi siitä oman ilmaisunsa. Hän myös kehitti työtapoja ja materiaalin käsittelyä.

Ainakin minut yllätti näyttelyssä runsas uskonnollisten teemojen läsnäolo. Bryk hyödynsi niin Raamattua, ikonitaidetta kuin erityisesti vanhan italialaisen taiteen historiaa, joka vilisee kirkollista tematiikkaa.

Taikalaatikko-näyttelyssä on esillä muun muassa keraamisia Neitsyt Maria -hahmoja, Viimeinen ehtoollinen asetelman pohjalta tehty oma versio kiirastorstain tapahtumista sekä katolisen ehtoollisen juhlintaan liittyvä Corpus Christi -kulkue, tosin nimellä Corpus Humani.

Esillä on myös Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa oleva isokokoinen mosaiikkimainen reliefi Kirkonseinä. Se sijaitsi aikaisemmin Tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa Bulevardilla, mutta on tilan remontin jälkeen ollut vailla sijoituspakkaa varastossa. Hyvä, että teos saatiin taas ihmisten ilmoille.

*

Brykin isä Felix Bryk oli taidemaalari, mutta myös perhostutkija. Perhoset näkyvät tyttären töissä ja niistä on koostettu näyttelyssä myös yksi erillinen seinä.

Bryk oli naimisissa muotoilija, kuvanveistäjä Tapio Wirkkalan kanssa.

Taikalaatikko on hyvä ja energinen näyttely. Lisäksi EMMAn ympäristö on jo itsessään inspiroiva.

Taikalaatikko-näyttely Espoon modernin taiteen museo EMMAssa 4.9. asti. Näyttely tulee esille myös Oulun taidemuseoon 1.10.2016–15.1.2017.

Julkaistu Kotimaassa 11.8. Kuvassa Pyhä ehtoollinen (1950–51)

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Seppälä Olli
Seppälä Olli
PERMANTOPAIKKA-blogissa käsitellään laajasti kuulttuuriaiheita ja esitetään arvioita yksittäisistä taideluomista, erityisesti teatterista ja kirjallisuudesta.

Bryk (1 of 1)

Suomalainen keramiikka eli huippukauttaan sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Yksi keramiikkataiteen ilmaisun keskeisiä uudistajia oli Rut Bryk (1916–1999). Espoon kaupungin museo EMMAssa on esillä laaja läpileikkaus Brykin tuotannosta.

Bryk tunnetaan ehkä parhaiten mosaiikkimaisista, kaakelinpaloista ja lasitetuista keramiikkapaloista tehdyistä, niukoissa väriskaaloissa liikkuvista veistoksellisista töistä, joita on esillä julkisissa tiloissa. Tunnetuimpia näistä lienevät Helsingin kaupungintalon portaikossa sijaitseva Kaupunki auringossa (1975) sekä tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä sijaitseva Jäävirta (1991), joka jäi hänen viimeiseksi työkseen.

Mosaiikkimaiset työt voivat nopeasti katsottuna vaikuttaa pelkistyneiltä ja mitättömiltä, mutta lähempi tarkastelu paljastaa paljon yksityiskohtia, jopa värejä. Samalla ne henkivät vahvasti oman aikansa estetiikkaa.

*

Rut Bryk aloitti graafikkona, mikä tuli näkymään hänen keramiikassaan. Varhaistuotanto oli hyvin esittävää, runollista ja naivistista. Hän ajautui keramiikan pariin puolivahingossa päästyään töihin Arabian tehtaiden taideosastolle, mutta löysi siitä oman ilmaisunsa. Hän myös kehitti työtapoja ja materiaalin käsittelyä.

Ainakin minut yllätti näyttelyssä runsas uskonnollisten teemojen läsnäolo. Bryk hyödynsi niin Raamattua, ikonitaidetta kuin erityisesti vanhan italialaisen taiteen historiaa, joka vilisee kirkollista tematiikkaa.

Taikalaatikko-näyttelyssä on esillä muun muassa keraamisia Neitsyt Maria -hahmoja, Viimeinen ehtoollinen asetelman pohjalta tehty oma versio kiirastorstain tapahtumista sekä katolisen ehtoollisen juhlintaan liittyvä Corpus Christi -kulkue, tosin nimellä Corpus Humani.

Esillä on myös Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa oleva isokokoinen mosaiikkimainen reliefi Kirkonseinä. Se sijaitsi aikaisemmin Tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa Bulevardilla, mutta on tilan remontin jälkeen ollut vailla sijoituspakkaa varastossa. Hyvä, että teos saatiin taas ihmisten ilmoille.

*

Brykin isä Felix Bryk oli taidemaalari, mutta myös perhostutkija. Perhoset näkyvät tyttären töissä ja niistä on koostettu näyttelyssä myös yksi erillinen seinä.

Bryk oli naimisissa muotoilija, kuvanveistäjä Tapio Wirkkalan kanssa.

Taikalaatikko on hyvä ja energinen näyttely. Lisäksi EMMAn ympäristö on jo itsessään inspiroiva.

Taikalaatikko-näyttely Espoon modernin taiteen museo EMMAssa 4.9. asti. Näyttely tulee esille myös Oulun taidemuseoon 1.10.2016–15.1.2017.

Julkaistu Kotimaassa 11.8. Kuvassa Pyhä ehtoollinen (1950–51)