Asevelvollisuus ja vala
Yleisen asevelvollisuuden maita pidettiin joku vuosi sitten dinosauruksina. Nyt asevelvollisuusjärjestelmän kurssi on nousussa. Syynä siihen on turvallisuustilanteen muuttuminen aiempaa epävakaammaksi. Ennen Ukrainan sotaa monet maat supistivat aseellista voimaansa, kun syvälle rauhantilalle ei näkynyt loppua. Suomi osti eräästä maasta halvalla 100 taistelupanssarivaunua ja muuta kalustoa. Nyt kyseinen maa on joutunut hankkimaan tilalle uusia vaunuja.
- - -
Euroopan maat kattavassa kyselytutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten luottamusta maan asevoimiin. Suomi sijoittui vertailussa ensimmäiseksi. Yli yhdeksän kymmenestä vastannesta suhtautui myönteisesti Suomen Puolustusvoimiin. Luottamus armeijaan oli laskenut maissa, joissa asevelvolisuudesta oli luovuttu.Tulos on ymmärrettävä: kun kaikki kansalaiset ovat maanpuolustusvelvollisia on asia yhteinen. Ammattiarmeijan voidaan sen sijaan kokea olevan sivussa kansalaisyhteiskunnasta, vallan väline ja jopa uhka.
Asevelvollisuusjärjestelmää noudattavat maat vertailevat kokemuksia keskenään ja oppivat toisiltaan. Parhaillaan Sveitsin armeijan henkilöstöpäällikkö, naispuolinen kenraali, on vierailulla Suomessa.
---
Suomalaiselle koulutusosaamiselle on maailmalla kysyntää muutenkin kuin mäkihyppääjien, jääkiekkojoukkueiden tai keihäänheittäjien valmentamisessa. Suomalaiset upseerit kouluttavat Irakissa peshmergasotilaita ISISiä vastaan.
Arabiemiraateissa puolestaan huomattiin, että maan nuorukaiset passivoituvat kun vierastyöläiset tekevät suurimman osan töistä. Maan asevoimien johto palkkasi viisi vuotta sitten suomalaisen kenraalin neuvonantajakseen. Nyt maa on ottamassa käyttöön suomalaisia oppeja asevelvollisuudesta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. Jos asevoimat omaksuvat samalla jotain suomalaisesta sotilasetiikasta, voi tällä olla arvaamattoman laajoja vaikutuksia armeijoiden tapaan toimia.
---
Seurasin viikko sitten ylpeänä poikani sotilasvalaa Vekaranjärvellä. Valan lukeminen kajahti komeasti, samoin Isänmaan virsi ja Valalaulu. Hyvässä säässä valaa oli seuraamassa arviolta 8000 omaista. Tänään puolen päivän jälkeen Kaartin Jääkärirykmentin alokkaat antavat sotilasvakuutuksen ja vannovat valan Helsingin Senaatintorilla. Asevelvollisuusarmeija on keskellä yhteiskuntaa.
- - -
Sotilasvala ja vakuutus ovat rinnakkaisia vaihtoehtoja, joista säädetään Asevelvollisuuslaissa. Alokas saa vapaasti valita, vannooko hän Kaikkivaltiaan ja Kaikkitietävän Jumalan edessä vai kunnian ja omantunnon kautta. Tämä menettely toteuttaa katsomusten tasa-arvoa, kuten apulaisoikeusasiamies on todennut.
Varusmiehistä noin yhdeksän kymmenestä kuuluu kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Se on myös kannanotto vakaumuksesta. On siksi ymmärrettävää, että valtaosa varusmiehistä haluaa vannoa valan. Ajatus varautumisesta puolustamaan maata sodassa johtaa ajattelemaan kuoleman mahdollisuutta. Kuoleman edessä kristitty turvautuu Jumalaan. Siksi 1600 -luvulta jatkunut valaperinne muistuttaa sotilaalle tästä perimmäisestä voiman ja turvan lähteestä, hyvästä Jumalasta.
Vapaa-ajattelijat ajavat kuitenkin kaikille pakollista uskonnotonta valaa, vaikka he edustavat pientä 1500 hengen vähemmistöä. Näin he haluavat sivuuttaa suuren enemmistön perustuslaillisen oikeuden oman uskontonsa tuomaan tukeen.
Puolustusvoimissa ei olekaan tarvetta muuttaa sotilasvala ja -vakuutuskäytäntöä tai valan kaavaa, joka täyttää 100 vuotta Puolustusvoimien juhlavuonna 2018. En myöskään usko, että poliittisilta puolueilta löytyy kiinnostusta tai halua lähteä muuttamaan sotilasvalaa, jolla on takanaan kansan suuren enemmistön tuki.
19 kommenttia
Kiitos Jouni hyvästä kommentista. Siitä käy ilmi, että kirkkoon kuulumattomienkin mahdollisuus osallistua yhtä lailla sotilasvalaan kuin -vakuutukseen on vienyt katsomusten tasa-arvoa eteenpäin.
”..mutta hän ei voi edellyttää sitä, että muu yhteiskunta seuraa tätä näkemystä.”
Tämähän on itsestäänselviö. Mutta aloitteellisuuden volyymin pienuus ei myöskään ole automaattinen este aloitteen toteumiselle.
Pekka
Kiitos erinomaisesta tekstistäsi.
Se on selkeää, jämäkkää ja vakuuttavaa.
Minulle oli myös vahva ja liikuttava kokemus, kun poika aikanaan oli valansa antanut ja ennenkaikkea tilaisuuden vahva hengellinen painotus puhutteli, jossa Jumalan Sana ja lauletut virret kaikuivat Vekarajärven kentällä.
Kenttäpiispa piti vakuuttavan puheen ja muistutti myös valan velvoituksesta nuoria miehiä ja myös naisia pitämään huolta heikommista kanssakulkijoista ja ihmisen vastuusta Kaikkiavaltiaan edessä. Toivoisi, että näin saisi jatkua myös tulevaisuudessa, rauhallinen ja vakaa kansakunta pitää huolta asioistaan ja luottaa kaikessa Jumalan Voimaan.
”Varusmiehistä noin yhdeksän kymmenestä kuuluu kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Se on myös kannanotto vakaumuksesta.”
Ymmärrän, että haluat todeta, että 90%:lla varusmiehistä on nk. kristillinen vakaumus ja siksi he haluavat varautua sotaan, puolustaakseen isänmaataan ja vannoa valan ”viimeiseen verenpisaraan asti”.
Vuonna 1966, 4. kesäkuuta, Pohjan Prikaatin komentaja eversti Kontionpää puhui prikaatille: ”Kaikki arvostus suomalaiselle sotilaalle, viimeisten sotiemme taisteluissa. Vapautemme ja rauha on kuitenkin Kaikkivaltiaan lahja ja armoa.” Heittomerkkien sisällä on hänen viestinsä ydin, jonka minä, Ek:n aseeton sotamies, lähetti, ymmärsin ja iloitsin. Sen ymmärsi myös korkeampi rankki, kirkollinenkin. Minut kotiutettiin 9.10.1966, sotamiehen arvolla. Kontiopää erosi armejasta seuraavan vuoden lopussa, everstin arvoisena. Hän oli tuolloin 51 vuotias. Kontiopäätä ei läksiäisiksi eikä sen jälkeen, korotettu kenraalimajuriksi, eikä minua korpraaliksi, – samasta syystäkö?
Vielä Pekalle:
Minä palvelin 4 kk yliaikaa, koska minulla oli ja on vakaumus.
Olemme samaa mieltä.
Siis emme toki valasta, minusta uskonto ei kuulu valtion tehtäviin. Mutta siitä olemme, että valasta ja vakuutuksestakin pitää päättää Helsingissä eikä Moskovassa.
Muistaakseni aseettomana palvelevan palvelusaika oli 11 kuukautta. Heikki Palmu muistaisi. Sivari oli 14 kuukautta.
Demokratiassa voi aloitteellinen olla vaikka yksi ihminen ilman mitään kannatusta. Kannatusta voi sitten prosessin edetessä karttua.
Tällä en tarkoita kannattavani ko aloitetta.
Muuten: sodissa joutuu kyllä Jumalan hyvyyskin koetteelle.
Ilmoita asiaton kommentti