Uskonnollinen materialismi
Materialismi on lähes kirosana teologiassa.
Usein hengellisyys on vähätellyt ainetta, hienommin sanottuna materiaa.
Sergei Bulgakov halusi sen sijaan puhua kristillisestä tai "uskonnollisesta materialismista".
Kielteinen asenne on erikoinen. Onhan esimerksiksi vesi, öljy, leipä ja viini ihan kristinuskon ytimessä. Myös muste ja puu.
Pelastus on "toteutunut aineen kautta", julisti Johannes Damaskolainen. Itse Jumala tuli lihaksi, nähdyksi ja kosketeltavaksi.
Ihmiselle ei ole olemassa hengellisyyttä ilman materiaa, Bulgakov muistutti. Ihminen on läpeensä osa maailmaa, ihan ainetta.
Itse kukin voi yrittää silittää rakasta aineettomasti tai edes ajatella. Ei onnistu.
Hyvä on Bulgakovin ilmaisu "konkretian mysteeri". Aineellisuus ei ole vain pintaa, joka kätkee asioitten perimmäisen puolen, asian sinänsä. Bulgakov halusi puolustaa maailmaa, puhua sen puolesta.
Bulgakov ei voinut sietää vähättelevää asennetta maailmaan, missä se on vain ainetta. Asennetta esiintyy sekä uskonnottomana että uskonnollisena. Ne ovat sukua keskenään.
Jopa luonnonuskonnot ovat yksipuolista materialismia parempia, Bulgakov ajatteli. Ne edes tajuavat aapisasian elämästä.
Bulgakov oli 1900-luvun tärkeimpiä ortodoksiteologeja, mutta hänen koulutuksensa oli taloustieteellinen.
Talous inhimillisenä toimintana on kutsuttu palvelemaan suurempaa päämäärä, Bulgakov ajatteli. Pohjimmiltaan on kyse maailman kirkastamista jumalalliseksi maailmaksi.
"Paras talouden muoto on se - mikä tahansa sen nimi onkaan ja riippumatta minkälaisesta yhdistelmästä kapistalismia ja sosialismia se koostuu - joka parhaiten takaa henkilökohtaisen vapauden luonnollisesta köyhyydestä sekä sosiaalisesta orjuudesta."
Sergei Bulgakovin pohdiskelua "uskonnollisesta materialismista" esiintyy mm. teoksessa Relics and Miracles - Two Theological Essays. Lyhyt johdanto Bulgakovin talousajattelun löytyy täältä.
16 kommenttia
Sinä ja Bulgakov viittaa siihen samaan välttämättömään ”tartuntapintaan” kuin Lutherkin. Luther viittaa uskoon, jonka tartuntainta on kaste, missä näkyvässä aineessa sitten on kaikkea välttämätöntä ikuiseen autuutukseen.
Samassa ”veneessä” on Rooman katolisuuden selitys toisen käskyn poistumisesta, koskien kuvien, näkyvän palvontaa. Eli RKK:n mukaan ennen oli vaara kuvista, mutta nykyään sellaista vaaraa ei ole, vaanpäinvastoin, näkyvä auttaa näkymättömän palvonnassa.
Kaikki edellämainitsemani miellyttää ja sopii ihmisjärjen todennäköisyyksille, eli johdonmukaisuuksille.
Kuitenkaan materian välttämättömyyttä, koskien meidän todellista Elämäämme Kristuksessa, ei löydy Raamatusta. Löytyy vain kaiken näkyvän toisarvoisuus aivan oman lihamme kuolettamiseen asti. Kuitenkaan liha ei kuole lihan välineillä, vaan Hengen asein, jotka ihminen saa ’käyttöönsä’ uudestisyntymässä, uskoontulossa.
Kaikkein kattavin todistus on Jeesuksen sanat::
Matt. 16:26, Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?
Jumala on luvannut pitää omistaan huolta jokaisesta ajallisen matkan aikana. Se voi olla ulkonaisessa puutteessa tai yltäkylläisyydessä elämistä, terveenä ja sairaana ja niin edelleen. vt. Filippiläiskirje 4:
13, Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.
Jumala toimii tässä ajassa luomissaan lainalaisuuksissa, käyttäen niitä. Aine on kerran katoava, koska se ei kestä ikuisuutta, taivasta. Mikään mikä aistein on todettavissa ei selviä, kuten tunteet ja tuntemukset.
Evankeliumi on sanoma Jeesuksesta. Tämä sanoma välittyy sanoilla, puhuttuina ja kirjoitettuna. Joskus se välittyy olemalla, vt. Apt. 1:
8 Vaan teidän pitää saaman Pyhän Hengen voiman, joka on tuleva teidän päällenne, ja teidän pitää minun todistajani oleman, sekä Jerusalemissa, että koko Juudeassa ja Samariassa, ja sitte maailman ääreen.
9 Ja kuin hän nämät sanonut oli, otettiin hän ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänen ylös heidän silmäinsä edestä.
Käytän tässä Biblia 1776.
Jeesuksen viimeinen lupaus, ohje, koski uskovan varsinaista syytä olla olemassa ja se on ”olla Jeesuksen/ Jeesuksesta todistaja”. Siksi vuodatettiin Pyhän Hengen kaste, ensin 120 päälle ja sitten 3000 päälle.
Tässä Uuden Liiton alkukertomuksessa kaikki oli aineetonta. Tuo aineeton, Pyhän hengen kaste opetulapsille, kielet todistamassa ja todistukseksi, pisto sydämissä, vapaaehtoinen halu ottaa vastaan Pietarin julistus .
Näihin aineettomiin, kehottaa Paavali kiinnittämään mielemme, kohdistamaan katseemme.
Se, että sitten koko tämä ensimmäisen ek-klesian synty on kirjoitettu mm. musteella, ei ole aineen voimaa. Kirjain, vain kirjoitettuna, kuolettaa. Henki on se mikä hyödyttää, tekee kirjoitetun kirjaimen välittämän sanoman eläväksi.
Jos tämä ei sinulle avaudu, niin voin yrittää selventää.
Lars A.,
Hyvätkin oivallukset, niinkuin Johannen Damaskolaiselta, on linjauduttava Raamattuun, siihen ”Taivaasta pudonneeseen” laitokseen, johon Paavalikin viittaa:
11 Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista; 12 enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut. KK38 mukaan.
Paavalin julistama evankeliumi ei ollut ihmisiltä saatua, ei ihmismielen mukaista, vaan Taivaasta, itse Jeesuksen toimesta hänelle ilmoitettu. Aivan samalla tavalla kuin se ei ollut ihmisiltä, sitä ei voinut ”musteet” voimauttaa. Jumala on valvonut ”pudottamansa” Sanan alkuperäisenä. Kaikki sen kehällä oleva on ”musteen varassa”.
Reijo Mänttäri. Me kristityt tunnustamme kaikesta huolimatta ”ruumiin ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän.” Ja Ilmestyskirjassa kuvataan aikamoista kullasta ja helmistä rakennettua taivaallista kaupunkia. Ilmestyskirja on toki kuvakieltä. Mutta jos iankaikkisuudessakin on oman laisensa ruumiillinen todellisuus, on kai loogista, että pelastuksen osallisuus jo täällä ajassa konkretisoituu materiassa?
Myös Herramme Jeesus kävi opetuskeskusteluja kuulijoittensa kanssa. Muistelen, että Sokrateskin päätyi johtopäätökseen: ”Tiedän, että en tiedä”. On suurta viisautta myöntää itselleen ja muille, että on olemassa paljon sellaista, mitä inhimillinen järki ei tavoita. Minusta se ei kuitenkaan sulje pois sitä rukousta, joka ainakin itselleni on rakas: ”Tutki minua, Jumala, ja tunne minun ajatukseni. Ja katso, jos tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut oikealle tielle. Sitä paitsi Sokrates ja kumpp. käsittelivät ajallisen elämän kysymyksiä. Iankaikkisuus on vähän eri asia.
Isä L,
”Paras talouden muoto on se – mikä tahansa sen nimi onkaan ja riippumatta minkälaisesta yhdistelmästä kapistalismia ja sosialismia se koostuu – joka parhaiten takaa henkilökohtaisen vapauden luonnollisesta köyhyydestä sekä sosiaalisesta orjuudesta.”
Loistava tiivistys. Käsittääkseni tämä on kaikkien suomalaisten puolueiden tavoite, keinot vain vaihtelevat. Kukapa tietää minkä puolueen keinoin tähän päästään.
Ilmoita asiaton kommentti