Uskon uudistuminen ja agricolat

Agricolan patsas seisoo kirkon vieressä. Kyse ei ole kuitenkaan Turun tuomiokirkosta, vaan Viipurin luterilaisesta kirkosta. Pronssista valettu Agricolan rintakuva hävisi sodan aikana, mutta on valettu uudelleen. Nyt Emil Vikströmin veistämä Pronssi-Agricola opettaa jälleen Raamattua Viipurissa.

Miksi siellä? Turun piispa kuoli palattuaan rauhanneuvottelumatkalta Moskovasta 1557 ja haudattiin Viipuriin.

Kirkkoherra Vladimir Dorodny kertoi eilen Etelä-Karjalan Pipliaseuran ryhmälle patsaasta. Agricolan elämäntyötä arvostaneet suomalaiset olivat sen pystyttäneet 2009. Mikä elämäntyö? Hän opiskeli Wittembergissä ja toi Lutherin alkaman reformaation aatteita Suomeen.

Kyse oli opin lisäksi hyvin käytännöllisestä ohjelmasta, joka hahmottuu minulle ketjuna: Jumala lahjoittaa armostaan pelastuksen Kristuksen vuoksi < Kristuksesta opitaan Raamatusta < Raamattuja on saatavilla omalla kielellä < Opitaan lukutaito < saadaan rohkaisua Raamatun lukemiseen.

Luther sekä hänen oppilaansa – muiden mukana Mikael Agrciola - käärivät hihansa ja ryhtyivät toimeen. Agricola teki aapisen ja alkoi lukutaidon opetuksen. Hän ryhtyi kääntämään Raamattua ja muita kirkollisia kirjoja. Sivutuotteena syntyivät suomen kirjakieli ja kirjallinen kulttuuri, sekä mm. koulu- ja yliopistolaitos.
_ _ _
1548 valmistunutta Uutta testamenttia ei varmaankaan ollut jaossa edes tuhansia. Vuoden 1642 koko suomenkielisen Raamatun painos oli 1200, mutta siitä rantautui vain osa Suomeen. Toden teolla raamatut tulivat suomalaisten käsiin vasta 1800-luvun alussa, kun Suomen Pipliaseura alkoi painaa niitä suurina ja edullisina painoksina. Sattumaa tai ei, mutta suuret kansanherätykset osuivat samoille vuosikymmenille. Raamatun lukeminen ja oppiminen ovat uskon elämän elpymisen lähtökohtia.
_ _ _
Voivatko kirkon usko ja elämä elpyä myös 2000-luvun alkukymmeninä? Kyllä, samoin kuin 200 vuotta aiemmin. Tilanne on sikäli parempi, että raamattuja on nyt helpommin saatavilla kuin silloin. Raamatun lukemisen kynnykset ovat kuitenkin edelleen suuria. Suomen Pipliaseura kääntää parhaillaan Markuksen evankeliumia muotoon, joka soveltuu mobiililaitteista – kuten matkapuhelimesta - luettavaksi.
_ _ _
Ajoimme Kotkatjärvelle aunuksenkarjalaiseen kylään. Häikäisevä auringonpaiste sai edellisenä yönä sataneen lumen hohtamaan. Tien varren lumessa jolkotellut susi ei ollut osannut varoa autoja. Se makasi kuolleena Kotkatjärven risteyksessä. Suren hienon ja harvinaisen eläimen kuolemaa.

Kylässä tapasimme Aunuksen Karjalan agricolan, naisen, joka oli kääntänyt Raamattua omalle äidinkielelleen. Samoin tapasimme aiemmin päivällä Petroskoissa vepsänkielen agricolan, Nina Zaitsevan. Nämä suomensukuiset kielet ovat saaneet kirjakielen ja lapset voivat oppia koulussa lukemaan isoäitiensä äidinkieltä. Nyt he voivat lukea ilosanomaa Jumalan suurista teoista.

21 kommenttia

  • Pekka Särkiö sanoo:

    Agricolan päivää – suomalaisen kulttuurin päivää vietettiin lauantaina 9.4. Seuraavana päivänä Hyvän paimenen sunnuntaina saarnasin Agricolan kirkon Tuomas-messussa. Missä ovat vihreät niityt ja virvoittavat vedet, joille Hyvä paimen johdattaa? Elämän yleisen hyvinvoinnin lisäksi – tai paremminkin sitä ennen – Jumala johdattaa tuntemaan armoaan evankeliumin kautta. Sen jälkeen ei tarvitse pelätä pimeitäkään laaksoja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Pekka Särkiö :”Ajoimme Kotkatjärvelle aunuksenkarjalaiseen kylään…”

    Sydänlämpöiset kiitokset lohdullisesta viestistä. Enää ei tunnu niin haikealta, kun tietää, että heidänkin hengellisistä tarpeistaan huolehditaan.

    ”Izä meijän, kudai olet taivahas. Tulgah pyhitetty nimi sinun. Tulgah sinun valdakundu. Olgah sinun tahtomine, kui taivahas, muga i muas. Leiby meijän jogapäiväne anna meile täkse päiväkse. I anna meile riähkät meijän andiekse, muga kui myögi andiekse annammo meijän velgoiniekoil. I älä viätä meidy riähkih, no piästä meidy pahas.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Pekka Särkiö :” Ihmiset kylillä vanhenevat ja monenlainen tuki olisi tarpeen.”

    Kiitos vastauksesta. Tietojeni mukaan Karjalan kieli on periytynyt karjalaisen kansan keskuudessa kansanlaulujen, runonlaulun, itkuvirsien, satujen ja arvoituksien sekä joikujen myötä. Suomen Karjalan murretta (Karjala-Aunus) on puhuttu Laatokan pohjoispuolella ja mm. Soanlahdella. Karjalan kirjakieli lienee pääsääntöisesti livvin kieltä, joka on yksi alueen merkittävimmistä murteista.

    Olen joskus ihaillut Valamon luostarissa ikonostaasia, jonka luostari lahjoitti Uhtualle uudelleen rakennettuun ortodoksikirkkoon. Kun isoäitini isän veli aikoinaan vastasi Soanlahdelle rakennetun pienten lasten myöhemmin kirkoksi vihityn ortodoksisen koulukartanon sisustamisesta, haluaisin osallistua ”piilotetun” sukuhaarani perinteisiin tukemalla kirkonrakentajien työtä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Karjalaan on noussut sekä luterilaisia että ortodoksikirkkoja. Molemmissa voidaan käyttää venäjän lisäksi Karjalan suomalaisugrilaisia kieliä. Kirkkojen työn tukeminen on arvokasta, koska ne pitävät yllä elämän uskoa ja luottamusta Jumalaan monenlaisen puutteen keskellä. Erilaisten ongelmien koettelemassa Euroopassa ja Suomessakin aletaan vähitellen nähdä, missä on todellinen turva.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Sanokaa joku jos tiedätte, ovatko suomi, viro ja unkari edelleen ainoat suomalais-ugrilaiset kielet joille on käännetty koko Raamattu?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Henrik Sawela sanoo:

    ”Voivatko kirkon usko ja elämä elpyä myös 2000-luvun alkukymmeninä? Kyllä, samoin kuin 200 vuotta aiemmin. Tilanne on sikäli parempi, että raamattuja on nyt helpommin saatavilla kuin silloin. Raamatun lukemisen kynnykset ovat kuitenkin edelleen suuria.”

    En oikein tajua kuinka noin umpiylioptimistisesti voi kirjoitta! Raamatun määrällä ja saatavuudella ei ole osaa eikä arpaa sen kanssa, miten kristinuskon kanssa Suomessa tulee käymään. Ainoa joka määrittää kristinuskon tulevaisuuden Suomessa, on, kuinka vakuuttavana ihmiset sen sanomaa pitävät.

    Ja kuten tiedämme, yhä harvemmat ottavat Raamatun kertomukset vakavasti. Niitä pidetään niin epäuskottavina, ettei Raamattuun tartuta kuin vitsimielessä.

    Suuri osa papeista ei lue Raamattua juuri muulloin kuin löytääkseen siitä jotain materiaalia saarnoihinsa.

    Kirkko seilaa sulavalla jäälautalla kohti sekularisoitua tulevaisuutta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Henrik Sawela :”Ja kuten tiedämme, yhä harvemmat ottavat Raamatun kertomukset vakavasti. Niitä pidetään niin epäuskottavina, ettei Raamattuun tartuta kuin vitsimielessä.”

      Ja meidät, jotka kulttuuriperimämme mukaisesti olemme ottaneet ne vakavasti, on luokiteltu mm. ”irtolaisiksi tai muiksi loisiksi”, kun olemme vanhempina halunneet huolehtia lastemme, ja muutaman muunkin lapsen, kasvamisen oikeuksista. Miksi meidän muulle väestölle kuuluvan sosiaaliturvan ulkopuolelle sodan jälkeen sysättyjen pienyrittäjäsukujen jälkeläisten, joiden isien ja äitien ”kaulaan” on sodan jälkeen ripustettu voimassaolevan kansainvälisen virallisen asiakirjan sotasyyllisyysartiklat, pitäisi tuntea minkäänlaista yhteisöllisyyttä tai rakkautta tätä yhteiskuntaa kohtaan, jossa meidät on pienyrittäjinä vasemmiston taholta vielä 2000-luvulla leimattu ”yhteiskunnallista vastuuta kantamattomiksi”?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Henrik Sawela sanoo:

      Liittyykö vastaukesi kirjoitukseeni? Jos, niin valista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Henrik, valitettavasti kirkko sekularisoituu eli maallistuu, samoin kuin koko yhteiskunta. Uskon kuitenkin, että yleinen turvattomuuden lisääntyminen ja inhimillisten tukien pettäminen suuntaavat jälleen enemmän huomiota kohti Jumalaa ja Raamattua.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Henrik Sawela sanoo:

      ”Uskon kuitenkin, että yleinen turvattomuuden lisääntyminen ja inhimillisten tukien pettäminen suuntaavat jälleen enemmän huomiota kohti Jumalaa ja Raamattua.”

      No, tuota voi jo pitää todella puhtaana uskona;-)

      Mutta ok, sen verran siinä voisi olla itua, että jokin marginaalinen osa väestöstä voisi tuntea enemmän vetoa kirkkoon.

      Mutta että koko populaatiosta selvästi suurempi osa…. tuntuu kyllä toiveajattelulta kun seuraamme verrokkimaissamme tapahtunutta kehitystä viimeisten vuosikymmenien aikana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Henrik Sawela :”Liittyykö vastaukesi kirjoitukseeni? Jos, niin valista.”

    Ei liity. Se liittyy yhteiskunnan hyväksymään halveksuntaan ja välinpitämättömyyteen esimerkiksi pienyrittäjiä, tai Jehovan todistajia, tai vapaamuurareita, tai romaneita kohtaan. Tämä yhteiskunta on osaopitimoitu vain palkansaajien yhteiskunnaksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Henrik Sawela sanoo:

      Mitä vikaa on välinpitämättömyydessä Jehovan todistajia ja Vapaamuurareita kohtaan?

      Miksi heihin pitäisi kohdistaa huomiota ja kuinka?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Henrik Sawela :”Miksi heihin pitäisi kohdistaa huomiota ja kuinka?”

      Miksi näitä ryhmiä syyllistetään kollektiivisesti esim. sellaisista rikoksista, joita he eivät ole tehneet, kuten on tapahtunut mm. vapaamuurareille?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Henrik Sawela sanoo:

      ”…syyllistetään kollektiivisesti…”

      Ehkei hieman realistisempi ote olisi haitaksi?

      Hm, en muista että että Jehovan todistajia vastaan olisi nostettu mitenkään silmiinpistävästi syytteitä. Sitä vastoin heidän erittäin kovakouraista suhtautumista niihin, jotka eivät täytä johtajien kriteerejä, on oikeutetusti kritisoitu.

      Ja tuskin on yllättävää, että vaikutusvaltaisten herrojen salaseuraa, jossa vakuutetaan uskollisuutta toveria kohtaan, epäillään asiattomasta ’sopupelistä’ eri yhteyksissä. Välillä saa mitä tilaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Henrik Sawela :”Ja tuskin on yllättävää, että vaikutusvaltaisten herrojen salaseuraa, jossa vakuutetaan uskollisuutta toveria kohtaan, epäillään asiattomasta ‘sopupelistä’ eri yhteyksissä. Välillä saa mitä tilaa.”

    Niinhän sitä eräät ovat tässä maassa saaneet siitä alkaen kun sanoivat Zdanoville kesällä -45. että ”jos Tanner syrjäytetään, sosialidemokraattinen puolue luhistuu” ja alkoivat tavoitteidensa toteuttamiseksi ensimmäisinä maailmassa vaatia oikeudenkäyntiä demokraattisesti valittua valtiojohtoaan vastaan.

    Tulevia sukupolvia varten virallisessa kansainvälisessä asiakirjassa on pidetty voimassa artiklat, joihin vedoten voi ”todistaa”, että suomalaiset olivat pelkkiä despootteja, jotka demokraattisesti valitsivat sota-ajan valtiojohtajiksi ihmiskunnan pahimpiin koskaan vanhenemattomiin rikoksiin syyllistyneet vallankäyttäjät.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Ketomäki sanoo:

      Olen samaa mieltä kuin aikanaan oikeuskansleri Paavo Nikula kun hän puhui vapaamuurareista jotka ovat samalla virkamiehiä. ”Herää kysymys eikö näillä miehillä ole yksi vala tai virka liikaa.” Näin se on. Jos liittyy vapaamuurareihin, ei pitäisi voida olla samalla virkamies.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Juhani Ketomäki :”Jos liittyy vapaamuurareihin, ei pitäisi voida olla samalla virkamies.”

      Vapaamuurari-puolisoni ei ole virkamis, eikä ole mukana politiikassa, mutta se ei ole estänyt sitä, että hänet on muiden vapaamuurareiden kanssa kollektiivisesti ja julkisesti syyllistetty mm. pyrkimyksestä tuhota maapallo. Menettely näissä ”sosiaalisissa julkisissa teloituksissa” on sama kuin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä: yksilöityjä todisteita ja näyttöjä ei käytetä. Ollaan vaan poliittisesti sitä mieltä, että ”vihollisiksi” katsotut leimataan kollektiivisesti syyllisiksi. Mm. vapaamuurarijärjestöä on jopa vaadittu lailla kiellettäväksi ja itse sain nettipalstalla tietää evl.kirkon papilta, että olen ”vaarallisinta mitä maa päällään kantaa”, kun kunnioitin puolisoni vaitiolositoumusta enkä vaatinut häntä rikkomaan sitä.

      Onhan näitä vastaavia juttuja nähty muitakin, viimeisimpänä pankkikonserni Nordean johtoon kohdistetut vihjaukset järjestäytyneestä rikollisuudesta. Yhteistä näille jutuille on se, että roistoja ovat aina porvarit tai muut ei-vasemmistolaiset, vaikka vasemmistolaiset olisivat itse olleet päättämässä asioista, joita sitten on noudatettu.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Henrik

    Koko maailman väestöä ajatellen sekä ateismi että uskonnottomuus ovat menettäneet asemiaan tämän vuosituhannen puolella.

    Ateismi on vähentynyt noin 2,5% sta noin 2% iin ja uskonnottomien määrä on vähentynyt noin 12 % sta noin 10 % iin.

    Eniten kasvaneita uskontoja ovat islam ja kristittyjen joukossa katoliset ja erilaiset karismaattiset liikkeet.

    Suomessa Vapaa-ajattelijain liiton jäsenmäärä on vähentynyt vuoden 2010 lukemasta 1983 vuoden 2014 lukemaan 1576.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.