Usko – rakkaus – hyvät teot

Tunnustuskirjojen mukaan uskoa tulee seurata rakkaudan kuten Paavali sanoo Galatalaiskirjeessään (5:6):  Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan rakkauden täyttämä usko. Selvennykseksi todetaan, että asioita ei pidä käsittää niin, että me tähän rakkauteen luottamalla tai tämän rakkauden vuoksi saisimme syntimme anteeksi ja sovituksen. Ei syntejä saada anteeksi muidenkaan uskoa seuraavien tekojen ansiosta. Syntien anteeksiantaminen saadaan yksin uskon kautta, koska lupausta ei voida ottaa vastaan muuten kuin uskolla.

Tunnustuskirjoissa todetaan, että hyvien tekojen tulee seurata uskoa. mutta jotkut ihmiset arvelevat hyvillä teoillaan lepyttävänsä Jumalan ja arvelevat pääsevänsä niin pitkälle, että heidät noiden hyvien tekijensa vuoksi luetaan vanhurskaiksi. Kun ihmiet tarjoavat omia tekojaan Jumalalle muka hinnaksi ja sovitukseksi, niin he himmentävät Kristuksen kunnian. Kunnia, joka kuuluu yksin Kristukselle, annettaisiin siis meidän teoillemme. Ihmiset eivät kuitenkaan näistä omista teoistaan löydä omantunnon rauhaa, vaan päätyvät epätoivoon, kun tekojaan tarkastellessaan eivät löydä ainuttakaan kyllin puhdasta tekoa. Laki syyttää alati ja synnyttää vihaa. Tällaiset ihmiset eivät pääse milloinkaan tuntemaan Jumalaa, koska he vihan vallassa pakenevat Jumalaa, koska kokevat, ettei Jumala heitä kuule. Niille ihmisille, jotka uskovat, ”käy ilmi”, että Jumala on läsnä, koska he ovat päässeet selville siitä, että Jumala antaa lahjaksi synnit anteeksi ja kuulee rukoukset.

Rakkaus peittää syntien paljouden” (1 Piet. 4:8). Pietari liittää tämän lauseeseen, jossa häne kehottaa keskinäiseen rakkauteen. Tunnustuskirjojen mukaan ainoankaan apostolin ”päähän ei olisi voinut pälkähtää”, että meidän rakkautemme voittaisi synnin ja kuoleman, ”että rakkaus olisi lepytys, jolla Jumala sovitettaisiin ilman Kristusta, välimietä, tai että rakkaus olisi vanhurskautta ilman välimietä, Kristusta”.  Rakkaus peittää syntejä ei Tunnustuskirjojen mukaan tarkoita, että rakkaus Jumalan edessä ansaitsisi syntien anteeksiantamuksen, vaan Pietari on tarkoittanut sitä, että ihmiset eivät olisi tylyjä toisia ihmisiä kohtaan. Tunnnustukirjojen mukaan apostolit eivät syyttä tähdennä tätä rakastamisen velvollisuutta, koska tämä on välttämätöntä yleisen yksimielisyyden säilyttämiseksi.