Upporikasta ja rutiköyhää välillisillä vaaleilla

Kirkkoherran valitsemisessa näyttäisi nyt useampi seurakunta anovan mahdollisuutta järjestää välilliset vaalit eli tällöin seurakuntaneuvosto tekee valinnan. Mielestäni se vasta onkin riskibisnestä.

Perinteistä tapaa, jossa seurakunta äänestää kirkkoherran, on kritisoitu mm. siitä, että siinä ei juurikaan tule huomioiduksi kirkkoherran työssä entistä tärkeämmät johtajuustaidot. Se on totta, ja en itsekään kannata tätä tapaa valita seurakunnalle johtajaa, mutta en myöskään halua mennä toiseen laitaan, jossa vaihtoehtoinen tapa ei vie kuin ojasta allikkoon.

Mikä yritys antaisi amatöörien valita itselleen johtajan?

Harvassa seurakuntaneuvostossa on henkilöstöalan osaamista tai rekrytointikokemusta johtajan tehtävistä. Välillistä vaalia perustellaan mm. sillä, että siinä voidaan käyttää ulkopuolista soveltuvuusarviointia, mutta se on vain yksi näkemys ja arvio, ja sitä lausuntoa tulee osata tulkita ja lukea, seurakunnan kontekstissa ja siihen ei välttämättä osaaminen riitä. Silloin vaarana on myös soveltuvuusarvioinnin tuloksen painoarvon korostuminen, ja se ei tee oikeutta kandidaateille. Soveltuvuusarvio ei koskaan saisi olla ylin ohjenuora vaan valitsijoilla tulee olla osaamista huolellisiin ja asianmukaisiin haastatteluihin, mahdollisiin työnäytteisiin ja referenssien arviointiin.

Välillisessä vaalissa mietityttää myös se, että seurakuntaneuvostossa saattavat toisinaan henkilökemiat ohjata voimakkaasti päätöksentekoa ja pieni piiri pyörii. Myös henkilökohtaiset intressit saattavat vaikuttaa ja valintaan ei osata suhtautua ammattimaisesti. Henkilökohtaiset syyt tulisi pystyä sulkea pois ja tavoitella vain kaikilta osaamisalueilta katsottuna sopivimman ja parhaimman ehdokkaan rekrytoimista.

Se, että kirkkoherran vaalitapaa uusitaan, on oikein ja tarpeen. Se, mitä nyt kokeillaan, ei vain mielestäni ole ratkaisu siihen vaan pitäisi kehittää malli, jossa rekrytointiprosessissa olisi mukana moniammatillista osaamista sekä luottamushenkilöt tai heidän edustus. Näin voisimme kirkkoherranvaalitavan osalta kehittää kirkkomme johtamisosaamista ja päästä siinä piirun verran eteen päin.

  1. Älä pelkää, usko ainoastaan. Mark. 5:36

    Älä masennu, jos vaikeudet ja koettelemukset ympäröivät sinua taivaallisessa elämässäsi. Kenties Jumala on asettanut ne ympärillesi siksi, että ne koulisivat sinua eteenpäin uskossa. Jos hän kutsuu sinut soutamaan ankarasti, hän tahtoo kenties tehdä sinusta vahvan merenkulkijan, joka vahvistaa hervonneet kädet ja voimistaa horjuvat polvet. Ennen kaikkea hän tahtoo viedä sinua luottamaan laivan ja sen kohtalon hallitsijaan, joka pilvien kerääntyessä ja taivaanrannan pimentyessäkin nuhtelee meitä lempeästi: ”Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?” (Joh. 11:40)

    Macduff, sulku on allekirjoittaneen lisäys.