Tulisipa suotuisa ja onnellinen vuosi


Tammikuun alussa on tapana toivoa kaikkea hyvää uudelle vuodelle. Monet tekevät lupauksia ja päätöksiä. Itse aion pienin askelin tehdä elämäntaparemonttia. Haluan arkipäiviini lisää liikuntaa, terveellistä ruokaa ja levollisuutta. Uuden vuoden lupauksiin on tapana suhtautua lempeästi hymyillen, sillä kaikki ne eivät kovin kauaa kestä. Pienten askelten muutosta pidetään kyllä hyvänä siitä syystä, että vähän päivässä tekee jo aika paljon viikossa.

Evankeliumissa Luukkaan mukaan (Luuk. 4:16–21) Jeesus julistaa aivan erityistä vuotta: Herran riemuvuotta. Tämän Jeesus teki kotikaupunkinsa Nasaretin synagogassa, jossa hän oli vuorollaan lukemassa Jesajan kirjaa. Riemuvuosi ei merkinnyt kuulijoille vain suurten toiveiden vuotta, vaan se oli aivan erityinen joka 50. vuosi toistuva velkojen anteeksiantamisen sekä vankien ja orjien vapauttamisen vuosi. Silloin kuulutettiin kaikille uuden alun ja uuden mahdollisuuden aikaa. Tämä ei perustunut omaan ponnisteluun, vaan Jumalan käskyyn ja lupaukseen.

Riemuvuoden raamatullinen idea on loistava, vaikka se ei olekaan kotiutunut meillä lakeihin eikä yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Silti voimme kristillisen uskon perusteella noudattaa elämässämme riemuvuoden periaatetta oikeastaan joka vuosi. Entäpä, jos tänä vuonna päättäisimmekin antaa anteeksi mahdollisimman monelle? Entäpä, jos päättäisimme auttaa mahdollisimman monia? Entäpä, jos emme välittäisi niin paljon meitä kahlitsevista odotuksista, vaan rohkeasti tekisimme sen mukaan, mitä pidämme oikeana ja rehellisenä?

Jeesus ei kutsu kuulijoitaan vain ulkoiseen elämäntaparemonttiin. Hän pyytää astumaan aivan uuteen todellisuuteen Hänen yhteydessään: ”-- Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta. Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavasti häneen. Hän alkoi puhua heille: "Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.” (Luuk. 4:18-21)

Uusi elämä Vapahtajan yhteydessä merkitsee syntien anteeksisaamista, vapautta ja iloa. Se on uutta elämäntapaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen valtakunnassa. Sinne kuljetaan Herran ristin kautta, mutta siellä eletään todeksi ylösnousemuksen voima, joka on enemmän kuin meidän ponnistelumme tai ryhdistäytymisemme. Se kantaa silloinkin, kun itse emme enää jaksa. Pohjimmiltaan riemuvuodessa on kysymys Jumalan säätämästä lepojaksosta, kuten on myös seitsemäs päivä. Antaudu tälle levolle ja sen hiljaisuudelle.

Pentti Tepsa

Kemijärven kirkkoherra

5 kommenttia

  • Reino Suni sanoo:

    Jokainen vuosi on suotuisa ja onnellinen kun ymmärtää elämämme tarkoituksen. Lähimmäisen rakkauden merkityksen olemuksessamme.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Anteeksi antaa aina se, jota on loukattu, jota vastaan on rikottu, jonka nimi on häpäisty. Joka ilman syytä on luettu pahantekijäin joukkoon, jota on pidetty Jumalan lyömänä ja vaivaamana. Joka on joutunut kärsimään siksi, että me olemme syntiä tehneet toimiessamme näin kun kerroin.

    Evankeellisesti tällainen henkiö on Juudas, ja hänen kauttaan syytettynä on ollut koko kansa. Kirkko ei tietenkään voi antaa tällaista anteeksi, vaikka ajatteleekin olevansa jumalan sijainen maan päällä ja voivan antaa anteeksi omatkin tekonsa.

    Juudaksen tai juutalaisten taas ei ole pakko antaa anteeksi, he voivat jättää asian Jumalan huomaan, kuten maallisesti voi asioita jättää oikeuden huomaan, ja kumpikin toimii periaatteella; kullekin tekojensa mukaan, se on oikeudellisen toiminnan perusperiaate, jota kirkko ei voi pois potkaista. Ei ole voinut, eikä tule voimaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Tepsa sanoo:

      Hyvää uutta vuotta Tarja.

      Anteeksi antaminen on käsittääkseni aina yhtä vaikeaa riippumatta kohteesta tai kirkkokunnasta. Se on kuitenkin kristityn peruskilvoitus.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Anteeksi pyytäminen on yhtä tärkeää kuin anteeksi antaminen. Ihminen joutuu miettimään pahoja tekojaan ja näin ehkäisemään pahuuttaan, kun joutuu pyytämään anteeksi. Ilman sitä kenellekään ei tarvitse antaa anteeksi. Jos saa jatkuvasti anteeksi ilman, että pyytää, kärsii siitä pahantekijä itsekin.

    Presidentin “riemuvuosi” tarkoittaa armahtamista. Viime vuonna ei armahtanut ketään. Aiempina vuosina armahti väkivallantekijän.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pentti Tepsa
    Pentti Tepsa

    Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.