Sunnuntaina 1.11.2026 vietimme Forssan evankelisen rukoushuoneen 120 -vuotismuisteloita. Sukupolvien ajan se palveli Jumalan sanan julistuksen paikkana. Nyt se on myyty. Hartauden jälkeen kokoonnuimme kahville ja muistelimme menneitä Forssan rukoushuoneen tapahtumia.

Kuvassa hartauden pitopaikkamme Pikku kappelissa. Numerot viittaavat Siionin kanteleen lauluihin..

Sunnuntaina 15.11.2026 vietämme Valvomisen sunnuntaina. Sen epistola on Raamatun viimeisimmästä luvusta Ilmestyskirjan luvusta 22. Kirjan suurena teemana on Jumalan taistelu pahuuden valtoja vastaan. Jumala kukistaa kaikki pahuuden yritykset. Jumalan valtakunta ilmestyy kirkkaudessaan.

Hyvän ja pahan taistelussa hyvä voittaa.

Usein tapaa uutisissa ilmauksia, missä joitain onnettomia tilanteita nimitetään apokalyptisiksi. Ilmauksen takana on huomion kiinnittäminen Ilmestyskirjan kuvauksiin suurista mullistuksista. Niitä aletaan suurennella. Näin sivuasiasta tulee pääasia, eikä huomata niiden asemaa kirjan rakenteessa. Ilmestyskirja nimittäin kertoo, että nämä uhkakuvat eivät saa valtaa, vaan ne kukistuvat. Jumalan valtakunta voittaa kaikki Saatanan kiukuttelut. Kaikki uhkakuvat Jumalan kansaa eli kirkkoa vastaan raukeavat tyhjiin. Pahan valta hajoaa, Jumalan hyvyys voittaa.

Ilmestyskirja on hyvin liturginen.

Ilmestyskirjassa toistuu kuvaus Jumalan kansan kokoontumisesta Jumalan ylistykseen. Jo kirjan alussa kirkko viettää sunnuntain messua. Herran päivää kunnioitetaan ylösnousemuksen päivänä. Kansa on kokoontunut yhteen pyhää liturgiaa viettämään. Sen messun aikana Jumala kutsuu Johanneksen kirjoittamaan sanoman hänen kaitsennassaan oleville seurakunnille. Kyseessä oli rohkaisun sana. Tulevaisuus aukeaa Jumalan voittoon. Paha kukistetaan ja Jumala on kaikki kaikessa.

Ilmestyskirja on hyvin raamatullinen.

Ilmestyskirjan syntyaikana silloinen koko Raamattu oli meidän Vanha testamenttimme. Raamatullisuus merkitsi siis Vanhan testamentin opetuksen todesta ottamista. Koko Ilmestyskirjassa näkyy Vanhan testamentin tekstien vaikutus. Sen sanoma Jumalan voimasta tulee näkyviin. Jumalan valta ja voima nostetaan esiin. Lähes jokainen tapahtuma liittyy Vanhan testamentin tekstiin. Sen sanoma vain on Kristus -uskon valossa uudelleen tarkasteltua. Maailmanhistorian tulevaisuus aukeaa Kristuksen valtakunnan voittoon. Niin kuin jo Vanhassa testamentissa, niin tässäkin Jumalan valtakunta tulee esille ja pahuus väistyy.

Ilmestyskirja on hyvin sakramentillinen.

Juutalaisuudessa henkisyys ja aineellisuus yhdentyvät. Pyhässä kristikunnassa tämä sama jatkuu sakramenttien sanomassa. Pyhissä toimituksissa sakramentin aineellisuus välittää iankaikkisen Jumalan täyden armon ja hyvyyden.

Ehtoollinen on ikuisen elämän lääke. Kristus itse antaa itsensä leivässä ja viinissä. Ikuisuus kohtaa nykyisyyden, tulevaisuus aukeaa Jumalan voimasta. Toivo täyttää koko elämän.

Kasteessa meidät pestään synnin saastasta. Kasteen vesi puhdistaa koko elämämme. Meistä tulee Jumalan omia. Meidät puetaan Kristukseen. Kastepuku, valkea vaate, on koko Ilmestyskirjan sanomassa kasteen pelastavan voiman kuvaus.

Kaste avaa meille yhteyden pyhään yhteiseen ehtoollisen viettoon ja näin me yhdessä koko taivaan joukon kanssa vietämme yhteistä ateriaa, joka viittaa eteenpäin. Iankaikkisen elämän lupaus suuntaa katseemme taivaan kirkkauteen, taivaan iki-iloon. Sinne olemme menossa kokonaisena Jumalan kansana, Jumalan omina, yhteisen kirkkomme suuren ja ihanan toivon täyttymystä kohti.

  Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa:

he pääsevät syömään elämän puusta

ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin.

Sunnuntai 15.11.2026

Valvomisen sunnuntai

Valvokaa!

Toinen lukukappale eli epistola: Ilm. 22:10–17

Johanneksen ilmestyksestä, luvusta 22

    ”Älä sulje sinetillä tämän kirjan ennussanoja,

sillä hetki on lähellä.

Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti,

saastainen rypeköön saastassaan,

vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta

ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä.

 Minä tulen pian,

ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan,

maksan kullekin hänen tekojensa mukaan.

Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

  Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa:

he pääsevät syömään elämän puusta

ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin.

Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat, irstailijat, murhaajat ja epäjumalien palvelijat

ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä.

Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne,

jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen.

Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.”

Henki ja morsian sanovat: ”Tule!”

Joka tämän kuulee, sanokoon: ”Tule!”

Joka on janoissaan, tulkoon.

Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä.