Tukea karjankasvattajille

Millainen on meidän suomalaisten ruokopöytä ? Erot ovat suuria eri perheiden välillä. Kotimainen ruokamme  on kuitenkin maailman korkeinta laatuluokkaa.

 

Emilia Karhu kirjoitti 12.4.2021  uutisjutun

Suomalainen maa­talous­yrittäjä ei tunnista itseään julkisesta kritiikistä – kirkko on huolissaan maa­seudun perheiden jaksamisesta

33 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Jos Jumala olisi tarkoittanut ihmisen lihansyöjäksi, Hän olisi luonut ihmiselle erilaiset hampaat ja sormet. Pehmeät sormenpäät luontuvat hedelmän poimimiseen puusta ja kynsi vaikkapa banaaninkuoren halkaisemiseen. Ei raateleman lihaa. Raateluhampaitakaan ei ole. On huomattava, että ihminen on biologialtaan ollut nykyisen kaltainen jo silloin kuin mitään teknisiä apuneuvoja ei ruuan saalistamiseen/hankkimiseen ja tekemisen ollut. ilman tekniikkaa hän kykeni poimimaan hedelmiä ja syömään marjoja ja kasveja.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Tyypillinen kasvissyöjä on lehmä, jonka suoliston pituus on noin 12 kertaa ruumiin pituus. Tyypillinen lihansyöjä on leijona, jonka suolisto on noin 3,5 kertaa ruumiin pituus. Ihmisellä suolisto on noin 7 kertaa vastaava osa ruumiistamme. Olemme siis sekasyöjiä samalla, kun tuollainen pituus soveltuu myös hedelmänsyöjiin, joiden luokkaan sopivat paitsi marjat, myös viljat, banaanit jne.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias Arvasin että vastaat noin, ja jätit hampaat ja sormet huomiotta. Suoliston pituus on ihmisellä varajärjestelmä, ihminen voi toki syödä lihaakin, mutta kasvisyöjäksi hänet on alun perin luultavimmin annunnakien toimesta jalostettu. Ja siis: ”Viljelkää ja varjelkaa maata…” ei metsästäkää ja tappakaa eläimiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Mielestäni hampaamme ovat sekasyöjän hampaat, kun etuhampailla voi leikata ja takahampaila murskata.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kyllä raa’an lihan irottaminen eläimistä, hienontaminen ja syöminen ja on ollut ilman apuvälinekehitystä hyvin vaikeaa. Ihmisen on täytynyt syödä valmiiksi pehmeiksi mädäntyneitä eläintenraatoja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Maanviljelijän poikanan olen elänyt hyvin lähellä alkutuotantoa. Kotona teurastettu liha on ollut osa jokapäiväistä ruokaani.

      Mielestäni liioittelet ihmisen vaikeuksia lihan pyydystämisessä. Jo hyvin pienenä opin esimerkiksi kanojen teurastamisen eikä siinä ollut minkäänlaisia ongelmia. Suurin vaikeus oli opetella eläimen tainnutus ennen muita työosia. Tämä oli erittäin tärkeää. Eläimelle ei saa aiheuttaa kipuja teurastuksen aikana.

      Suomen muutaman sata tuhatta metsästäjää ovat myös luonnollinen osa kansamme ikivanhan elinkeinon jatkumona. Terve metsästys pitää myös huolen siitä, että luontomme eläinkanta pysyy tasapainossa herkän luontomme tasapainon ylläpitämiseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Matias, ihmisen purukalusto on ollut tämmöinen jo ennen kypsentämisen ja teräkalujen keksimistä eli meillä on nyt eri kronologia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Purukalusto toki on hyvinkin vanhaa perua. En kuitenkaan näe niiden asetelmassa mitään ongelmaa. Edellä mainitsin etu- ja takahampaat. Kuitenkin meilläkin on kulmahampaat vaikkakin hyvässä tasapainossa niin etu- kuin takahampaiden kanssa. Noilla kulmahampailla pystyy kyllä puremaan tarvittaessa varsin tukevaakin purtavaa.

      Olen elänyt lapsuudessani elänyt myös sen ajan, jolloin ruisleipä saattoi viipyä pitkäänkin ruokakomerossa, koska maatalossa oli paljon muutakin tekemistä, joten sitä tehtiin kerralla isompi annos ja sen verran harvoin , että se ehti kuivua. Niinpä pikkupoikana oli vain kaksi keinoa sen syömiseksi: panna veteen likoamaan tai jyrsiä sitä kulmahampaillaan. Yleensä turvauduin kulmahampaiden apuun. Harvemmin, vain hyvin pitkään seisonutta ruisleipää panin veteen likoamaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Noiden kulmahampaiden käytöstä vielä toisenkin tarpeen tyydyttäminen. PIkkupoikana ei aina tajunnut varoa riittävästi purukalustonsa kestokykyä, kun hyvinkin erilaisissa yhteyksissä tarvautui hampainsa. Kun jossain käsin tekemässään työssä ei saanut jotain palasta irti nahasta, jostain kankaasta, narupätkästä tai muusta puuhaamastaan askareen aikana käsissään pitämästään jutusta, niin silloin useinkin juuri kulmahampaat pääsivät tositoimiin. Vasta vanhempana tuli ajatelleeksi miten vaarallista tuo olisi saattanut olla, joten järkevämpää varmaankin olisi ollut kävellä muutama kymmenen metriä isän tarvekaluvarastoon ja hakea sieltä tukevampi työkalu, mutta kakarana ei tuota tullut ajatelleeksi vaan tarttui oman suun varusteiden apuun. Onneksi näin jälkeen päin saa olla iloinen ettei mitään isompia vahinkoja onneksi päässyt tapahtumaan.

      Joten noista pikkuvesselin kaiken maailman pikku askareitten yhteydessä avustaneista työkaluista päättelen, että ne varmastikin ovat olleet ihmisen käytössä jo alusta alkaen niin kauan kuin ihmisiä on maan päällä ollut.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Matias Arvasin että vastaat noin, ja jätit hampaat ja sormet huomiotta. Suoliston pituus on ihmisellä varajärjestelmä, ihminen voi toki syödä lihaakin, mutta kasvisyöjäksi hänet on alun perin luultavimmin annunnakien toimesta jalostettu. Ja siis: ”Viljelkää ja varjelkaa maata…” ei metsästäkää ja tappakaa eläimiä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kiitos mielenkiinnosta aihettamme kohtaan.

      1. Mooseksen kirjan mukaan

      paratiisissa ihminen oli kasvissyöjä, luku kaksi,

      mutta vedenpaisumuksen jälkeen myös eläimet annettiin hänen syötäväkseen, luku. Yhdeksän.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Kyllä raa’an lihan irottaminen eläimistä, hienontaminen ja syöminen ja on ollut ilman apuvälinekehitystä hyvin vaikeaa. Ihmisen on täytynyt syödä valmiiksi pehmeiksi mädäntyneitä eläintenraatoja.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Oletko tullut ajatelleeksi, että ihmisen kahdella jalalla kulkeminen ja karvapeitteemme lyhyys ovat ilmausta ihmisen kyvystä pyydystää riistaa. Samaa tavoitetta ilmentää myös miehille yleisempi kyky pinnistää viimeisetkin voimansa voimakkaaseen loppupinnistykseen asti, jonka jälkeen sitten on kokonaan voimaton. Kaikki nämä ovat ilmausta siitä, että elimistön kyky saada saalis kiinni on erityisesti viritetty riistan kiinni saalistamiseksi. Kun saaliiksi saatu eläin on jo pyydystetty, niin vasta sitten tulee levon vuoro.

      Oletko ajatellut että – kummankin ollessa luonnontilan mukaisissa voimissa – paikalla on ruokaa tarvitseva mies kevyt kirves kädessä ja ihmistä ennen näkemätön villi hevonen ainoana näköpiirissä olevana ruokana, niin miten tuo mies saa hevosen teurastettavakseen. Hän juoksee sen kiinni. Aluksi pitkiä matkoja hevonen juoksee aina jonkun matkan pakoon, mutta sitten se lepää. Mies jatkaa omaa hitaampaa juoksuaan eläintä kohti. Vähitellen ison eläimen luontainen paino alkaa muodostua sille ongelmaksi. Sen voimat alkavat hyytyä ja juoksu, vaikka onkin aluksi ollut paljon nopeampaa, alkaa vähitellen hidastumaan. Lopulta mies saavuttaa sen eläimen ollessa lopen uupunut. Tämän jälkeen mies kädelliselle eläimelle mahdollisella työvälineen käyttämisellään saa riistansa pyydystettyä ja voimiensa rajoille käyttämisen vaatiman levon jälkeen voi nauttia ruokansa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Ihmiselle on annettu järki ja toimi, me saamme pyydystää, poimia ja kerätä syötäväämme luonnosta tai aitauksesta hyvällä omallatunnolla ja syödä se tarvittaessa kypsennenntynä. Kenenkään ei ole pakko syödä lihaa, jos ei kerran halua, mutta antakoon toisten syödä mitä Luoja on meille syötäväksi luonut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Samuel

      Kiitos puheenvuorostasi.

      Pidän tuosta linjauksestasi, että itse kukin voi syödä mahdollisuuksiensa mukaaan vapaasti niitä ruokalajeja, joita haluaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Vehnä taitaa olla se ravintoaine, jota perunan ohella kulutetaan meillä eniten. Molemmat ovat suuri terveydellinen uhka kansan terveydelle. Painostani katosi kymmen kiloa ja terveyshyödyt olivat yllättävät, kun luovuin niistä. Miksiköhän näiden ravintoaineiden vahingollisuudesta ei puhuta juuri mitään. Sen sijaan lihan syömistä vastustetaan kovasti. Liha syöminen kohtuullisesti ei ole ongelmana. Sen sijaan sokerit, peruna ja vehnä tappaa kansaa. Siinä meillä olisi todellinen moraalinen ongelma.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Tunnen paljon puhtaita kasvissyöjiä, joista kukaan ei ole lihava. Olen kesäisin pitkät jaksot kasvisravinnolla ja voin silloin paljon paremmin kuin muulloin. Elintarviketeollisuus on ongelma, koska se sokeroi, suolaa ja rasvoitta ruokia liikaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kyllä esim. vaalean leivän liikakäytön vahingollisuudesta on puhuttu paljon.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Veli Pesonen sanoo:

      Puhetta vaalean leivän vahingollisuudesta on paljon, muuta tekoja vähän.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Pekka

      Kiitos puheevuorostasi

      Kansamme ruokatalouden tasapainottaminen ja terveellisten kokonaisuuksien laatiminen on oleellinen osa esimerkiksi keittiöhenkilökunnan koulutusta. Mahdollisuuksien mukaan pyritään saamaan niin sanottu mallilautanen kokoon tasapuolisen ruuan tarjonnan mahdollistamiseksi. Käytännössä näiden järkevien ja tutkittujen tasapainotettujen ruokavalioiden merkitys ei aina kuitenkaan tavaita tavanomaista käyttäjää, joten erilaiset yksipuolisuudet seuraavat useinkin vain siitä, että jotkut liian yksipuolisesti vakikoivat vain omien mieltymyksiensä mukaisia ruokalajeja ajattelematta kokonaisuuden pitämistä tasapainossa.

      Kuuluisa Itä-Suomen sydän- ja verenkierron sairauksien korkeampi esiintyminen saatiin pienennettyä kohtuuden rajoihin, kun onnistuttiin muuttamaan ihmisten ruokatottumuksia tasapainoisempaan suuntaan.

      Huomiosi ruokavalion tasapainottamisesta on tärkeää pitää mielessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      – Nykyään puhtaasti vegetaarisen ruuan käyttö on meidän yhteiskunnassamme helpompaa, kun tietämys erilaisten proteiinien saannista on lisääntynyt ja myös saatavuus helppoa.

      – Osassa maailmaa kasvisruoka on käytännössä vallitseva ruokavalio köyhemmälle väestölle, koska lihaan heillä ei ole varaa. Köyhyyttä on yhä edelleen maailmassamme yhä edelleen valitettavan paljon.

      – Kerrot omasta tavastasi pitää vegetaarisia kausi erityisesti kesäisin. Vanha länsimaisen kristikunnan käytäntö on ollut paastota liharuuista ja kananmunista paastonaikana tuhkakeskiviikosta pääsiäisyöhön. Papisto on aloittanut tämän lihasta pidättäytymisen jo kolme sunnuntaita ennen paastonajan alkamisen edellä.

      – Esimerkiksi tästä kerrottakoon, että tänäkin vuonna kuten viime vuonnakin, minä aloitin papiston paaston jo septuagesimasta eli ikivanhan länsimaisen perinteen mukaisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Peruna on vaihdettu pastaan jo aikaa sitten. Sekin vehnäjauhomössöä. Ei peruna ole vahingollista, jos sitä syö kohtuullisesti. Mutta koska perunakin kasvateaan nopeasti lannoitteilla, ei se enää maistu kuin vedelle.

    Maatalous on yksi pahimpia saastuttajia. Myrkkyjä on käytetty menneinä vuosina niin, että tarpeelliset hyönteiset ovat kadonneet. Kaikki on jäänyt maaperään ja valunut vesistöihin. Maalla naapuri kertoi, että hänen lapsuudessaan vihannesten viljelijät käyttivät myrkkyjä (ns. kasvinsuojeluaineita) niin paljon, että itse sairastuivat niitä ruiskuttaessaan. Omaan käyttöön tuleville vihanneksille oli oma pelto, jossa myrkkyjä ei käytetty. Nämä myrkyt näkyivät äidinmaidossa.

    Tuotantoeläinten (hirveä ilmaisu) asema on kammottava. Kaikki otetaan irti. Ne kestävät sitä rääkkiä vain muutaman vuoden, ja vaihdetaan uusiin. Ei oikein liha maistu.

    Ilmaston lämmetessä ovat tulleet metsätuholaiset. Kun linnutkin ovat vähenneet, ne saavat mellastaa rauhassa, ”Keskentekoisia” metsiä joudutaan kaatamaan.

    Se siitä ”varjelusta”.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Charlotta

      Kuvasi maataloudesta ilmaisee valitettavan yleisesti liikkuvia urbaanilegendoja nykyisestä karjankasvatuksesta ja maataloudesta. Etkö ole tietoinen siitä, että maamme viljely on jo vuosikymmeniä ollut maailman ehdotonta kärkeä.

      Jo kolmisenkymmentä vuotta sitten todettiin että esimerkiksi peltoviljelyksessä Suomessa käytettiin 0,8 kg torjunta-aineita vuotta ja viljelyhehtaaria kohti, kun Hollannissa määrä oli 18,4 kg vuotta ja hehtaaria kohti ja Japanissa määrä oli yli 22 kg.

      Ja tilanne on edelleen parantunut näiden viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana.

      Tai otetaanpa muutaman vuoden takaiset tilastot paljonko antibiootteja oli käytetty jokaista kaupassa olevaa lihakiloa kohti eri puolilla Eurooppaa. Maamme keskiarvo oli vain kuudes osa koko Euroopan keskiarvosta, eräissä maissa antibioottien käyttö oli jopa kahdeksan kertaa suurempaa jokaista kauppaan asti tulevaa lihakiloa kohti.

      Otetaanpa sitten tarkasteltavaksi hiilijalanjälki.

      Muutamat vegetaarit korvaavat lihan syönnin soijalla. Ovatko muuten tietoisia siitä, miten koko maailman soijan tarpeen tyydyttämiseksi eri puolilla hakataan sademetsiä uusia viljelyksiä varten. Näin muka ympäristön hiilitasapainon hoitamiseksi vaihdettu ruokavalio käytännössä onkin vähentänyt maailmamme hiilinielujen määrää.

      Näin hyvää tarkoittavien pyrkimysten vaatima soijan viljely on hiilijalanjäljen kannalta huomattavasti tuhoisampaa kuin suomalaisen lihan syönti.

      Suomessa esimerkiksi lehmien ruuan kasvatukseen käytetty heinän viljely on erittäin tehokas hiilinielu. Tämän vuoksi suomalaisen lihan syönti on hyvin lähellä hiilitasapainoa.

      Kuvitelma tuotantoeläinten huonosta hoidosta on todella törkeää vääristelyä. Tällainen kuvastaa tietämättömyyttä hyvän tuloksen antavan tuotannon edellytyksistä. Jotta eläinten tuotanto olisi mahdollisimman hyvä, niiden on voitava hyvin.

      Näin se mikä on niin sanottujen eläinten ystävien

      t a v o i t e ,

      onkin tuottavan ja tehokkaan kasvatuksen

      l ä h t ö k o h t a .

      Tuttavapiirissäni on ollut karjanhoitajia, joiden navetta on ollut siistimpi kuin joidenkin toisten olohuone.

      Toisinaan myös joidenkin ihmisten pyrkimykset tuovat ristiriitaisia tuloksia, kun asioita ajaessaan eivät aina tiedosta tekojensa tuloksia. Niinpä muutamat ovat vastustaneet turpeen tuotantoa. Osaksi samat ihmiset ovat erityisen paljon harrastaneet vihannesten syömistä ja propagoineet sen lisäämiseksi. Kuinka moni näistä on tietoinen että nykyisin jo joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta valtaosa vihanneksista viljellään kasvuturpeessa.

      Minä omalta puoleltani syön hyvinkin paljon vihanneksia, osaksi sellaisenaan, osaksi oman armaani herkullisesti valmistamina tuotteina, mutta maatalon poikana pyrin pitämään tämän tuotannon haaran edellytykset reaalimaailman vaatimassa tasapainossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Charlotta

      Puhut ilmaston saastutuksesta.

      Oletko tullut ajatelleeksi että Helsingin kaupungin energialaitoksen tuotanto on noin 11 % koko maamme energian tuotannosta, mutta sen ilmaston saastuttaminen on noin 46 % kaikesta energian tuotannon ilmaston päästöistä. Sen tuotannosta vuonna 2019 oli 39 % ydinvoimalla, 37 % uusiutuvalla polttoaineella ja 24 % fossiilisella polttoaineella tuotettua.

      Verrattakoon meidän Someron lämpölaitokseen, jonka tuotanto on muutoin kokonaan uusiutuvan energian avulla tuotettua, mutta ainoastaan huoltokatkojen aikana pitää käyttää jonkun aikaa vanhaa pannua, joten meillä uusiutuvan energian osuus on vähää vaille sata prosenttia.

      Joten ne jotka heittelevät herjoja maamme maataloutta kohtaan voisivat katsoa, mitä tämän vertailu paljastaa ihan kovan faktan valossa. Missä ovat suuret sanat ja missä ovat teot.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Charlotta

      Puheet metsän hoidon puutteista ovat myös kovin yksipuolisia.

      Esimerkiksi meillä Someron kaupungin uusimmassa metsänhoidon ohjelmassamme metsän monimuotoisuus on yksi kantavia teemoja.

      Useinkin huomaan tämäntapaisissa keskusteluissa, että uusinpien ideoiden valossa heijastetaan mielikuvia joistakin aikaisemmin tapahtuneitten vahinkojen aikaisiin tapauksiin yleistäen ikään kuin ne olisivat aito kuva nykytilanteen tasosta.

      Toki vahinkoja on tapahtunut ja niin kauan kuin ihminen asioita hoitaa, myös tulee tapahtumaan, mutta näistä vahingoista pitää myös oppia ja välittömästi näiden esiin tultua myös korjattava tapahtuneet vahingot.

      Esimerkiksi Ruosissa aikoinaan yli puolisen vuosisataa sitten eräät metsäfirmat olivat oppineet metsän lannoituksen ja huomanneet sen tuotantoa lisääväksi. Mutta pian kuitenkin huomattiin, että niiden tuli levitetyksi liiaksi kemiallisia lannoitteita, jolloin luonto antoikin vastareaktion. Ja aivan oikein, firmat alkoivat heti korjata käyttäytymistään. Mutta huvittavaa tapahtumassa oli, että tätä korjausta alettiinkin mainostamaan yksipuolisesti, että nyt heidän firmansa onkin ruvannut ympäristöystävällisiksi niin, etteivät enää lannoitakaan metsiään. Kertomatta jäi, että syynä tähän olikin se että annettiin metsien rauhoittua niin pitkäksi aikaa, että nuo yliannostukset ehtisivät vähitellen kulua pois ja metsien kemiallinen tasapaino palautuisi.

      Siis. Vahinkoja voi sattua, mutta yleensä niihin reagoidaan kohta, kun ongelma huomataan. Näin myös meidänkin maassamme.

      Muuten Luke tekee erinomaista työtä luontomme hyväksi, joten jos haluaa seurata ajankohtaisia luontoaiheisia tutkimustuloksia, niin kannattaa seurata heidän julkaisuluetteloaan, josko jotain itseäänkin kiinnostavaa saattaisi löytyä.

      https://www.luke.fi/avoin-tieto/julkaisut-arkisto/page/3/

      Hyviä ja antoisia luontohetkiä sinulle Charlotta niin luonnossa kuin luonnon tutkimusten parissa !

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Vuoroviljelyyn ei tänä päivänä taida olla mahdollisuutta kuin satunnaisesti pellon lepoa katsoen.

    Toki lannoitteilla palautetaan mitä ymmärretään mutta kaikkea hyvään silläkään työllä ei tehdä.

    Joten valmiiksi pureskeltua saamme useinmiten pöytäämme.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Pekka

      Kiitos puheenvuorostasi.

      Tuot esille mielekkään lannoituksen periaatteen. Oikea lannoitus nimittäin ainoastaan palauttaa maasta yksipuolisen korostuneet vähentyneet kemialliset aineet.

      Tämän mahdollisimman tasapainoisen lannoituksen suuntaan suorastaan pakottaa nykyinen teollinen lannoitteen tuotanto ja kauppa. Lannoitteet ovat tulleet niin kalliiksi, että kellään ei ole varaa levittää kiloakaan ylimääräistä lannoitetta omille viljelmilleen.

      Maamme ilmasto on niin puhdasta, että täällä kemiallisesti lannoittaen viljelty sato on puhtaampaa kuin keski-eurooppalainen ns luomuna viljelty sato. Esim jo useita vuosia sitten tehty hiili14 kokeessa erään Saksan autostadan varrella olleitten kasvien iäksi saatiin pari miljoonaa vuotta. Fossiilisten polttoaineitten sisältö löi läpi tienvarsikasvuston hiilessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Vai urbaanilegendaa. Olen viettänyt puolet vuodesta maatilalla jo kymmenet vuodet. Kaikki havainnot perustuvat omakohtaiseen kokemiseen. Jo parikymmentä vuotta sitten oli huomattavissa muutoksia. Esimerkiksi ns. juhannusruusut, jotka ennen kukkivat juuri juhannuksen alla, alkoivat kukkia kuukautta aikaisemmin. Samoin muut monivuotiset kasvit. Niiden kukinta-aika on lyhentynyt. Perhoset ovat vähentyneet , viime kesänä en nähnyt kuin sitruunaperhosia, kaikki muut lajit puuttuivat, vaikka pihalla on runsaasti kukkia. Olen toiminut Bird Lifen lintujen laskijana vuosikausia. Lintulajit ja -määrät ovat vähentyneet. Muutama vuosi sitten teimme sata linnunpönttöä pihapiiriin, viime kesänä melkein kaikki olivat tyhjiä (oli huollettu ja puhdistettu). Monet muuttolinnuista ovat jääneet talveksi Suomeen (tämän talven kovilla pakkasilla ruokimme niitä 350 kilolla auringonkukkia ja viljoja). Pölyttäjät ja pörriäiset ovat vähentyneet. Teimme niillekin talveksi ötökkähotelleja. Viime kesän omenasato jäi pieneksi, senkin söivät tuholaiset. Kohta kuulemme, suriseeko omenapuissa ja marjapensaissa enää ollenkaan. Lähellä oleva runsasvetisessä joessa oli vielä kymmenen vuotta sitten runsaasti sammakoita, ne ovat kadonneet. Pihassa ja metsätien varrella oli parikymmentä muurahaispesää, viime kesänä ne olivat homeessa. Uusia ei ole tullut. Toisin kuin ennen, pihalla käy peuroja syömässä jopa lintujen ja oravien ruokaa, vaikka niillä on oma ruokintapaikka (viljaa, porkkanoita, kaalia) puolen kilometrin päässä. Ne syövät myös puiden taimet., joita on istutettu kaadettujen tilalle. Lähellä olevaa metsää (myös omaa) on kaadettu tuholaisten (lähinnä kirjanpainaja, mutta myös etelänversosurma, kuusenneulasruoste ym.) takia. Parin kilometrin päässä maisema on kuin kuussa. Alueella asuu ihmisiä omakotitaloissaan. Metsä oli hyvässä kasvussa, mutta ei vielä korjausikäinen. Tosin nyt kaadetaan muutenkin ennen aikojaan, tukkeja ei enää rekoissa näe. Ohuista rungoista tehdään ilmeisesti tulitikkuja (heh). Metsätuholaiset vaeltavat kohti pohjoista. Ennen metsässämme kasvoi lähinnä kuusta ja mäntyä, nyt sinne on ilmaantunut kuin tyhjästä tammia ja muita jalopuita. Kuuset siirtyvät pohjoisemmaksi.

    Vähän aikaa sitten televisiossa oli dokumentteja tuotantoeläimistä. Siinä oli sekä tehotuotantoa, että perinteisempiä tapoja hoitaa eläimiä. Se oli kauheaa katsottavaa. Emakko ei päässyt kääntymään ahtaassa porsitushäkissä. Sialla on suuri tarve tehdä pesä porsailleen. Lehmät kulutetaan loppuun muutamassa vuodessa. Isäntä kehui, että täällä lehmä voi näyttää, mihin se pystyy. Kanat pakotetaan syömään koko ajan pitämällä valoja öisinkin. Tärkeintä, että tuotanto kasvaa. Lihan, kuten kananmunienkin hintaa pitäisi nostaa moninkertaiseksi, että tuottajien ei tarvitsisi säästää olosuhteissa (ja ihmiset arvostaisivat).

    Naapurin perunanviljelijä käyttää edelleen surutta lannoitteita ja torjunta-aineita, eivät ne mihinkään ole kadonneet. Kukaan ei tiedä niiden vaikutusta muuhun luontoon. Kukaan ei myöskään valvo, kuinka paljon niitä käyttää, tärkeintä, että kasvavat nopeasti. Sitä edistetään runsaalla kastelulla. Perunoista tulee vetisiä. Ennen juhannusta niistä saa vielä hyvän hinnan, loppukesästä hinta laskee alle tuotantokustannusten. Kokeilimme vime kesänä , että emme edes kastelleet perunamaata. Perunoista tuli normaalin kokoisia, hyvin maukkaita ja kiinteitä.

    Metsälehdet ja Maaseudun Tulevaisuudet on luettu. Asiat on hallussa, muutenkin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Juuri noin, samoja havaintoja olen tehnyt kesämökkimaisemissani. Tuntemani ja arvostamani metsätohtori Erkki Lähde sanoi jo 25 vuota sitten, että emme ole kuilun reunalla. Olemme pudonneet siihen jo,mutta kuilu on syvä ja pudotus pitkä niin että ahneet vain hymistelevät ennen pohjaan tömähtämistään, että toistaiseksi on mennyt hyvin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Charlotta

      Kiitos puheenvuorostasi ja kiitos korjauksistasi. Samoja asioita voidaan näköjään tarkastella hyvinkin erilaisin havainnoin.

      Vaikuttaa että sinun kokemasi on hyvin toisenlaisissa oloissa todettua. Näyttää siltä että olosuhteet vaihtelevat hyvinkin paljon paikkakunnalta toiselle ja kylästä toiseen.

      Yksi ongelma maataloudessa on ollut alan suuret taloudelliset ongelmat. Monesti tuottajien hinnat on laskettu niin alhaisiksi, että moni kamppailee kannattavuuden kannalta alihinnoiteluilla alueilla.

      Luken tutkimus tässä joku aika sitten oli että maataloudessa työskentelevien tuottajien keskimääräinen tuntipalkka oli kaikkien kulujen vähentämisen jälkeen noin kuusi euroa tunnissa. Kuinka moni muun alan ihminen olisi valmis tekemään työtään tuohon hintaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Viimeisen vuosisadan neljänneksen aikana maatalouden tuottavuus on painunut todella huolestuttavasti.

      On kansamme turvallisuuden kannalta vaarallista että elintarvikehuoltomme tuottavuus on painettu niin heikoksi, kuin mitä sille on tapahtunut. Näin maamme on tullut erittäin haavoittuvaksi ruokavarannon omavaraisuuteen nähden. Mikäli ruuan tuonti pysähtyisi, niin meillä olisi ruokaan nähden suurempi alijäämä kuin 1800 -luvun nälkävuosina. Sama todellisuus muuten pätee koko Eurooppaan nähden. Koko maanosamme on täysin riippuvainen muualta tulleista elintarvikkeista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25