Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.

Joh. 16:23–33:

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.
Olen puhunut tästä teille vertauksin. Tulee aika, jolloin en enää käytä vertauksia vaan kerron teille avoimesti kaiken Isästä. Sinä päivänä te esitätte pyyntönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puoleen teitä auttaakseni. Rakastaahan Isä itse teitä, koska te olette rakastaneet minua ja uskoneet, että olen tullut Jumalan luota. Isän luota minä olen lähtenyt ja tullut tähän maailmaan, ja nyt minä jätän maailman ja menen takaisin Isän luo.”
Opetuslapset sanoivat: ”Nyt sinä puhut selvin sanoin, et enää vertauksin. Me ymmärrämme nyt, että sinä tiedät kaiken eikä sinun tarvitse odottaa, että joku kysyy. Siksi me uskomme, että olet tullut Jumalan luota.”
”Nyt te kyllä uskotte”, sanoi Jeesus. ”Tulee aika - ja se on jo nyt - jolloin te joudutte hajalle, kuka minnekin, ja jätätte minut yksin. Yksin en silti jää, sillä Isä on minun kanssani. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.”

Kesän tulo on kaikesta riemullisuudestaan huolimatta myös henkisesti voimia vievää. Pitkän talven jälkeen silmiä särkevä kirkkaus ravistelee myös sisintä. Itselleni on tullut tavaksi lähteä erävaellukselle Koillis-Lapin tuntureille ja jokilaaksoihin katsomaan kesän tuloa ja avartamaan näköaloja. Jo kolmenkin päivän vaellus auttaa löytämään levon ja hiljaisuuden. Totuin vaeltamiseen nuorena. Jotenkin mieltymykseni saattaa olla myös sukuperintöä, sillä isäni ja isoisäni ovat edeltäjiensä tapaan olleet pienviljelijäporomiehiä, joille erämaat olivat koti ja elannon lähde.

Erävaellus voi olla pyhiinvaellus, ja kävely voi olla jaloilla tehtävää rukousta. Metsäreissu on minulle eheyttävä kokemus, matka yöttömässä yössä kohti luomatonta valoa. Suureksi hyödyksi on ollut uskollinen vaellustoveri, joka etsii näiltä retkiltä samaan tapaan hiljaisuutta ja lepoa. Kun päällimmäiset asiat on juteltu, voimme olla hyvinkin pitkän matkaa vaiti toisillemme tilaa antaen. Hengellisen matkakumppanin lisäksi mukanani kulkevat yleensä Raamattu, ikoni, rukoushelmet ja oma päiväkirja.

Eräretkeen ei saisi liittyä suorituspaineita. Tärkeintä on oleminen. Kaikki toimet on hyvä mukauttaa luonnon omaan rytmiin, esimerkiksi säähän. Kävely on pitkäkestoista rasitusta, josta voi parhaimmillaan saada hyvän olon. Arvelen sillä olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteen, erityisesti stressistä toipumista se edistää hyvin tehokkaasti. Pieniin taukoihin ja riittävään lepoon on varattava aikaa. Liiallinen kiirehtiminen ei avaa aisteja luonnon tarkasteluun, eikä sisäinen maailmakaan hosuessa avarru.

Luonto on itsessään hiljentävä, se edistää meditatiivista rukousta. Esimerkiksi Psalmien kirjan kauneimmat rukoukset käyttävät luonnosta otettuja kielikuvia. Erään monipäiväisen vaelluksen jälkeen ymmärsin, mitä Raamatussa tarkoitti se, että "virrat taputtavat käsiään". Korvissa soiva purojen solina todella kuulosti taputtavalta yleisöltä. Nuotion ritinä, puron pulputus ja lintujen laulu tuntuu herkistyneissä korvissa ylistysvirreltä. Usein kirjoitan muistikirjaani ylös ajatuksiani ja kirjaan runollisia katkelmia, joita maisema synnyttää.

Matkan vaiheet nostavat asioita pintaan. Pyhiinvaelluksen luonteeseen kuuluu, että kaikella on merkitys. Kulkeminen, väsyminen, juominen, syöminen, lepo ja varustehuolto kaikki kuuluvat asiaan. Voi olla, että ensi kerran pitkään aikaan on myös mahdollista ottaa tietoiseen käsittelyyn joitakin mieleen haudattuja pettymyksen kokemuksia. Jonkin ongelman noustua pintaan, voi olla hyvinkin tärkeää saada sanoa se ulos. Erämaan vaeltaja voi rukouksessa lähestyä pyhää Kolminaisuutta, mutta hänen itsensä ei tarvitse tekeytyä täydelliseksi. On tärkeää, että vaelluskumppanille voi paljastaa myös rikkinäistä ja keskeneräistä sisintään. Luontokin opettaa suhteiden tajua.

Erämaassa kaikki kulkee mukana. Ruoka ja varusteet mahtuvat rinkkaan. On hämmästyttävä kokemus huomata, miten vähällä itse asiassa tulee toimeen. Parhaimmillaan metsäreissulta on kotiin tuotavana yksinkertainen elämäntapa, olennaiseen tyytyminen. Purosta juotava tunturien kirkas vesi maistuu puhtaalta. Makua eivät hämmennä makeutusaineet tai mausteet. Minulle hiljaisuus on myös puhtaita aistimuksia, joita ei peitetä tai sotketa millään turhalla.

Raamatussa Jumala johdattaa palvelijoitaan ajoittain erämaahan kilvoittelemaan ja hoidettavaksi. Tästä hyvä esimerkki on profeetta Elia ( 1 Kun. 17 ja 19 ). Kristuksen ja Hänen sanansa kirkkautta ikävöiville voi Lapin tunturien ja jokilaaksojen rauha toimia aivan vastaavanlaisena lepopaikkana. Pyrin siihen, että en retkilläni jättäisi mitään merkkiä itsestäni koskemattomaan maisemaan. Sitäkin enemmän teen merkintöjä muistikirjaani. Parhaat runoni ovat yleensä syntyneet muistoksi näiltä retkiltä.Usein rukoilen Rublevin "Pyhä Kolminaisuus" ikonikopion äärellä. Trinitaarisessa rukouksessa pyydetään ja muistetaan Kolminaisuutta, että Hän valaisisi läsnäolollaan ruumistamme, henkeämme ja sieluamme.

Vanhan testamentin kantava ajatus on julistus yhdestä Jumalasta ( Jahve ), joka on lopulta kaikkien kansojen Jumala. Yksijumalaisuus eli monoteismi mullisti maailman. Pyrkimystä monoteismiin oli jo noin 1300-luvulla eKr. edustanut muinaisessa Egyptissä farao Ekhnatonin lyhytaikaiseksi jäänyt uskonnilliskulttuurillinen reformi. VT:n pohjalta nouseva juutalaisuus esitteli maailmalle yhden Jumalan palvelemisen ehkä kaikken pysyvimmällä ja kauaskantoisimmalla tavalla.

Kristityt pysyvät VT todistuksessa Jumalasta. UT:n julistus ihmiseksi syntyneestä Jumalasta ei kumoa oppia yhdestä Jumalasta. Sama VT:n Luoja puhuu myös UT:ssa. Kristuksessa Jeesuksessa Jumala ilmoitti itsensä pelastajana ja sovittajana. Kolmas rooli, jossa sama Jumala toimii, on Pyhä Henki. Hän on uskon synnyttäjä ja uudistaja, meidän puolustajamme.

Kolmiyhteinen Jumala on uskon todellisuutta. Se on enemmän Jumalan palvottavaa todellisuutta kuin järjellä selitettävää. Vertauskuvana kolminaisuudesta on usein käytetty kolmiota: siinä on kolme kulmaa, mutta se on yksi. Vertauskuvaksi sopii myös vesi, jota näemme luonnossakin kolmessa muodossa: vetenä, jäänä ja höyrynä. Silti vesi on yksi ja sama elämää antava aine.

Kun keväisessä luonnossa kulkee kiireettä, alkaa nähdä ja kuulla. Näkee kuolleen näköisestä maasta esiin työntyvän leskenlehden, näkee pajun kukkivan ja kuulee muuttolintujen kuoron. Ilmassa on kiitoksen tuntua. Hartaasti odotettu kesä tekee tuloaan.

Raamatun psalmien kirja on suuri rukouksen oppikirja. Psalmeissa rukous voi olla sitkeää hiljaista Jumalan odottamista tai jopa Herran puoleen huutamista. Niin kuin kukka kääntyy kohti valoa, niin Raamatun rukoilijakin kääntyy kohti Jumalaa, usein jopa ojentaen kädet ylös.

Jumala kuulee. Hän kumartuu ihmisen puoleen. Meidän voimamme ei ole siinä, että itse yltäisimme korkeuksiin,  vaan siinä, että korkeuden Jumala tulee meidän luoksemme. Taivaan Isä voi muuttaa olosuhteita, nostaa meidät kalliolle, antaa lujan pohjan elämälle. Hän voi myös muuttaa meitä. Suu, joka ennen kylvi katkeruutta, voi muuttua kiitoksen ja ylistyksen lähteeksi.

Hätkähdyttävin ja puhuttelevin todistus Raamatun Jumalasta on ihmisen kokema muutos. Enemmän kuin mikään tieto tai teoria pystyy elämäntavan muutos puhuttelemaan ympäristöä. Kun rauhaton löytää rauhan ja rakkaudeton rakkauden, on Jumala lähellä.

Pentti Tepsa

Kemijärven kirkkoherra

 

2 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Pentti

    Kiitos sinulle erittäin hyvästä tekstistäsi jossa laaja tietämys ja elämän todellisuuden taju yhdistyvät omakohtaisesti elettyyn kokemukseen ylisukupolviseen kulttuuriin sulautuen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pentti Tepsa

    Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.