Tiede, usko ja epävarmuudessa eläminen
Karanteenissa yhä elävän riskiryhmäläisen (s. 1946, insuliinihoitoinen diabetes, pallolaajennus, hengitysmaskilla hoidettava uniapnea jne.) elämään antaa radio ja TV välillä lohtua ja virikettä. Tarkemmin sanottuna YLE:n Radio Yksi ja television monet hyvät elokuvat ja dokumentit. Sekä korkeatasoiset keskusteluohjelmat, kuten TV1:n A-Studio.
Kuten äsken nähty ”Koronan jälkeen” keskustelu. Kannattaa katsoa Arenasta vaikka jälkikäteen. Annika Damströmin vieraina olivat Erkki Liikanen, Ina Mikkola, Mari K. Niemi ja Jaakko Heinimäki. Erityisesti jäin miettimään yhtä keskustelun teemoista, mihin luottaa, kun asiantuntijatkin ovat eri mieltä. Miten tulla toimeen keskellä epävarmuutta, joka ei ole hetken poikkeus, vaan näyttää jatkuvan.
Radio Ykkösessä lempiohjelmiini kuuluu Kalle Haatasen pohdiskelevat keskustelut eri sisällöntuottajien ja asiantuntijoiden, usein kirjailijoiden kanssa. Muistin tueksi hain hänen äskettäistä keskusteluaan filosofi Timo Airaksisen kanssa uskontojen, lähinnä kristinuskon vaikutuksista reaalimaailmassa. En löytänyt tunnin keskustelua ArenaAudiosta, en myöskään googlaamalla, joten tämä on nyt muistini varassa. Muistini on hyvä, mutta lyhyt.
Haatasen ja Airaksisen keskustelussa oli oikein paljon naurua, siis naurua kristinuskolle. Hiukan riman alitukselta tuntui, kun haastattelija lopuksi hörönauraen kysyi, kuinka kauan vielä joudumme kärsinään kristinuskon vaikutuksista? Jos en nyt aivan väärin muista, oli filosofin naurava vastaus että vielä kauan, koska ihmiset nyt ovat pinnallisia ja taikauskoisia. Mietin, onko Airaksisen filosofian historiassa mitään tilaa esimerkiksi Kierkegaardille ja hänen Torsti Lehtisen suomeksikin kääntämälle teokselle ”Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus”?
Siunatuksi lopuksi joku omakin ajatuksen poikanen, ehkä filosofin näkökulmasta naurettava, eikä ehkä täysin omakaan.
A-Studiossa vilahtanut Esko Valtaoja arveli, että koronan jälkeen kaikki jatkuu ennallaan. En usko siihen. Uskoni ja toivoni on, että ihminen, mutta myös ihmiskunta kykenee oppimaan kokemustensa kautta. Usko ja tiede eivät ole vastakkain, vaan rinnakkain. Jos ne nähdään leireina, on kummassakin leirissä sekä eteenpäin, että taaksepäin katsovia. Yksi fakta on elämän epävarmuus, jatkuva epävarmuus. Se ei poistu, emmekä selviä sen kanssa sinisilmäisyydellä, vaan kriittisyydellä, kyseenalaistamisella, rohkeudella kulkea eteenpäin.
78 kommenttia
KOSTI,
eikö Irlannin tilannetta vielä äskettäin pidetty toivottomana? Uskonnollinen, poliittinen ja suurvaltapoliittinen kiista. Mikä tekee Lähi-Idän tilanteesta toivottoma n? Liittyisikö se siihen, että sekä Vanha testamentti että Koraani korostavat kostoa eikä sovintoa?
Heikki,
En ole juurikaan perehtynyt Pohjois-Irlannin konfliktiin, mutta olen ymmärtänyt, ettei se ei ollut pohjimmiltaan uskonnollinen. Oliko kyse ennemminkin siitä, pitäisikö Pohjois-Irlannin kuulua Iso-Britannialle vai Irlannille. Tietänet asiasta enemmän. Totta rauha sinne saatiin ja hyvä niin.
Nykyisen konfliktin alun juuret Aabrahamin jälkeläisten/isrelilaisten ja kanaanilaisten/ palestiinalaisten välillä näen (1.Mo9:22-25), kun Nooa sanoi: ”Kirottu olkoon Kanaan, olkoon hän veljiensä orjain orja.” Mahdollista on, että ne ovat vieläkin syvemmällä. Tarkoitan heti alusta alkaen Aadamin ja Eevan jälkeen syntyneen oikean kirkon ja väärän kirkon olemassaoloa (Tiedän, että paitsi Aadamin kuten myös Nooan olemassaolo voidaan nähdä kiistanalaisena) Tämä on tietysti minun näkemykseni, mutta mikäli näin on, niin konfliktin juuret ovat niin syvällä, että ihme on, mikäli rauha saataisiin osapuolien välille. Toki mikään ei ole mahdotonta – Jumalalle ja ihmisiäkin tietenkin tarvitaan soviteltaessa rauhaa.
Entäpä sitten tuo Vanhan Testamentin ”kostoajatus”. Korostaako Vanha Testamentti erityisesti kostoa? Sotia tietysti käytiin ja raakoja sellaisia, mutta eikö punaisena lankana kuitenkin kulje se, kuinka Jumala johdatti israelilaisia heidän taipaleellaan ja lopulta Joosuan johdolla tuohon luvattuun maahan, mistä nykyään sitten kiistellään kenelle se kuuluu. Miten tämä yhtälö on sitten ratkaistavissa, sitä en tiedä. Hieman skeptinen olen rauhan suhteen, kun alueen historia on mitä on.
ANITA,
2 PUHEENVUOROASI EDELLÄ; Ensimmäiseen sanon vain: Aamen. Toiseen: onkohan totta, mitä väität? Minun tietääkseni palestiinalaisten johtaja on valittu vaaleilla ja hän on rauhansopimuksen ja 2 valtion kannalla. Hamas ei.
Sama on tilanne juutalaisten puolella. Iso osa kansasta, välillä enemmistö, on kannattanut rauhansopimusta ja 2 valtiota. Netanjahu ja Tramp eivät. Että Tramp lupasi Jerusalemin yksin juutalaisille ei edistänyt rauhaa, vaan oli rauhan vastainen provokaatio.
KOSTI,
Minäkään en ole maailmanpolitiikan asiantuntija, tietenkään, sen aktiivinen harrastaja ja seuraaja kyllä. Sinä näet, että Irlannissa kysymys olisi pohjimmaltaan uskonnosta. Mutta molemmissa tapauksissa kysymys on uskonnosta SEKÄ taloudesta. Paitsi maata on Israel anastanut itselleen myös puhtaat vedet, mikä on äärimmäisen tärkeä asia. Jne.
Kirjoittaja
Heikki Palmu
Uusi, neljästoista kirjani "Jeesus vai Paavali? Pohdintoja uskonasioista. (Väyläkirjat 2022) on poleeminen, se haastaa keskustelemaan Raamatusta, uskosta ja kirkosta. Koska sitä ei ole kaikissa hyvinvarustetuissakaan kirjakaupoissa, kannattaa se tilata verkkokaupasta osoitteella vaylakirjat.fi. (23 e) Sillä hinnalla se tulee postin kautta - mukaan tarvitaan postiosoite ja puhelinnumero. Älä anna kristillisen kirjan kuihtua! Tue sitä aktiivisesti! Pysy mukana!
Entas sitten se, kun juutalainen tappaa Israelin pääministerin Israelin puolesta? Valhetta ja väkivaltaa on runsain määrin molemmilla ppuolillla. Näinkö mennään eteenpäin? Onko sovinto kummallekin mahdottomuus?
Ilmoita asiaton kommentti