Kuvassa Inkeri Lintervo soittaa harppua Someron kirkossa 14.12.2025 klo 10 messussa. Oli ilo kuunnella hänen soittoaan.
Alemmassa kuvassa kolme Raamattu -julkaisuani suomeksi.
Vasemmalla Uusi testamentti ja Psalmit on samaa kokoa kuin oli käytössä nuoruuteni aikana. Se oli helppo kuljettaa mukana, ei vienyt paljoa tilaa.
Keskellä on isoisäni Raamattu. Nykyisin se kuuluu kokoelmaani. Sillä on erityinen arvoasema, koska aikoinaan se oli isoisäni Pyhä Kirja.
Oikealla on Johanneksen evankeliumi. Sellaista pidin taskussani asepalvelustani suorittaessani. Kun harjoituksissa pidettiin ”tupakan mittainen tauko”, niin otin kirjasen esiin ja luin siitä jokusen jakeen. Johanneksen evankeliumi sisäistyi sieluni sopukoita myöden.
Joulun vietto alkoi 350 -luvulla jKr. Roomassa. Juhla tuli mahdolliseksi, kun kristityt olivat saaneet uskonnon vapauden. Seurasi suuri väen ryntäys kirkon jäseneksi.
Jeesuksen syntymän sanoma on tärkeä uskomme kannalta. Jumala on tullut luoksemme. On ottanut yhteyttä meihin ihmisiin. Niinpä otettiin käyttöön Jeesuksen syntymän juhla. Tavoitteena oli evankeliumin sanoman nopea läpimeno koko yhteiskuntaan.
Joulun vietto avasi evankeliumin voittokulun. Se sijoitettiin vuoden pimeimmän ajan äärikohtaan. Viesti tulee kirkkaasti esille. Maailman pimeyteen koittaa Jumalan valo.
Jouluaamun teksti Roomalaiskirjeessä kiinnittää huomion Jeesuksen olemukseen. Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Jumalan Poika on ottanut ihmisyyden todesta. Hän on kokonaan Jumala, Jumala Jumalasta, Ikuinen Ikuisesta.
pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika,
Samalla hän on kokonaan ihminen, todellinen ihminen kaikkine ihmisenä olemisen ulottuvuuksineen.
Inhimillisen syntyperänsä puolelta
hän oli Daavidin jälkeläinen;
Heprealaiskirjeen teksti kertoo saman todellisuuden Jeesuksesta. Hän on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Kertoo jopa monisanaisemmin ja yksityiskohtaisemmin. Jeesus on Jumala, Isästä iankaikkisuudessa syntynyt ei tehty.
Kun Isä loi maailman niin hän loi sen Poikansa kautta, sekä näkymättömän että näkyvän maailman. Niinpä koko maailmankaikkeus on Jumalan Pojan valtaan pantu.
Joulupäivän teksti Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä kertoo, että Jumala on tuli silmin nähtäväksi ja käsin kosketeltavaksi. Jumalan Pojan ihmisyys on niin todellista.
Tämä näkemisen ja koskettamisen todellisuus jatkuu meidänkin aikanamme: Kirkkomme yhteydessä yhteistä messua viettäessämme. Pyhissä sakramenteissa Jeesus tulee elämäämme. Hän liittää meidät itseensä. Olemme siis yhteydessä niin Jumalan kuin toinen toistemme kanssa. Keskinäinen yhteys syntyy Jumalan lahjana.
Neljännessä luvussa kerrotaan että tämä keskinäinen yhteys on rakkauden kosketus. Niin kuin Jumala on meitä rakastanut, saamme mekin rakastaa toinen toistamme. Keskinäinen rakkaus on Jumalan rakkauden heijastusta yhteisessä elämässämme.
Joulun sanoma voidaan siis tiivistää:
Jumalan rakkaus on tullut keskuuteemme Jeesuksessa.
Rakastakaamme siis toinen toistamme!
TORSTAI 25.12.2025
Jouluaamu
Nyt Betlehemiin!
Toinen lukukappale eli epistola: Hepr. 1:1–6
Kirjeestä heprealaisille, luvusta 1
Monet kerrat ja monin tavoin
Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla,
mutta näinä viimeisinä aikoina
hän on puhunut meille Pojassaan,
jonka hän on pannut kaiken perilliseksi
ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat.
Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus,
hänen olemuksensa kuva,
ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla.
Toimitettuaan puhdistuksen synneistä,
hän on asettunut korkeuksissa
istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle.
Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi,
yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi
on enkelien nimiä ylhäisempi.
Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut:
– Sinä olet minun Poikani,
tänä päivänä minä sinut synnytin.
Ei myöskään näin:
– Minä olen oleva hänen Isänsä,
ja hän on oleva minun Poikani.
Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan,
hän sanoo:
– Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä.
TAI VAIHTOEHTOISESTI
Room. 1:2–4
Kirjeestä roomalaisille, luvusta 1
Julistamani evankeliumi,
jonka Jumala on profeettojensa suulla
edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa,
on sanoma hänen Pojastaan.
Inhimillisen syntyperänsä puolelta
hän oli Daavidin jälkeläinen;
pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika,
jolla on valta,
ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu.
Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme.
Joulupäivä
Sana tuli lihaksi
Toinen lukukappale: 1. Joh. 1:1–4
Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, luvusta 1
Mikä on alusta alkaen ollut,
minkä olemme kuulleet,
minkä omin silmin nähneet,
mitä katselleet ja käsin koskettaneet,
siitä me puhumme: elämän Sanasta.
Elämä ilmestyi, me olemme nähneet sen,
ja siitä me todistamme.
Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän,
joka oli Isän luona ja ilmestyi meille.
Minkä olemme nähneet ja kuulleet,
sen me myös teille julistamme,
jotta teilläkin olisi yhteys meihin.
Meillä on yhteys Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen.
Tämän me kirjoitamme,
jotta ilomme tulisi täydelliseksi.
TAI VAIHTOEHTOISESTI
1. Joh. 4:9–16
Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, luvusta 4
Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme,
että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan,
antamaan meille elämän.
Siinä on rakkaus
– ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa,
vaan siinä, että hän on rakastanut meitä
ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
Rakkaat ystävät!
Kun Jumala on meitä näin rakastanut,
tulee meidänkin rakastaa toisiamme.
Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt.
Mutta jos me rakastamme toisiamme,
Jumala pysyy meissä
ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.
Me pysymme hänessä ja hän pysyy meissä;
tämän me tiedämme siitä,
että hän on antanut meille Henkeään.
Me olemme nähneet,
että Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan pelastajaksi,
ja siitä me todistamme.
Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi,
hänessä Jumala pysyy,
ja hän pysyy Jumalassa.
Me olemme oppineet tuntemaan
Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan
ja uskomme siihen.
_________________
Jouluaamun ja joulupäivän Raamatun tekstejä voi lukea täältä.
Panen viitteen Heprealaiskirjeen alkuun. Siitä voi sitten siirtyä toisiin teksteihin. Samaten suomen kielen käännösten 2020 ja 1992 lisäksi panen mukaan ruotsinnoksen 2000 sekä käännökset vienankarjalaksi 2011 ja pohjoissaameksi 2019. Valitettavasti osa sivun muusta valikoimasta on maksumuurin takana.
Hepr. – Kirje heprealaisille 1 – Uusi testamentti 2020 ja Psalmit 2024 – www.raamattu.fi
Joulun aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/torstai-25-12-2025/
Isoisäsi Raamatun kannessa oleva risti on tuttu. Minulla on pyhäkoulusta vuonna 1965 saamani Raamattu, jonka kannessa on samanlainen.
Martti
Kiitos ihanasta kommentistasi
Mikä on joulun historiallinen ja oikea sanoma? Jouluna Jumala ei tullut maailmaan oikeasti. Joulun on kirkon keksimä juhla 300-luvulla. Kukaan ei tiedä tarkalleen Jeesus Nasaretilaisen syntympäivää. Vanhan ajan kirkko sijoitti Jeesuksen syntymäjuhlan roomalaisen Saturnalia-juhlan tilalle 25.12. pyrkien vahvistamaan kirkon asemaa ja heikentämään pakanauskontojen palvomista Rooman valtakunnassa. Kaikki onnistui helposti kun Rooman keisari Theodosius 1 teki vuonna 380 kristinuskosta ainoan sallitun uskonnon Rooman valtakunnassa.
Joulu on Jeesus Nasaretilaisen syntymäpäivä. Voidaan sanoa myös, että Jumalan Poika syntyi maailmaan, mutta ei ise Jumala. Jeesus oli Jumalan Poika eli Jumalan Valittu eli ihminen, joka tulisi toimimaan Jumalan asialla maailmassa. Jouluna voidaan muistella ajatonta Jumalan sanomaa armosta. Jeesus tuli maailmaan kertomaan tiestä Jumalan luokse ja opettamaan uskoa yhteen Jumalaan, syntien anteeksisaamieen ja ikuiseen elämään kuoleman jälkeen. Jeesus tuli myös opettamaan rakkauden kaksoiskäskyä. Tähän voisi nykypävänä lisätä myös rakkauden luontoa kohtaan.
Joulu on upea juhla. Siitä alkaa yksi vaihe Jumalan pelastussuunnitelmassa ihmiskunnan suhteen. Jouluevankeliumi ei kuitenkaan ole historiallisesti totta. Se on joulun satu kuten eksegeetti Lars Aejmelaeus jo tutkimuksessaa aikoinaan vuonna 1987 totesi. Kirkko lainasi ajatuksen neitseestä syntymisestä antiikin uskonnoista. Kysymyksessä voisi olla myös käännösvirhe kristillisessä perimätiedossa Jesaja 7:14:sta. Heprean sana alma ei tarkoita neitsyttä, vaan nuorta naista! Heprean kielessä on oma sanansa neitsyelle.
”Antiikin uskonnoissa ja mytologioissa esiintyi useita kertomuksia
ihmishahmoista tai puolijumalista, joiden syntymään liittyi yliluonnollinen sikiäminen ilman luonnollista isää, usein neitsyenä pidetyn äidin kohdalla.
Nämä tarinat olivat yleisiä keinoja korostaa kyseisen henkilön erityislaatuista asemaa, jumalallista alkuperää tai sankaruutta.
Esimerkkejä antiikin mytologioista:
Perseus Kreikan mytologiassa syntyi kuolevaiselle naiselle, Danaëlle, jonka Zeus saattoi raskaaksi laskeutumalla hänen luokseen kultaisena suihkuna. Danaë oli isänsä lukittavana, jotta tämä ei saisi lapsia, joten häntä pidettiin neitsyenä ennen tapahtumaa.
Romulus ja Remus, Rooman perustajamyytin keskushahmot, olivat Vestan neitsyen, Rhea Silvian, synnyttämiä. Tarinan yhdessä versiossa sodanjumala Mars saattoi hänet raskaaksi.
Attis sai alkunsa, kun neitsyt Nana laittoi rintaansa granaattiomenan puusta, joka oli kasvanut kuolleen Agdestiksen verestä.
Aleksanteri Suuren myyttisissä elämäkerroissa kerrottiin Zeuksen siittäneen hänet ukkosenjumalan hahmossa hänen äitinsä, Olympiaksen, luona.
Nämä kertomukset eroavat yksityiskohdiltaan ja tyyliltään kristillisestä Jeesuksen neitseestä syntymisen kuvauksesta (joka tapahtui Pyhän Hengen vaikutuksesta eikä fyysisen yhdynnän tai jumalan tunkeutumisen kautta), mutta yliluonnollisen sikiämisen teema oli silti tunnettu antiikin maailmassa.”
Lähde: Google AI
Pasi
Kiitos mielenkiinnostasi blogitekstiäni kohtaan.
Tekstiisi sisältyy useampia kohtia, joihin haluan tuoda näkyviin selvennyksiä. Vastailen niihin vähitellen useampaan otteeseen. Juuri nyt olen en kuitenkaan ehdi paneutumaan näihin eri kysymyksiin riittävällä tarkkuudella. Palaan asiaan minulle sopivalla hetkellä.
Pasi
Eilen kuuntelin RSO:n konserttia
Sitten vanha kroppa kaipaa kunnon lepoa
Tänä aamupäivänä olen kuskannut polttopuita talomme pystyuuneja varten
Kun on lämpöisempi päivä eikä sadakaan niin on hyvä varautua pahempien päivien varalle – ettäs lämpöä riittää tuvassa
Sitten kannanotoista ensimmäinen
1) Kirjoitat: ”Mikä on joulun historiallinen ja oikea sanoma? Jouluna Jumala ei tullut maailmaan oikeasti. ”
Ensin esität hyvän kysymyksen joulun sanomasta.
Vanha kirkko otti juhlan käyttöönsä evankeliumin voittosanoman edistämiseksi. Sanoman keskeinen ajatus on siinä, että JUMALA ITSE otti ihmisyyden olemukseensa. Jumalan Poika, JUMALA ja ihminen yhdessä persoonassa, tuli luoksemme. Maailmaa ei ole jätetty oman onnensa varaan tuhoutumaan kaiken maailman sotien, nälänhätien, tautien, maanjäristysten tai muidenkaan Jumalan hyvää luomistyötä tuhoavien voimien hävittämänä, vaan kaiken keskelle tulee luoksemme HÄN jonka kautta ISÄ, KAIKKIVALTIAS, on luonut maailman, niin että luomisen perusteella kaikki luotu oli täysin hyvää.
Tämän perusteella seuraavaan lauseeseesi voin vastata, että yhdessä koko maailmanlaajuisen kristikunnan olen eri mieltä kanssasi. Toisin kuin väität, Jumala itse, JUMALAN POIKA JEESUS tuli meidän keskuuteemme ottaen omakseen meidän elämämme realiteetit.
2) Kerrot joulun vieton syntyneen Roomaan 300 -luvulla. Se on oikea ajoitus.
Ennen tätä yhteisessä kirkossa oli käytössä Egyptissä aiemmin käyttöön otettu loppiaisen juhla, missä yhden pakanallisen juhlan vieton huomattiin hidastaneen evankeliumin julistusta. Haluttiin voittaa koko kansa ja sitä varten tuon pakanajumalan kunniaksi vietettyä juhlaa alettiin viettää oikean JUMALAN kirkkauden ilmestymisen juhlana, epifaniana.
Tätä varten juhlaan sijoitettiin vanhana aikana kuusikin teemaa
– Jeesuksen kaste ja siihen liittyvä usko PYHÄÄN KOLMINAISUUTEEN
– Jeesuksen syntymä ja tähän liittyvä PELASTAJAN SYNTYMÄN tuoman Jumalan armon tulo luoksemme
– Viinin ihme. Muuttamalla puoli kuutiota vettä viiniksi Jeesus ilmoitti että Messiaan aika oli nyt koittanut
— Leivän ihme, toisella kertaa 4000 miestä ja toisella kertaa 5000 miestä plus mukana ollut vaimoväki ja lapset. Tämäkin toi esille Jumalan valtakunnan ilmestyksen sanoman
– Beetlehemin tähti. Taivaat julistavat Jumalan kunniaa
– Itämaan tietäjät muiden kansojen edustajina toi esille lähetystyön merkityksen kristikunnalle. Jo syntymästään asti Jeesus julistaa evankeliumin menemistä kaikkien kansojen keskuuteen.
Juhlan valtaus kristinuskon sanomaa julistavaksi juhlaksi onnistui, niin jo hyvin nopeasti koko Egyptin kansa oli kääntynyt kristityksi.
Kun epifanian eli loppiaisen sanoman sisältö oli tullut hyvin monipuoliseksi, niin Roomassa päätettiin sen vieton ajankohdaksi nykyinen joulun vietto.
Tämänkin juhlan vieton alku sai hyvän vastaanoton ja siksi jo puoli vuosisataa myöhemmin Imperiumi oli tullut valtiollisesti kristityksi.
Pasi
3) Käytät tekoälyä hyväksesi. Se on hyvä keksintö oikein käytettynä. Moni homma sujuu vaivattomammin kuin aikoinaan lukemattomista kirjoista tietoa etsien.
Saturnaalian vietostakin siinä on paljon oikeaa asiaa. Toki on hyvä aina tiedostaa, ettei koneella ole ihmisen arvostelukykyä eikä se näin ollen aina kerro koko kuvaa vaikka antaakin hyviä vinkkejä.
Kun aikoinaan olen paneutunut muinaisen Orientin menneisyyteen, niin heti huomaan kytköksen muinaisiin itämaisiin juhliin missä saturnaalimenoja vastaavia juhlia on vietetty jo paljon ennen kuin meillä on mitään kirjallisia lähteitä Rooman kulttuurista. Sielläkin juhla palveli henkisenä varaventtiilinä jäykkiä sosiaalisia suhteita ja patoutuneita ajatuksia vapauttavana juhlana kuten myöhemmin kuvataan Roomassa vietettyjen Saturnus -jumalan kunniaksi vietettyjä saturnaaleja.
Näihin juhliin liittyy myös käsite ”carrum navalis”, juhla jossa kulkueessa kuljetettiin veneen muotoista kärryä yhtenä juhlan yhteisöllisimpänä tapahtumana. Tästä sitten on peräisin länsimainen karnevaali -käsite.
Kaikkein ensimmäisenä tämän juhlan menneistä tavoista luin nimenomaan muinaisen Idän historialliseen kulttuuriin paneutuessani.
Kun sitten Roomassa alettiin viettää joulua, niin suunnilleen samaan aikaan liittyneet juhlat jäivät edelleen monien harrastamaksi tavaksi. Näin uuden juhlan sanoma vasta vähitellen pääsi vaikuttamaan syvällisemmin ihmisten käyttäytymiseen asti. Uusi usko tosin antoi uuden sisällön mutta monet ulkonaiset tavat vasta vähitellen saivat uusia muotoja tai sellaisenaan siirtyivät uuden merkityksen mukaisiksi toiminnoiksi.
(Sama ilmiöhän toimii yhä nykyaikanakin. Esimerkiksi Loimaan kirkko on rakennettu aikoinaan pakanalliselle jumalanpalveluspaikalle. Näin vanha tapa kokoontua pyhään paikkaan vain vaihtui uuden sanoman julistuksen paikaksi ja vanhojen riittien eli pyhien toimitusten sisältö muuttui kristinuskon mukaisiksi sakramenteiksi ja hautauksissa uskomme sisältämän ruumiin ylösnousemuksen toivoksi elämämme suuren surun keskelle uutta lohtua ja toivoa julistaen.)
Käyn välillä päiväunille ja sitten teen muita hommia
Palaan myöhemmin jatkamaan kommenttisi useampia näkökohtia
Pasi
Päivä on kulunut
– Otin pienet torkut
– Katselin rakkaan puolisoni prinsessa Coletten ikkunalle panemaa kukkaa
Istutti multaan lahjaksi saamansa kukan alun
– Sytytimme joulun valoja juhlaa varten
– Sain syödäkseni armaani valmistamaan ihanaa kuskusta yhdessä hänen erityisesti valmistamansa pinaattikastikkeen kera ( Kamerunissa hän aloitti ruuan valmistuksen minulle niin, ettei kahteen ensimmäiseen kuukauteen tullut kertaakaan samaa ruokaa.)
Kuuntelin – ja joitakin samalla luin – uuden vuoden päivän epistolan sisältämän luvun 1. Joh. 5. muutamilla rakkaan Kamerunin lukuisista kielistä,
tarkalleen sanoen kahta vaille 40 eri kielellä. Tänään oli erittäin hyvä päivä, vain kaksi noista yrittämistäni 40 kielestä ei toiminut. Toisinaan niitä on useampikin, ja vielä myöhemmin jatkaessani vastaan saattaa tulla toisiakin ennen kuin olen yrittänyt kaikkia lähes sataa eri kieltä, mitä bible.is sivustolla valikko ”Cameroon” antaa. (Huomaa että olosuhteet ovat tropiikissa hyvinkin vaikeat, esimerkiksi vuoristossa ukkospilvet kulkevat toisinaan aivan johtojen tasolla, toisinaan jopa niiden alla.)
4) Autuas Jumalan äiti Maria on ikuinen neitsyt
Näkökulmana kommenttiisi
panen tähän viitteen aikaisempaan blogiini
Käsittelen siinä autuaan neitsyen mielessäni herättämiä ajatuksia
(Koska kuva ei tule näkyviin, niin pitää vain kelata sivua alaspäin siihen asti, että teksti tulee näkyviin.)
https://www.kotimaa.fi/blogit/jumalan-aiti-maria-on-ikuinen-neitsyt/
Pasi
Jatkoa kohtaan 4)
Kirkkomme tunnustuskirjoissa sanotaan että Maria on ikuinen neitsyt
– hän oli neitsyt ennen Jeesuksen syntymää
– hän säilytti neitsyytensä merkit synnyttäessään
– ja hän pysyi neitsyenä myös Jeesuksen syntymän jälkeen
Tässä tunnustuskirjamme seuraavat vanhan kirkon ajoilta saakka opetettua totuutta Jumalan -synnyttäjän eli Jumalan äidin neitsyydestä
Olen tätä käsitellyt blogissani jo aikaisemminkin kymmenen vuotta sitten
Syntyi vilkas keskustelu lähes kolme sataa komenttia
https://www.kotimaa.fi/blogit/maria-ikuinen-neitsyt/
Pasi
5) Sekoitat Theodosiuksen uudestisyntymän eli siis kasteen saamisen vuoden ikään kuin se olisi ollut päätös Rooman valtion kääntymisestä kristinuskoon.
Kirjoitat: ”Kaikki onnistui helposti kun Rooman keisari Theodosius 1 teki vuonna 380 kristinuskosta ainoan sallitun uskonnon Rooman valtakunnassa.”
Lausunto on epätäsmällinen
Theodosiuksesta (11.1.347 – 17.1.395) tuli keisari vuonna 379
Hän otti kasteen vuonna 380
Konstantinopolin kirkolliskokous pidettiin 381
Paavista tuli Rooman valtakunnan uskontoasioiden hoitaja pontifex maximus vuonna 381
On todettu Theodosiuksen uskontopolitiikan muuttuneen vuosi vuodelta
Vuodesta 387 Theodosius hallitsi käytännössä yksin
Hän jakoi valtakunnan poikiensa Honoriuksen ja Arcadiuksen kesken
Jälkiviisautena voimme todeta väliaikaiseksi ajatellun jaon osoittautuneen pysyväksi Itä- ja Länsi-Rooman valtakuntien jaoksi
Vuonna 392 kiellettiin kaikki pakanalliset kultit
Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteutunut johdonmukaisesti
Theodosius nimittäin sieti vanhaa pakanauskontoa kannattaneita virkamiehiä ja oppineita