Jumalan äiti Maria on Ikuinen neitsyt

 

 

 

Kuvassa Tamiolan talon isäntä miettii maailman menoa. Funtsii, tuumaa, ihmettelee.  Aika kuluu, vuodet vierii, ajatukset päässä pyörii. Kaikkeuden upeus ja suuruus,  mahtavina mieltä kiehtoo. Tekijästään muistuttavat, Jumalasta kuiskuttavat. Salaisuus on Herran ihme, ihmisille ilmoitettu, enkeleiltä julki tuotu: Vapahtaja verraton, armonsa on rajaton, ilo ihmisille suotu.

Minä tahdon muistella Herran tekoja
ja kertoa siitä, mitä olen nähnyt.

Kuukaudet kuluvat. Joulu on lähellä. Suuri juhla.  Herramme syntymä on viikon päästä. Seimen lasta odotamme. Riemuun, toivoon kurotamme.

Katse kääntyy seimen suuntaan. Lapsen ihme. Jumalan kosketus. Maailman toivo. Ilo ihmiskunnalle on tulossa.

Kaikki on Korkeimman tiedossa,
hänen katseensa tavoittaa aikojen merkit.

Synnytys on lähellä. Neitsyt lasta odottaa, enkeljoukko valmistautuu, Vapahtajan syntymään, kiitostansa lausumaan, ylistystään laulamaan.

Täyttymys jo suuremmoinen, onpi aivan lähellä: Syntyy pieni inehmoinen, Jumalamme tykö käy, tulee luokse ihmisten, auttajaksi kaikkien, Vapahtaja verraton, Jumala ja ihminen.

Pyhät enkelitkään eivät pysty kertomaan
kaikkia ihmeellisiä tekoja,
jotka Herra, Kaikkivaltias, on vahvistanut,
jotta kaikki olisi omalla paikallaan hänen kirkkaudessaan.

Salaisuus on Herran suuri, ihmeellinen, verraton.  Neitsyt lasta odottaa,  hetken verran, jonkun päivän, ehkä viikko vielä. Sitten syntyy lapsonen, Herra maan ja taivasten. Pieni vauva, hoidettava, Herra koko luomakunnan.

Mutta nyt vielä malttakaamme  odottaa: Jumalan äiti vasta vaeltaa Beetlehemiä kohti. Raskauden viime hetket, pian se koittaa, ihme rajaton, reimuisa ja suunnaton, ihmiskunnan toivo syvä, Jumalamme armo hyvä.

Kaikki on Korkeimman tiedossa,
hänen katseensa tavoittaa aikojen merkit.
Hän tuo julki menneet ja tulevat
ja paljastaa salattujen asioiden kulun.

Nostakaamme katse eteenpäin. Todellakin joulu on lähellä. Jumalansynnyttäjä saa lapsen.  Neitseellinen lapsen saanti:  Ikuisesta neitsyestä, syntyy Poika  Jumalan.  Täysi pelastus saapuu keskellemme. Maria hoitaa lasta, Vapahtajaamme. Autuas  neitsyt hellii  toivomme täyttymystä, Jumalan rakkauden ilmestystä.  Vielä salattuna, vielä vain kuin aavistuksena, mutta kuitenkin jo niin todellisena luoksemme saapunutta.

Kuinka ihania ovatkaan kaikki hänen tekonsa –
ja niistä on näkyvissä vain kipinän verran!

Hyviä joudun eduspäiviä kaikille lukijoillemme!

 

 

SUNNUNTAI 18.12.2022

4. adventtisunnuntai

Herran syntymä on lähellä

 

Viikon apokryfiteksti  Sir. 42:15–25

Minä tahdon muistella Herran tekoja
ja kertoa siitä, mitä olen nähnyt.

Herra teki luomistyönsä sanallaan,
sääti ja toteutti kaiken tahtonsa mukaan.
Valollaan aurinko luo katseensa kaikkeen,
Herran kirkkaus täyttää koko luomakunnan.
Pyhät enkelitkään eivät pysty kertomaan
kaikkia ihmeellisiä tekoja,
jotka Herra, Kaikkivaltias, on vahvistanut,
jotta kaikki olisi omalla paikallaan hänen kirkkaudessaan.
Hän tutkii merten syvyydet ja ihmisten sydämet,
hän näkee viekkaimpienkin aikeiden lävitse.
Kaikki on Korkeimman tiedossa,
hänen katseensa tavoittaa aikojen merkit.
Hän tuo julki menneet ja tulevat
ja paljastaa salattujen asioiden kulun.
Yksikään ajatus ei jää häneltä huomaamatta,
yksikään sana ei jää häneltä salaan.
Hän on pannut paikoilleen viisautensa voimannäytöt,
hän on yksi ja ainoa ikiajoista ikuisuuteen.
Mitään ei voi lisätä eikä mitään poistaa,
ei hän tarvitse neuvonantajia.

Kuinka ihania ovatkaan kaikki hänen tekonsa –
ja niistä on näkyvissä vain kipinän verran!
Ne kaikki elävät ja pysyvät ikuisesti;
kukin toteuttaa tarkoitustaan ja tottelee häntä.
Kaikkea on kaksittain, toinen on toisen vastapari,
mitään turhaa hän ei ole tehnyt.
Toinen täydentää toista parhaalla tavallaan –
kuka kyllästyisi katselemaan Herran ihanuutta!

 

 

 

    • Reijo Mänttäri, esittää taas vanhoista kirkoista poikkeavaa Raamatun tulkintaa. Ei tuosta enempää. Helluntailauset syntyi 1800 luvulla.

    • Samille:

      Olen useinkin perustellut, miksi en esitä tulkintoja. Vielä kerran: Siksi, ettei tarvi tulkita, kuin lukea mitä on luettavissa ja uskoa ja noudattaa ja seurata Sanan tietä.

      Myös niinkutsutun helluntalaisuuden olen hyvinkin perustellusti selvittänyt. On ilmeistä, ettet niitä ole lukenut. En kuitenkaan toista usein sanomaani, koska voihan olla ettei vain menen ”jakeluun”.

      Älykkyytesi on ilmeisesti hyvä ja riittää ymmärtämiseen, mutta se ei kuitenkaan ratkaise, ole avain hengelliseen tutkiskeluun, vrt. niin VT:n kuin UT:kin puolella suomeksi painotetaan, että ymmärtää voi, mutta ei käsittää. Ensimmäinen on ihmistä, ihmisen ymmärrys, kuten ”Kirkon itseymmärrys-oppi” ja käsittää viittaa tietämiseen, mikä on Jumalalta.

    • Ensimmäinen on ihmistä, ihmisen ymmärrys, kuten ”Kirkon itseymmärrys-oppi” ja käsittää viittaa tietämiseen, mikä on Jumalalta.

      Helluntailaisella ei ole ”Kirkon itseymmärrys-oppia” ?

    • Reijo Mänttäri, mitä höpötät, sinähän et tee mitään muuta kuin tulkitset, ja omissa blogeissasi suljet kirjoittajia ulos. Olet aivan sekaisin, et tunne kirkon historiaa, ja puhut puuta heinää. Se siitä.

    • Reijo

      Koska omissa tulkinnoissasi seuraat erittäin tiukasti, milteipä orjallisesti, omia perinnäissääntöjäsi, joiden synty liittyy 9.4.1906 ja 12.4.1906 tapahtuneisiin kahden miehen kokemuksiin, niin meille muille sinun perinnäissääntösi eivät alkuunkaan ole millään muotoa oikeita, vaan edellyttävät monia kielenvastaisia Raamatun tekstien tulkintoja.

      Seuraamassasi oppiperinteessä myös kielletään koko pyhän kristikunnan yhteinen opetus useammassakin pelastuksen kannalta keskeisessä kysymyksessä. Unohdetaan että yhteisen kirkon yhteinen oppi Neitsyt Mariasta on oleellinen osa meidän oppiamme Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta. Sinun edustamassasi oppiperinteessä sivuutetaan se, että mariologia on oleellinen osa kristologiaa.

      Vanhan kirkon keskeisenä keskustelunaiheena kreikkalais-roomalaisen kulttuurin keskellä oli oppi Jeesuksen persoonasta. Kun kreikkalainen kulttuuri teki voimakkaan eron aineellisen ja henkisen välillä, niin ajatus Jumalan Pojan ihmiseksi tulosta tuotti vaikeuksia kreikkalaiseen joko sielu tai ruumis vastakohdista ikään kuin toisensa pois sulkevana oli vierasta. Kristinusko puolestaan korosti sitä, että Jumala on ottanut ihmisyyden omaan olemukseensa, ”sana tuli lihaksi”. Useampi ekumeenisista kirkolliskokouksista käsitteli tätä kysymystä. Erilaiset ylilyönnit torjuttiin, jotta sanoman vääristelyt eivät olisi johtaneet käsityksiä lintalleen milloin mihinkin suuntaan.

      Oppi Mariasta liittyy näihin kysymyksiin. Vain ottamalla Autuaan neitsyen asema Jumalan äitinä todesta, voidaan välttää väärä opetus Kristuksen persoonasta. Jeesus Kristus Vapahtajamme on ikuinen Jumala ikuisesta Jumalasta. Hän on samaa olemusta kuin Isä. Jumala on yksi Jumala kolmessa persoonassa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Ihmisyyden Jeesus otti Autuaassa Neitsyessä. Jeesus Vapahtajamme sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta. Pyhän perheen keskuudesta peräisin oleva perinne toimi tukena, kun alkukirkon ajoista lähdettiin määrittelemään Jeesuksen, ikuisen Jumalan ajallisen elämän omaan olemukseensa ottamista.

      Näistä vanhan kirkon ajan perinteistä kertovista teksteistä haluan tässä tuoda esille Itä-Suomen yliopiston professorin Serafim Seppälän teoksen Elämän äiti – Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa. Siinä mennään läpi kaikki vähääkään merkittävämmät Marian asemaa käsittelevät tekstit aivan alusta alkaen aina seitsemänsataaluvulle asti. Onnistuneesti hän on tuonut esille kullekin ajankohdalle tyypillisimmät keskustelunaiheet samojen kansien sisälle.

      Serafim Seppälä: Elämän äiti – Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa

      ISBN 978-952-5652-87-1

      Julkaisija/kustantaja: Maahenki Oy

      Julkaisupäivämäärä: 12.3.2010

      Sivumäärä: 383

      Koko: 150 x 175 mm

    • Matias Roto tuot mielenkiintoisen toteamuksen Reijo Mänttärille:

      ””Koska omissa tulkinnoissasi seuraat erittäin tiukasti, milteipä orjallisesti, omia perinnäissääntöjäsi,””

      Mitä sitten ITSE teet, tuot edelleenkin tätä ”ikuinen ” neitsyt perinnäissääntöäsi vieläpä enemmän kuin orjallisesti jos näin voi tehdä.

      Mietippä nyt kuinka Jumala johdatti perhettä Jeesuksen syntymän jälkeen, kenelle Jumala ilmoitti mitä tehdä?

    • Reijo

      Edellä olevan enemmänkin linjoja kuvaavan kommenttini lisäksi tähän poleemisen tyylisi reaktiona joku ajatus

      Puheenvuoroissasi markkinoimasi uudellenkastajien, anabaptistien, perinnettä seuraamasi oppi keksittiin vasta 1520 -luvulla. Ennen sitä ei moista oppia ole esiintynyt kirkon historiassa. Sen ensimmäinen kerta tapahtui 20.1.1525 poliittisena protestina Zürichin kaupungin kaupunginraadin eräälle päätökselle. Sen ensimmäinen joukkokasteen toimitti Belthasar Hubmeier pääsiäisenä 1525 kastamalla noin 300 ihmistä samalla kertaa uudelleen vaikka nämä olivat saaneet pyhän kasteen jo lapsena. Hän käytti kastemaljanaan maitokannua. Entisenä virastaan potkittuna Ingolstadtin yliopiston vararehtorina hän sitten vasta näiden tapahtumien jälkeen vuosina 1525 – 27 kirjoitti muutaman kirjasen teoreettisesti perustellakseen sen, mitä oli tullut tehtyä.

      Kaikki merkittävimmät baptistisen kastekäsityksen teologiset perusteet keksittiin vasta noissa teoksissa. Toki baptistien työ on edelleen hienosäätänyt useampia kohtia hänen tuotannossaan. Sehän on luonnollista noin puolen vuosituhannen aikaisessa baptistien opinkehityksessä. Mutta edelleenkin baptististen kastekäsitysten peruskaava on peräisin noista Hubmeierin teoksista.

      Mutta toisin kuin ehkä olet tullut kuvitelleeksi, niin Hubmeier opissaan Mariasta seurasi perinteistä oppia ja toi selvästi esille, että Maria on ikuinen neitsyt. Olipa jopa hänen kirkkonsa Marian nimelle pyhitetty.

      Teologian historian kannalta sinulle lienee aiheellista huomauttaa, että Mariaa koskevan pyhän perinteen kieltämisen vastapainoksi nostettu uudenlainen dogmaattinen suuntaus otti ensiaskeleitaan vasta 1700 -luvulla. Tuota kannattamaasi mariologista perinteesi syntymisaikaa ajatellen sinun kasteoppisi keksijä eli jo pari vuosisataa aikaisemmin.

    • Syytökset:

      Reijo: ”Ensimmäinen on ihmistä, ihmisen ymmärrys, kuten ”Kirkon itseymmärrys-oppi”…
      Ari: ”Mitä sitten ITSE teet, tuot edelleenkin tätä ”ikuinen ” neitsyt perinnäissääntöäsi …

      Reijo ja Ari

      Ette ole lukeneet blogia ettekä kommentteja? Ei tässä ole kyse Matias Roton omasta kannasta, vaan siitä miten Kristuksen kirkko on alusta alkaen opettanut. Tätä nimenomaan Matias pitää esillä. Teille riittää oman ymmärryksenne ja käsityksenne perusteeksi oma tulkintanne. Kristuksen kirkko on opettanut alussa väärin. Tämä on käsityksenne. Väitätte, että ette tulkitse, vaan luette ”oikein” , toisin kuin muut.

    • Kari Paukkunen mietippä nyt mistä tässä on kyse eli RAAMATUN sanasta, siis mistä löytää Totuuden, sinulle se on kirkko ja sen opetus, minulle se on Raamattu.

    • Ari, luet väärin Raamatun tekstejä koska, et tunne pitkää kirkon tulkintaa, nyt kiilaat sivusta villin kasteesi kanssa, väittöen sitä oikeaksi.

    • …siis mistä löytää Totuuden?

      Johanneksen evankeliumi:
      14:6 Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

    • Ari

      Kysyt kenelle Jumala ilmoitti mitä piti tehdä.

      Jumala ilmoitti jopa enemmän kuin tässä ilmaiset. Hän kertoi mitä HÄN, Jumala itse tekee, on tehnyt ja mitä hän tulee tekemään.

      Koko evankeliumin keskeinen sanoma onkin juuri tässä: Jumala itse on tullut keskellemme. Jumala itse tekee. Hän on ottanut yhteyttä meihin. Hän itse pelastaa. Immanuel merkitsee, että Jumala on meidän kanssamme. Siis koko sanoma on siinä , että JUMALA ITSE PELASTAA. Kysymys siis ei ole meidän ihmisten teoista vaan Jumalan aktiiviseuudesta meidän saattamisessamme Jumalan yhteyteen. Tämä töteutui juuri Autuaan neitsyen synnyttämässä lapsessa, Jumalan Pojassa.

      Matteuksen evankeliumi:

      1:23 ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel”, mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme.

      Tämä Jumalan teko täyttää Jumalan ilmoittaman Jesajan kautta lausumansa ennustuksen

      Jesaja:

      7:14 Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.

    • Ari

      Väität oppiesi perustan olevan yksistään Raamattu.

      Jonkin verran teologiaa tutkineena saanen huomauttaa sinulle, että toisin kuin kuvittelet, sinä seuraat suorastaan orjallisen tarkati sellaista tulkintaperinnettä, josta juuri edellä kerroin Reijolle. Raamatun sanan alkuperäisen sanoman kannalta sinun esittämäsi tulkintasi liikkuvat täysin ilmassa leijuen.

      Esimerkiksi sinun tulkintasi kasteesta seuraa 10.3.1528 kapinallisena tuomitun Hubmeierin opetusta niin tarkoin, että edelleenkin oppi-isämme Lutherin jo seuraavana vuotena kirjoittama teksti kumoaa ne täysin mitoin.

      Martti Luther julkaisi Ison Katekismuksen (Sinun YO-kirjoittamallasi kielellä, saksaksi Deutsch Catechismus) vuonna 1529 kristinopin opettamisen apuvälineeksi.

      Suosittelen sitä, että voisit vapautua alkuperäisen perinteen vastaisesta riippuvuudestasi ja silmäsi auki saatuasi oppisit näkemään meidän Jumalamme upeat kasteeseen sisällyttämät pelastuksen lupaukset. Jumalan sanan kasteeseen sisällyttämät lupauksethan ovat suurempia kuin taivas ja maa.

      https://tunnustuskirjat.fi/ik/index.html

    • Matias Roto näytä pelkästään Raamatusta missä olen ”orjallisesti” seurannut jotain harhaa, ei siis niin että ”todisteesi” on tunnustuskirjat tai muu ulkopuolinen teos.

      Kokoajan olen tuonut vain Raamatusta löytyvää selkeää sanaa, enkä lisää siihen mitään.

    • Matias Roto uskosi siihen että tunnustuskirjat olisivat Raamatun vertaiset eli niitä ei voi eikä saa enää koetella Raamatulla, on juuri se sokea piste jota et näe eli et ota Raamatun sanaa sellaisena kuin se on vaan muutat Raamatun sanan sellaiseksi kuin se on tunnustuskirjoissa selitetty.

    • Ari

      Jo asenteesi, ettei Raamatun selityksessä muka saisi ottaa huomioon historian tilanteiden vaikutusta tulkintaan, ”ulkopuolinen”, kertoo asenteellisen tyhmistelysi. Kuinka voit erottaa auton ja lentokoneen jostain lyhyestä nykykirjeestä, jossa joku kertoo matkustaneensa Helsingistä Ivaloon? Jos et tiedä mitään nykyajan liikennevälineistä, niin silloin kuvittelet tuon tyypin tehneen melkoisen patikkaretken ennen perille pääsyään. Yhtä mahdottomia ovat muutamat historian realiteetit sivuuttavat selityksesi muutamista raamatunkohdista.

      Yksi esimerkki kuvittelustasi, että parannuksen muka voisi erottaa kasteesta, on seuraavan Raamatun sanan valossa kummallinen:

      —— parannuKSEN KASTE ——

      Tuo Raamatun ilmaisu kertoo, että parannus on kasteen aikaansaama tulos. Vertaa pullaN LEIPOMINEN.

      Olisi turhaa jankutusta toistaa niitä satoja kertoja, joissa olen aikaisemmissa teksteissäni kertonut lukemattomia samanlaisia tekstejä, missä tulkintasi karauttaa ajokkisi metsään päin mäntyä, mutta tottelemattomuutesi Jumalan sanan puhuttelua kohtaan on tähän mennessä vanginnut sinut epäraamatullisiin pinttymiisi.

    • Ari

      Jälleen kerran näytät sisältälukutaitosi puutteen. Olen jo edellä tässä samassa keskustelussa kuvannut vastauksen, joka osoittaa väitteesi tunnustuskirjoistamme ja niiden asemasta harhaiseksi kuvitelmaksi.

      Jos et kerran pysty lukemaan sisältä sitä, mitä sinulle sanotaan, niin on viisaampi, ettet enää väsytä lukijoitamme tässä ketjussa. Mikäli haluat jatkaa keskusteluamme, niin aloita se uudessa blogissani.

  1. Mietin tässä Jeesuksen tekemiä ihmetekoja, jotka on Raamattuun kirjoitettu. Sokeana syntyneen miehen parantamisen terveeksi ja Pietarin sivaltaman ylimäisen papin palvelijan oikean korvan hoitamisen ennalleen. Miksipä Hän ei olisi korjannut synnyksen aiheuttamaa vauriota äitinsä elimissä ja kalvoissa? Neitsyt Maria pysyi synnytyksen jälkeenkin neitsyenä. Näinhän on täällä todisteltu. Ehkä siellä on ollut paikallakin joku näkemässä. Tai sitten nuori Maria tai hänen sulhasensa ovat siitä muille julkisesti kertoneet? (Aika reilua uutisointia tähän päiväänkin verraten?)

    • Kirkkohistoriasta on jäänyt yksi vuosiluku mieleeni. Vuosi 1054. Se on symboli kristinuskon suurelle kahtiajaolle. Minulle tulee vain kammottavana mielikuvana ajatus sitä edeltävistä hengenmiesten riidoista ja tulkinnan erimielisyyksistä esim. Jumalan ominaisuuksista ja Jeesuksen olemuksesta. Ja tietysti siitä, kuka/ ketkä saa olla totuuksineen oikeassa ja määritellä väärähenkiset ja harhaoppiset.

      Mitä seurasi niistä riidoista? Melkein tuhatvuotinen toistensa tuomarointi kristittyjen riviihmistenkin keskuudessa! Johtajien mallin ja käskyn mukaisesti. (Nyt lienee heillä ns. laiha sopu vallalla.)

      Jotenkin vastenmielistä riitelyä täällä samoista asioistakin.
      Mutta kiitän siitä, että minä en saanut osakseni epäkohteliasta kommentointia! Vielä?

    • Lahja

      Suurten aikavälien historiassa tuo 1054 tapaus on jatkoa aikoinaan kuutisen vuosisataa aikaisemmalle Itä- ja Länsi-Rooman jaolle. Tuon jaon osittain alitajuinen osittain asenteellinen vastakkainasettelu kulki sukupolvelta toiselle ja vähitellen vieraannutti kansat toisistaan.

      Meidän maahamme tuo vaikutti siten että tuon jakautumisen vähitellen ajautuessa pohjoista kohti meille on muodostunut länsimaisen kulttuurin äärimmäisen maan asema. Itä- ja Länsi-Euroopan kulttuurin raja kulkee meidän ja Venäjän rajalla.

      Aikaisemmin viikinkikaudelle Pohjolan yhteydet kulkivat Suomenlahtea ja Venäjän jokia pitkin aina nykyiseen Kiovaan asti. Toisaalta idästä käsi kristinuskon ja sikäläisen kulttuurin vaikutteet tulivat maahamme pikkuhiljaa jo vuosisatoja ennen lännestä tulleita ristiretkiä. Tästä muistona moniakin ilmiöitä:

      – Lalli oli kristitty nimi Lasarus

      – Turku nimi on peräisin novgorodilaisten kauppiaitten kauppapaikasta

      – Savossa Makkolan kylä on kreikan makarios, onnellinen, autuas

      – Pappi sana on venäjästä laina, poppamies samasta sanasta kielellisesti myöhempi laina

      – Inkeri on saanut nimensä ruotsalaiselta prinsessa Ingegerdiltä, joka meni vuonna 1019 naimisiin Novgorodin ruhtinaan Jaroslav I Viisaan kanssa. Alue tuli vaimon mukana myötäjäisinä.

      – Suomen kielessä on hyvin monia venäläisperäisiä lainasanoja

      – jne.

      Karjala muodostui lopulta raja-alueeksi tuon jo aikoinaan Länsi- ja Itä-Rooman jakautumisen kautta syntyneen vastakkainasettelun jälkimaininkeina.

      Historiassa on nähtävissä vuosisatojen, jopa vuosituhansien pituisia heijastumia muinoin tapahtuneitten ilmiöiden jälkihistoriasta.

    • Lahja, yhtenäiskirkon jakaantuminen on ollut vuosisatoja kestävä prosessi, jossa monet ainekset ovat vaikuttaneet toisiinsa. Filegue kiista katkaisi sitten kamelin selän. Jakaantuminen ei ole Herramme tahto.

      Protestanttisessa kirkkoperheissä jakaantuminen on aivan tyyppillistä, jatkuvaa, kuten esim lestadiolaisten keskuudessa. Vanhoissa kirkkoperheissä ei ole vastaavaa kehitystä.

    • Tunnen olevani ’hengellisesti allerginen’ ns. ainoan oikean totuuden julistamiselle.

      En pidä Marian ikuisen neitsyyden uskomista ja sen todistamista tärkeänä. Sen vuoksi en halua opiskella lisää kristinuskon monenlaisista perimätiedoista ja niiden ristiriitaisista tulkinnoista. Jotain olen aikoinaan kyllä niistä lukenutkin. Samoin Suomen kristillisen kirkon vaiheista.

      Jonkin ryhmän ’vainmeolemmeoikeassa’ -eetos ei houkuta minua. Sen takana voi piilotella hengellisen väkivallan käyttömahdollisuudet jumalallisen kilven suojissa? (Näin olen saanut jopa kokea.)

    • Ihan mukava tunne, kun sanot tuolla tavalla minulle.
      Vaikka nimeni on Lahja ja toinen nimeni Johanna, Mari Johanna -mummoni mukaan, en ole ajatellut, että ’nomen est omen’ kohdallani. Raamatun aikaan olisi voinut olla toisin? Nimi oli enne.

      Lahja-nimi on uskonnollisessa käytössä erittäin yleinen, näin joulunaikaan erityisesti ja esimerkiksi juhlissa. Onneksi asianyhteydestä selviää, milloin puhutaan minusta ja milloin muista lahjoista.

    • Pekka, ongelma on lähin kai siinä, että Raamattu on sinulle kaikki, kristinuskossa Raamattu on vain eräs lähde, ei kaikki. Jos haet Raamatusta sellaista mitä siellä ei ole, se ei tee jostakin asiasta väärää. Täytyy huomata, että Luterilaisetkin noudattavat tätä samaa logiikkaa tunnuskirjoissa, puhuessaan Neitsyt Mariasta. Miksi? Tästä huomaat, että he noudattavat ja hakevat vastaukset muualta kuin Raamatusta.

    • Lahja kirjoittaa; ”En pidä Marian ikuisen neitsyyden uskomista ja sen todistamista tärkeänä. Sen vuoksi en halua opiskella lisää kristinuskon monenlaisista perimätiedoista ja niiden ristiriitaisista tulkinnoista. ”

      Tähän voisi ottaa analogian, en pidä Suomen itsenäisyyttä tärkeänä, enkä sen todistamista. Kirkossa traditiossa ei nyt kovin paljon poikkeamia ole. Mitähän ne olisivat. Kyllä esim patristinen kirjallisuus on perusvireeltään yhtenäistä.

  2. Yritänpä tässä koota vielä muutaman ajatuksen mariologian asemasta pyhän kristikunnan pelastusopissa.

    Olen tästä jo kirjoittanut edellä, mutta haluan sen kuitenkin toistaa niin, että se jäisi jokaiselle lukijalle avoimeksi ajattelun herättäjäksi ja mariologian eli opin Mariasta asemasta meidän opillemme Jeesuksesta eli kristologialle.

    Vanhan kirkon keskeisenä keskustelunaiheena kreikkalais-roomalaisen kulttuurin keskellä oli oppi Jeesuksen persoonasta. Kreikkalainen kulttuuri teki voimakkaan eron aineellisen ja henkisen välillä, äärimmäisenä ajatus, että ruumis on sielun vankila. Tuossa yhteydessä ajatus Jumalan Pojan ihmiseksi tulosta tuotti vaikeuksia kreikkalaiseen joko sielu tai ruumis vastakohdasta, jjotka nähtiin toisensa pois sulkevina suureina.

    Kristinusko puolestaan korostaa sitä, että Jumala on ottanut ihmisyyden omaan olemukseensa, ”sana tuli lihaksi”. Useampi ekumeeninen kirkolliskokous käsitteli tätä kysymystä. Erilaiset ylilyönnit torjuttiin, jotta sanoman vääristelyt
    voitiin torjua ennen kuin ne pääsivät johtamaan käsityksiä väärään suuntaan.

    Oppi Mariasta liittyy näihin kysymyksiin. Vain ottamalla Autuaan neitsyen asema Jumalan äitinä todesta, voidaan välttää väärä opetus Kristuksen persoonasta. Jeesus Kristus Vapahtajamme on ikuinen Jumala ikuisesta Jumalasta. Hän on samaa olemusta kuin Isä. Jumala on yksi Jumala kolmessa persoonassa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Ihmisyyden Jeesus otti Autuaassa Neitsyessä. Jeesus Vapahtajamme sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta. Pyhän perheen keskuudesta peräisin oleva perinne toimi tukena, kun alkukirkon ajoista lähdettiin määrittelemään Jeesuksen, ikuisen Jumalan ajallisen elämän omaan olemukseensa ottamista.

    Näistä vanhan kirkon ajan perinteistä kertovista teksteistä haluan tässä tuoda esille Itä-Suomen yliopiston professorin Serafim Seppälän teoksen Elämän äiti – Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa. Siinä mennään läpi kaikki vähääkään merkittävämmät Marian asemaa käsittelevät tekstit aivan alusta alkaen aina seitsemänsataaluvulle asti. Onnistuneesti hän on tuonut esille kullekin ajankohdalle tyypillisimmät keskustelunaiheet samojen kansien sisälle.

    Serafim Seppälä: Elämän äiti – Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa

    ISBN 978-952-5652-87-1

    Julkaisija/kustantaja: Maahenki Oy

    Julkaisupäivämäärä: 12.3.2010

    Sivumäärä: 383

    Koko: 150 x 175 mm

    • Pekka mikä se merkitys voisi olla, niinpä, kysyppä Matias Rotolta voiko olla pelastuksessa jos ei usko Marian ikuiseen neitsyyteen, siis kysy sinä kun tämä minun kommentti poistuu kohta?

    • Ari

      Huomaapa että pelastus on Jumalan työ, ei ihmisten suoritus. Ei edes ajatuksellinen suoritus.

      Usko Marian ikuiseen neitsyyteen on Vapahtajamme Jeesuksen olemuksen todesta ottamista. Hän on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Kirkko on hänen ruumiinsa, kysymys siis ei ole jonkun ihmisen omista käsityksistä, vaan sen myöntämistä, että hän on on meidän pelastuksemme.

      Oletko tullut ajatelleeksi, että maailman suurin kristillinen kirkkokunta katolinen kirkko tunnustaa Marian ikuiseksi neitsyeksi, samoin ortodoksit, anglikaaninen kirkko, luterilainen kirkko jne eli kaikki perinteiset kirkot.

      Edelleen voimme todeta, että 600 -luvulla kristinuskosta erilleen joutunut uskonto islam, maailman toiseksi suurin uskonto, tunnustaa Marian ikuisen neitsyyden.

      Siis yhteensä noin puolet maailman kaikista ihmisistä kuuluu sellaiseen uskon yhteisöön, jossa oppi Marian ikuiseen neitsyyteen kuuluu viralliseen oppiin.

  3. Onkohan tämä ollut jokajouluinen väittely/ todistelu Mariasta? Harmi kun en hoksannut. Olisin kiertänyt kaukaa koko ketjun. Aihe on niin uskomattoman outo minulle.

    En ihmettele, jos miehinen mielikuva ja innostus ikuisesta neitsyestä on keskustelun arvoinen. Toihan se minullekin ajatuksen siitä, että enkä Jeesuskin oli kehollisesti täysin ’eheä’ ja koskematon – ikuisesti, vaikka hänet oli juutalaiseen tapaan vauvana ympärileikattu. Esinahan palasiakin on pyhäinjäännöksenä ollut pitkin Eurooppaa pyhissä paikoissa? Toki joku irvileuka on tuollasen valheen voinut keksiä.

    Onneksi ei ole pakko uskoa, jos ei halua tai ei ole saanut ymmärrystä ’viisaampien’ todisteluista huolimatta!

    • Pekka etkö ole lukenut kirkkosi uskontunnustuksia, sieltä löydät vastauksen tähänkin kysymykseen.

      Esim Athanasiuksen uskontunnustus sisältää seuraavan maininnan:

      ””Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.””( Athanasiuksen uskontunnustus)

    • Ari!
      Tämä on minulle tuttu loppupiste hengellisissä keskusteluissa. Ennakkotuomio napsahtaa milloin minkäkin syyn takia. Nyt syynä on kahden tuhannen vuoden takaisen naisen (ikuinen) immenkalvo vieraiden miesten todistamana!!

      Ehkä tämä ruokkii eniten sanojien omaa hengellistä elämää ja vanhurskautta (oikeamielisyyttä) ja lähimmäisenrakkautta?

    • Niinpä, näillä ”uskontunnustuksilla” on hallittu kansaa vuosisatoja eli peloteltu pysymään ”oikeassa” uskossa.

      Vielä tänäpäivänäkin on ”opettajia” jotka vetoavat näihin ja niiden mukaan ”tuomitsevat” ihmisiä.

      Täyttävätköhän he itsekkään näiden tunnustuksien ”vaatimuksia”?

      Kuten mainitussa ” Athanasiuksen uskontunnustuksessa” on selkeästi sanottu:

      ”” Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.

      Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.”” (Athanasiuksen uskontunnustus)

    • Lahja

      Kristinuskon oppi Marian ikuiseen neitsyyteen EI OLE naisen halventamista, vaan päin vastoin. Maailmankaikkeuden suurimman hallitsijan, Jeesuksen äidin kunnioitus, nostaa hänet naisista korkeimmin kunnioitetuksi. Hän on Jumalan synnyttäjä, Jumalan äiti.

      Jopa kristinuskosta 600 -luvulla erkaantunut islam kunnioittaa Mariaa kaikista naisista korkeimpaan asemaan. Myös heidän uskonoppiinsa kuuluu Marian ikuinen neitsyys.

    • Ari

      Tuomitsemisen asennetta olen havainnut erittäinkin Sinun omissa teksteissäsi, jopa enemmän kuin kenelläkään toisella.

      Uskontunnustusten tehtävähän ei ole tuomita, vaan johtaa syntiensä tähden tuomion alaiset evankeliumin pelastavan ja vapauttavan sanoman välityksellä Elävän Jumalan pelastavan työn osallisuuteen.

      Näin myös Athanasiuksen tunnustuksen tavoite on ihmisen pelastuminen Jeesuksessa Kristuksessa. Sanoma siis on kertoa siitä ainoasta tiestä kolmiyhteisen Jumalan työn yhteyteen, nimittäin Jumalan omaan pelastustyöhön, joka meille annetaan Jeesuksessa. Koko tunnustuksen keskeinen sanoma on siis, että vain Jeesus pelastaa. Muuta tietä ei pelastukseen ole olemassa.

  4. Matias Roto Jeesus parantaa ja vapauttaa, ennen synnin orjana vaeltanut pääsee vapauteen orjuudesta ja saa voiman elää Jumalan lapsena.

    Tuot esille että puolet maailman ihmisistä uskoo ikuiseen neitseen Mariasta, jos näkisin tämän ”uskovan” porukan keskinäisen rakkauden niin silloin uskoisin että he seuraavat Jeesusta, mutta kun en sitä näe niin tuolla neitsyyteen uskolla ei ole mitään arvoa. Evankeliumin sanoma on rakkaus, ensin Jumala rakastaa ihmistä ja antaa rakkautensa tälle ja näin tämä valtava rakkaus saa uskovan rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä ja tämän saa aikaankeskinäisen rakkauden ja rakkauden myös vihollisia kohtaan.

    • Ari

      Jeesuksen avara armo kutsuu sinut armahtamaan ihmisiä. Jeesus sovitti koko maailman synnin. Opettele siis sinäkin armahtamaan toisia.

      Ihmisiä tuomitsevan asenteen sijaan opettele antamaan vapauttava sanoma.

      Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi!

      Vaikuttaa nimittäin siltä, että olet suunnattomasti pettynyt ihmisiin ja siksi kerta toisensa jälkeen panet toisten niskaan sellaisia taakkoja, joita et sinä itsekään pysty kantamaan.

      Muista että Jumalan rakkaus tuli maailmaan Ikuisen Neitsyen kohdun kasvattamana. Anna siis tämän rakkauden heijastua ympärillesi, ilman syytöksi, ilman tuomiota, ilman toisten Kristukseen uskovien niskaan heittämiäsi tuomion ja vähättelyn sanoja.

      Usko eletään todeksi Jumalan kansan keskellä, ei Jumalan kansan yhteisön ulkopuolella eli ei siis Kristuksen ruumiin ulkopuolella.

Kirjoittaja

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25