Teesi n:o 15 – Kristityllä ei ole isänmaata

Kunnon kristitty on sisimmässään maaton ja huoleton. Hän ei tunnusta valtakuntien eikä varsinkaan nurkkakuntien rajoja. Kuten vanhat oppineet teologit kuvasivat, kirkko on taivaaseen matkalla olevien yhteisö. Kirkko ja kristitty ovat aina in via, tien päällä. Näin siis teoriassa ja sielussa.

Sielunsa syvyydessä kristityllä on hieman irrallinen olo, sillä hän on aina ikään kuin väärässä paikassa. Kristityn identiteetti ei rakennu maantieteellisesti, valtiollisesti tai maakunnallisesti. Kirjeessä heprealaisille sanotaan: ”…sillä ei meillä ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme.”

Matkalla olemisen fiilis on sielujen toiviotien soundi.

Mutta toki oikeassa elämässä isänmaallisuuskin on kristityn hyve, mutta liika on liikaa siinäkin lajissa. Maataan voi rakastaa ja rakentaa ilman, että alkaa kuvitella olevansa jotenkin verenperintönä parempi kuin muut. Ristin tai Raamatun käyttäminen kansallisen muurin rakentamiseen on järkyttävä synti. Sille enkelitkin taivaassa yökkäävät.

*

Kotimaa julkaisee viikoittain yhden teesin reformaation merkkivuoden innostamana (5.11.2017 saakka). – Teesien kirjoittaja/kokoaja on Olli Seppälä. – Keskustelu sallittua, jopa toivottavaa.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Mielenkiintoista teesiskelyä, josta moni lukija on pitkälti samaa mieltä. Liityn minäkin tuohon allekirjoittajien joukkoon, mutta hivenen lisää yksityiskohtia keskusteluun heittäen. (Tässä vanhojen tanssien tunnelmasta juuri toipuneena.)

    Monet ”kansallisten muurien rakentajat” ovat virheellisesti syyttäneet kristittyjä epäisänmaallisiksi. Jo alkuseurakunnan aikoina lyötiin leimoja Kristus-kuninkaan seuraajiin: ”Kaikki he rikkovat keisarin säädöksiä ja pitävät kuninkaana toista miestä, erästä Jeesusta”.(Apt17:7)

    Heprealaiskirjeessä kerrotaan, ettei Jeesuksen seuraajalle ole ihan sitä suurinta merkitystä nykyajan hallintokaupungeilla, siis näillä washingtoneilla, moskovilla ja lontoilla. Jo muinainen Jumalan palvelija ”Abraham odotti sitä kaupunkia, joka on rakennettu vankalle perustalle ja jonka Jumala itse on suunnitellut ja tehnyt”(Hepr11:10).

    KR-92näyttää viittaavan tuossa kohden Ilmestyksen 21. lukuun. Olisikohan siis Aabrahamin ja meidän kristittyjen yhdessä odottama valtakaupunki se, joka ilmaantuu seuraavin sanakääntein: ”Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla- asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten.”(Ilm21:2)

    Ja tuon kaupungin kannattajana tohtii olla, koska sen laskeutumisen seuraamuksista sanotaan: ”Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”(Ilm21:3,4)

    Raamattu kertoo, että tuota ”Jumalan asuinsijaa ihmisten keskellä” enkelit ylpeinä esittelevät Johannekselle. Enää kun ei missään ole niitä kansallisia muureja, joille yökkäillä.

  2. Jep, Kristityllä ei ole varsinaista paikkaa maanpäällä. Synnyin maa ja kaupunki ovat tietenkin rakkaita, mutta ei ne ole kuin paikkoja maapallolla.

    Isänmaan kunnioittaminen on laajempi kysymys ja sillä on vähän samanlainen merkitys kuin kodin kunnioittamisella. Onhan Jumala antanut kansakunnille rajat, jotka tosin siirtyvät aina vuosisatojen kuluessa ja sotien melskeessä.

    Onhan nuo Suomen rajatkin jollain tasolla arvokkaita.

    • Niin, Ismo, en minäkään Suomesta halua pois muuttaa. Hieno maa asua, ja täällä kun on vielä vapaus keskustella näin julkisesti Raamatustakin. Meille molemmille tärkeä juttu, ymmärtäisin.

      Viittasit sellaiseen ajatukseen Raamatussa, että Jumala on säätänyt meille rajoja. Kenties tarkoitit seuraavaa: ”Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat”(Apt17:16).

      Esitit myös lantin toisen puolen, ne ihmisten tekemät rajojen siirrot. Eli kuten eräässä reippaassa laulussa sanotaan ”….. me piirrämme miekalla rajan”. Olisiko näihin toimiin sitten joskus liittynyt tuo plogissa mainittu ajatus: ”Ristin tai Raamatun käyttäminen kansallisen muurin rakentamiseen on järkyttävä synti. Sille enkelitkin taivaassa yökkäävät” ???

    • ”Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat” Ihmisten vetämät rajat kulkevat usein aivan eri paikassa. Miten monen valtion alueella kurditkin asuvat?

    • Juuri näin: ”Ihmisten vetämät rajat kulkevat usein aivan eri paikassa.”

      Jos Kaikkivaltias olisi meille kansalliset rajat vetänyt, niin miksi niitä ihmisten on täytynyt miekan voimalla tämän tästä muutella? Onko niissä ollut jotakin vikaa? Apostolien tekojen viittaus Jumalaan, että ”Hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat” lienee siis merkitykseltään yleisluonteinen. Vastaavia ilmauksia kun löytyy Raamatusta muitakin.

      Psalmissa 74:17 kerrotaan: ”Sinä olet määrännyt kaikki maan rajat, sinä olet luonut kesän ja talven.” Ja Jeremian kirjan ilmauksellakin lienee jotakin tekemistä näiden Jumalan asettamien rajojen kanssa: ”Minä, Herra, olen pannut hietikon meren rajaksi, se järjestys pysyy ikuisesti, meri ei voi sitä muuttaa. Kuohukoot aallot — voimattomina ne iskevät rantaan! Pauhatkoot tyrskyt — meren rajaa ne eivät voi ylittää!”(Jer5:22)

      Jos nyt vaikkapa se muuri sinne Meksikon rajalle sitten tulee, ei taida olla kyse Raamatun Jumalan pystyttämien rajojen lisäpönkittämisestä? Tai kai joku voi niinkin Raamatua tulkita?

    • ”Tai kai joku voi niinkin Raamatua tulkita?” Taatusti tukitseekin. Yhdysvaltojen ja Meksikon raja on suurelta osin samanlainen viivottimella vedetty siirtomaakauden raja kuin monet Afrikan valtioiden rajat. Sekään ei tainnut syntyessään juuri kunnioittaa alkuperäiskansojen elinpiirejä.

    • Yhdysvallat varasti vuosien 1986-88 sodassa Texasin, New Mexicon ja Kalifornian eteläosat. Meksikolaiset eivät ole laittomia maahanmuuttajia sillä alueella, muuttavat kotimaansa sisällä.

  3. Hyvä huomio Martti ja Rauli. Onhan meillä tosiaan kielelliset rajat, jotka sitovat meidät äidinkielen mukaan. Joskus on olen miettinyt tuota kielen merkitystä juuri Raamatun ja Baabelin sekoituksen merkityksestä käsin. Jumala siis ei halunnut, että meistä kaikesta tulisi yksi kansa, vaan hajoitti kansat kielten mukaan.

    Joku on jossain ajatellut että kaikki kielet ovat alkuisin yhdestä peruskielestä (evoluutio ajattelu), mutta jospa kielet ovatkin pohjimmiltaan Jumalasta lähtöisin?

    Onhan tietenkin kaikessa kielissä samat merkitykset olemassa, ääntämykset ja kirjoitus asu on avain erillainen. Kaikessa kielissä on varmasti ääni ja merkit ajatukselle. Esim. Kehotus syömisestä löytyy varmasti kaikkien äitien ilmaisuista.

    ”Tulkaa syömään ja juomaan” on varmasti maailman käytetyin kehoitus kaikkialla, missä vain perheet kokoontuvat. Ihmiset ymmärtävät sen samalla tavalla, mutta kieli vain on erilaista… Eli kansat on rajattu ennekaikkea kaiken mukaan. Asumisen rajat ovat sitten jo hämärtyneet nykyisen maailman menon mukaan ja kaikki länsimaat puhuvat kohta jonkin verran englantia koulutuksen myötä.

    Yhteinen kieli onkin suurin yksittäinen yhdistävä tekijä eri kansallisuuksien välissä.

    Lingafonisesti muuten Japani, Hebrea ja Suomi kuulostavat hyvin samalta.

    • ”Jumala siis ei halunnut, että meistä kaikesta tulisi yksi kansa, vaan hajoitti kansat kielten mukaan.” Noinhan se Raamattu kertoo, ja olen minäkin asiaa pohdiskellut. Kiva fundeerata, kun tarkkaa syytä meille ei kerrota.

      ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan,” sanotaan 1. Mo11:4:ssä. Tämä ei näyttänyt Luojastamme hyvältä hankkeelta: ”Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa.”

      Rajoja ei alettu ihmiskunnalle säätelemään tämän tarkemmin: ”Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia.”(1.Mo11:8)

      Lause ”he pystyvät tekemään mitä tahansa” viittaa ihmiskunnan potentiaaliin tehdä jotakin Tekijämme tahdon vastaista. Suurkaupunkihanke Baabelin tornin ympärille, esimerkiksi, ei olisi palvellut koko maapallon asuttamista.

      Tulee mieleen myös se, miten paljon aiemmin meillä ihmiskuntana olisi ollut ydinase käytössä, jos tieteellinen tutkimusyhteistyö ei olisi kohdannut kielimuureja ja kansallisia rajoja. Hulluja napin painajiahan olisi kyllä riittänyt. Entä mihin vaiheeseen olisi ilmastonmuutos edennyt ilman kielten sekoitusta? Paljonko valtamerissä tänään kiertäisi muovia?

      ”Joku on jossain ajatellut että kaikki kielet ovat alkuisin yhdestä peruskielestä.” Taitaa olla tuollaisiakin johtopäätöksiä vedetty.

      Baabelin kieltensekoitus ei vittaa niinkään kielten sukulaisuuksiin. Saattoi olla, että kaikkien kielten kieliopit, sanastot ja myös kirjaimet olivat heti alunpitäen toisistaan poikkeavia. Tarkoitushan oli nimenomaan keskinäinen ymmärtämättömyys. Sinun johtopäätöksesi ”kielet ovatkin pohjimmiltaan Jumalasta lähtöisin” lienee siis varsin osuva.

2017 Teesiblogi
2017 Teesiblogi
TEESIBLOGI. Reformaation merkkivuoden kunniaksi teesi per viikko. Myös Kotimaan takasivulla julkaistut teesit on kohdistettu kirkolle ja sen uskollisille pojille ja tyttärille. Saa kommentoida.