Teesi n:o 14 - Jumala ei ole älykäs suunnittelija
Tiukka kreationismi eli luomisoppi sulkee korvansa kaikelta evoluutioon eli kehitysoppiin liittyvältä tiedolta ja uskoo enemmän omaan ”vaihtoehtoiseen tietoonsa”. Yltiöpäinen kreationismi, joka uskoo että maapallo on 6000 vuotta vanha, on herkkupala ateismille.
Maltilliset kreationistit ja toisaalta uskonnolliset evoluution päin kallellaan olevat väläyttelevät toisinaan mahdollisuutta älykkäästä suunnittelijasta, Intelligent Designeristä eli Jumalasta joka maailman luotuaan jätti sen evoluution valtaan. Äkkiseltään kelpo kompromissi, joka yhdistää kaksi ääripäällistä ajatusta.
”Älykäs suunnittelija” on ainoastaan uskonnollinen kielikuva, runollinen ilmaus, sillä jos siitä yrittää tehdä tieteen maailman kovaa teoriaa, joutuu maailmankatsomuksen ojasta näennäistieteen allikkoon. Jumala ei ole tieteen tavoitettavissa. Eihän teologiakaan tiedä mitään Jumalasta, vaan pelkästään siitä miten Jumala on koettu, mitä Jumalasta on sanottu, kirjoitettu tai väitetty.
*
Kotimaa julkaisee viikoittain yhden teesin reformaation merkkivuoden innostamana (5.11.2017 saakka). - Teesien kirjoittaja/kokoaja on Olli Seppälä. – Keskustelu sallittua, jopa toivottavaa.
21 kommenttia
Alkuräjähdys- ja evoluutio-oppi on aika tuore. Perinteisesti kautta vuosisatojen on uskottu ja uskotaan edelleen, että Jumala on luonut kaiken. Ateistit ovat voittaneet monet papit ja piispat kannattamaan omaa oppiaan. Jumala on älykäs Luoja, joka on luonut maailmankaikkeuden ja kaikki luonnonlait, jotka täällä vaikuttaa.
Anonyymi blogisti on kallistunut apofaattisen teologian metodiin väittäessään ”Jumala ei ole älykäs suunnittelija”. Ilmaisee pikemminkin sen, mitä Jumala ei ole, kuin sen, mitä hän on.
Evoluutio on teoria josta puuttuu juuri ne todisteet, jotka puuttuvat lajien välisistä muutoksista. Niitä ei vain ole. On täysi hypoteesi, että solut, jotka sisältävät oman informaation, muuttuisivat muuksi, kuin mihin ne on ohjelmoitu.
On vähän samaa, jos sanoisi, että tietokone alkaisi tekemään jotain sellaista, mitä siihen ei ole ohjelmoitu. Ei vain onnistu. Elämä on sidottu kopioimaan juuri omaan lajinsa jälkeläisiä, ei muuta, lajien sisällä on muutosvastaisuutta, jotka taisteleva solumuutoksia vastaan. Jos solumuutoksia tapahtuu, niin ne ovat tuhoisia lajin selviytymisen kannalta, eikä suinkaan positiiviselle kehitykselle otollisia, joka jalostaisi lajia uuteen ja parempaan muotoon. Ihminen on aina ollut ihminen.
Kannattaa lukea mikrobiologiaa.
Älykkään suunnittelijan käsitteen ymmärrän toisin kuin teesin tekijä. Sekä biologiselle että kosmologiselle evoluutiolle, jotka molemmat ovat käsittääkseni selviä tieteellisiä faktoja, on esitettävissä kaksi taustaoletusta: ateistinen ja teistinen (ehkä muitakin voi kuvitella, mutta nämä kaksi kilpailevat nykyajattelussa). Jos hyväksymme teistisen taustaoletuksen, kuten luomisuskoon sitoutuneena kristittynä olen valmis tekemään, on älykäs suunnittelija täysin relevantti käsite, eikä pelkästään ”uskonnollinen kielikuva”. Tällöin evoluutio ymmärretään tavaksi, jolla Jumala toimii ennen, nyt ja tulevaisuudessa aineellisessa maailmassa. Tällöin evoluutiolla voidaan myös ajatella olevan suunta ja tarkoitus. Arkijärjellä arvioiden ainakin biologisella evoluutiolla näyttäisi olevankin suunta, nimittäin hyvin yksinkertaisista anatomisista rakenteista (levät, ameebat) kohti hyvinkin monimutkaisia rakennekokonaisuuksia (esim. selkärankaiset, hyönteiset, putkilokasvit).
Käsite evoluutio on sellainen, että se pitäisi avata, koska vasta silloin alkaa valkenemaan sen mahdottomuus. Nykyisin ollaan edelleen siinä varmassa tiedossa, että elämää syntyy vain elämästä, joten kaiken alku on on selistettävissä edelleen vain oletuksella. Oletuksia on sitten yhtä monta kuin on selittäjääkin.
Olli S,
Sori, nimesi tosiaankin on blogin perässä, katsoin itse vain nimimerkkiä ”Teesiblogi 2017”.
On todellakin syytä olla tarkkana mitä luonnontiede voi väittää, sen harjoittajatkaan eivät aina huomaa kun ylittävät rajansa. Kaikenlaisia valetieteitä en oikein jaksa edes noteerata.
Blogisti: ” Eihän teologiakaan tiedä mitään Jumalasta, vaan pelkästään siitä miten Jumala on koettu, mitä Jumalasta on sanottu, kirjoitettu tai väitetty.”
Onpa ihmeellinen näkemys teologiasta! Eikö jumaluusoppi ja sen harjoittajien tehtävänä ole tutkia ja selvittää, mitä itse Jumala Kirjoituksissa sanoo ja ilmoittaa itsestään, riippumatta siitä, uskooko tutkija itse vai ei (eikä ”pelkästään” tuota muuta)?
Jo otsikossa väitetään: ”Teesi n:o 14 – Jumala ei ole älykäs suunnittelija”. Siinhän selvällä suomenkielellä väitetään itse asiassa, että Jumala on älyvapaa suunnittelija tai sitten ei osaakaan suunnitella ollenkaan! Seppälä tosin selittää tekstissä itse, ettei suinkaan tarkoita tuota.
Mitä arvelet, Seppälä, jos tuo Jumala, johon kovasti meistä monet, jopa jotkut teologitkin ja muut tiedemiehet uskovat, sattuisikin olemaan olemassa, niin miten arvelisit Hänen itsensä suhtatuvan otsikkosi viestiin? Eiko tällainen ole kovin varomatonta ja itseviisasta pöykeilyä omasta ”viisaudesta” Jumalan oma viisauden rinnalla?
Martti Pentti :”Jumalaan liitetään sellaisia määreitä kuin kaikkinäkevä, kaikkitietävä ja kaikkivaltias. Minä liittäisin siihen kaikkituntevankin.”
”Kerettiläisenä” olen liittänyt Jumalaan sen, mistä 1 Kor. 13 kertoo.
Kirjoittaja
Teesiblogi 2017
TEESIBLOGI. Reformaation merkkivuoden kunniaksi teesi per viikko. Myös Kotimaan takasivulla julkaistut teesit on kohdistettu kirkolle ja sen uskollisille pojille ja tyttärille. Saa kommentoida.
Filosofian maailmaan hurahtaneena uskon ja tieteen merkittävin ero on mielestäni niiden tavassa tarkastella maailmaa. Uskossa ihmishengen vapauden suuntaa määrittävä tekijä on antiikin kreikkalaisten tarkoittama Telos, päämäärä, kun tiede tutkii ja iloitsee maalliselta polulta löytyvistä ”sattumista” kuten esimerkiksi Higgsin hiukkasista. Päämäärätietoinen, teleologinen, ajattelu oli keskeisellä sijalla mm. Aristoteleen ja mielestäni myös apostoli Paavalin ajattelussa.
Ilmoita asiaton kommentti