Täydellinen anteeksianto
Kuva pihaltamme tältä kesältä. Pörriäinen imee kukasta mettä. Se on erittäin tärkeä elämän kiertokulussa. Mettä keräävät pölyttäjät hedelmöittävät kaikkia kukista hedelmiksi kasvattavia kasveja. Ilman pölyttäjiä ruokapöydästämme puuttuisi valtavan iso määrä tärkeitäkin ravintoaineita. Ilman niitä myös maailmamme oli vailla kukkia ja iso määrä kauneinta elävää luontoa tuhoutuisi. Pölyttäjien takia meidänkin puutarhassamme nurmikon leikkuu aloitetaan vasta myöhemmin kesällä, kun on aika avata näköala seuraaville kukkasille, jotka muutoin jäisivät isonpiensa varjoon.
Heinäkuu on maassamme sydänkesää ja siksi kaikki on rehevää.
Ihmisten elämässä on hyvä hoitaa keskinäisiä suhteita niin hyvin kuin voi, että elämä kukoistaisi. Huonot välit toisiin ihmisiin tuhoavat sekä sitä, joka ei toimi oikein, että niitä, jotka joutuvat elämään tällaisten ihmisten lähellä.
Anteeksianto kuuluu myös ihmisten elämään. Vain keskinäisen anteeksiannon varassa ihmissuhteet voivat toimia moitteettomasti vaikeina hetkinä. On aihetta hyväksyä meidän kanssaihmisemme sellaisina kuin he ovat.
Voiman anteeksiantoon saamme Herraltamme. Jumala näytti todellisen anteeksiannon syvimmän olemuksen Jeesuksen ristin työllä Golgatan kummulla. Siellä sovitettiin koko maailman kaikkien ihmisten kaikki synnit. Nyt tuota anteeksiantoa on julistettava myös kaikkien ihmisten saataville. Näin Jumalan anteeksianto voi koitua myös todelliseksi elämän lääkitykseksi ja keskinäisten suhteiden parannukseksi.
Minä sanoin: ”Tunnustan syntini Herralle.”
Sinä annoit anteeksi pahat tekoni,
otit pois syntieni taakan.
Silloin kun itse on saanut syntinsä anteeksi, voi myös paremmin ymmärtää toisia ihmisiä. Jumalan anteeksiantamuksen varassa huomaa, ettei oma anteeksiantamus ole vain jotain mielen läikähdysten hetkellistä huumaa, vaan koko elämää koskettava todellisuus. Anteeksi annetaan koko ihmiselle, siksi myös ihmisten välillä anteeksiannon ulottuvuuteen kuuluu koko ihmisen armahtaminen.
SUNNUNTAI 3.7.2022
4. sunnuntai helluntaista
Kadonnut ja jälleen löytynyt
Pyhäpäivän psalmi on Ps. 32:1–2, 5–8
Syntien tunnustamiseksi Jumalan edessä meitä auttaa rippi. Se on luotettavalle sielunhoitajalle esitetty synnintunnustus, jonka tämä sitten julistaa anteeksi annetuksi Kolmiyhteisen Jumalan nimessä.
Papeilla ja muilla seurakunnan työntekijöillä on erittäin voimakas vaitiolovelvollisuus rippiä vastaanottaessaan.
Katekismuksessamme on neuvottu, mitä rippi on ja kuinka se toimitetaan.
Tässä Lutherin selitystä ripistä
MITÄ RIPPI TARKOITTAA? VASTAUS:
Rippi sisältää kaksi osaa: ensiksi tunnustetaan synnit, ja toiseksi otetaan ripittäjältä vastaan synninpäästö eli anteeksianto, ikään kuin sen lausuisi Jumala itse. Sitä ei saa lainkaan epäillä, vaan on uskottava lujasti, että synnit siten on annettu anteeksi taivaassa, Jumalan edessä.
MILLAISISTA SYNNEISTÄ SITTEN ON RIPITTÄYDYTTÄVÄ?
Jumalalle on tunnustettava syyllisyys kaikkiin synteihin, myös niihin, joista emme tiedä. Niin teemme Isä meidän -rukouksessa. Ripittäjälle meidän taas on tunnustettava vain ne synnit, jotka tiedämme ja tunnemme sydämessämme
Jumalan anteeksianto on niin suuri lahja, että ihminen ei voi sitä itse ansaita. Kaikki annetaan lahjana, ilman omia tekoja yksistään Jeesuksen Kristuksen täytetyn sovintotyön varassa. Tästä Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä psalmiamme lainaten:
Roomalaiskirje 4: 5 - 8
Jos taas jollakulla ei ole ansioita mutta hän uskoo Jumalaan, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi, Jumala lukee hänen uskonsa vanhurskaudeksi. Ylistäähän Daavidkin autuaaksi sellaista ihmistä, jonka Jumala katsoo vanhurskaaksi hänen teoistaan riippumatta:
– Autuaita ne, joiden pahat teot on annettu anteeksi
ja joiden synnit on pyyhitty pois.
Autuas se mies, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään.
Armosta autuaina saamme mekin osoittaa kanssaihmisille laupeutta ja suoda anteeksianteeksiantoa, aina kun se voi vastaanottajaansa auttaa. Anteeksianto ei saa olla yllykkeenä pahanteon jatkumiseen vaan anteeksiannetun parantumiseen. Se ei myöskään saa olla heikon antautumista vahvenpansa väkivallalle vaan keskinäisten suhteiden tasavertaiseen eteenpäin kehittymiseen keskinäisessä rakkaudessa ja molemminpuolisessa kunnioituksessa.
Sunnuntain psalmi luettavaksenne
Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi,
jonka synnit on pyyhitty pois.
Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään
ja jonka sydämessä ei ole vilppiä.
Minä tunnustin sinulle syntini, en salannut pahoja tekojani.
Minä sanoin: ”Tunnustan syntini Herralle.”
Sinä annoit anteeksi pahat tekoni,
otit pois syntieni taakan.
Rukoilkoot kaikki palvelijasi sinua hädän hetkellä.
Vaikka suuret vedet tulvisivat, ne eivät heihin ulotu.
Sinä olet minulle turvapaikka,
sinä varjelet minut vaarasta.
Riemuhuudot kajahtavat ympärilläni,
kun sinä autat ja pelastat.
”Minä opetan sinua”, sanoo Herra,
”minä osoitan sinulle oikean tien.
Minä neuvon sinua,
katseeni seuraa askeleitasi.”
Ps. 32:1–2, 5–8
14 kommenttia
Tässä on viite Katekismuksen sille sivulle missä puhutaan ripistä
https://katekismus.fi/raamatturippi/41.html
Härmed hänvisas till kapitlet bikten i Katekes 2000
https://www.katekesen.fi/bibelnbikten/41.html
Mitä syntejä ne ovat?
Linkistä: ”Tutki tilaasi kymmenen käskyn avulla, olitpa sitten isä tai äiti, poika tai tytär, isäntä, emäntä tai palvelija: oletko niskoitellut, oletko ollut epäluotettava, laiska, vihainen, röyhkeä ja riitaisa, oletko sanoin tai teoin tuottanut jollekulle mielipahaa, oletko varastanut, oletko laiminlyönyt tai huonosti hoitanut asioita ja aiheuttanut vahinkoa? ”
Oletko niskoitellut ? Olen ainakin koetellut.
Oletko ollut epäluotettava? En toedellakaan. Oletko ollut laiska ? Olen, hyvinkin laiska ja vielä nautin siitä. Oletko ollut vihainen? Olen, mutta osaan myös hillitä itseni. Jumala ei kieltänyt suuttumusta, ainoastaan pitkää vihaa kantamasta. Oletko ollut röyhkeä? Toisten mielestä kyllä, mutta minun ei ole pakko uskoa kuulemaani. Oletko ollut riitaisa? Tavallaan, koska risti aiheuttaa riitaa ja eripuraa. Oletko varastanut? Lapsena olen varastanut äidiltä, mutta se on sovittu kahdenkesken.
Oletko tuottanut toiselle mielipahaa? Olen tuottanut mielipahaa, varsinkin valehtelijoille.
Oletko laiminlyönyt tai huonosti hoitanut asioita ja aiheuttanut vahinkoa? ” En koskaan. Mutta mielenkiintoista olisi tietää, että voiko pappi antaa anteeksi jos on tuottanut vahinkoa jollekin. Eikö asia pitäisi sopia sen kanssa, jolle on vahinkoa tuottanut ja korvata vahinko.
Kirkkomme tunnustuskirjat puhuvat myös ripistä
Augsburgin tunnustus 25.6.1530 sanoo seuraavaa
XI Rippi
Ripistä seurakuntamme opettavat, että yksityinen synninpäästö tulee säilyttää seurakunnissa, vaikka kaikkien syntien luetteleminen ripissä ei ole välttämätöntä. Se on näet psalmin mukaan mahdotontakin: ”Erhetykset (Ps. 19:13) kuka ymmärtää?”
https://tunnustuskirjat.fi/augstunn.html#Rippi
Vähää myöhemmin rippiin palataan selostaen myös sen käyttöä ennen reformaation aikaa ja miten ripin käyttöä on haluttu selventää niin, että sen välittämä vapauttava evankeliumi pääsisi kirkkaammin esille.
XXV Rippi
Rippiä ei ole poistettu seurakunnissamme. Herran ruumista ei ole tapana jakaa muille kuin niille, jotka on ensin kuulusteltu ja jotka ovat saaneet synninpäästön. Kansaa opetetaan hyvin huolellisesti uskomaan synninpäästöön, mistä aikaisemmin on suurelta osalta vaiettu. Ihmisiä opetetaan antamaan synninpäästölle mitä suurin arvo, koska se on Jumalan oma sana ja se julistetaan Jumalan käskystä. Avainten valtaa pidetään suuressa kunnissa ja kansalle teroitetaan, että se tuo lohdutuksen pelästyneille omilletunnoille ja että Jumala vaatii uskomaan päästösanaan kuin omaan taivaasta kuuluvaan ääneensä ja että näin uskoen todella saadaan ja otetaan vastaan syntien anteeksiantamus. —— jne
https://tunnustuskirjat.fi/augstunn2.html#rippi
Useinkin kansanomaisissa yhteyksissä puhutaan kahdesta sakramentista: Kasteesta ja Herran pyhästä ehtoollisesta.
Tunnuskirjoissa puhutaan myös siitä, että rippikin on sakramentti, ”synninpäästön sana”.
Tunnustuksen puolustus
XIII uskonkohta. Sakramenttien luku ja käyttö
Jos sanomme sakramenteiksi sellaisia toimituksia, jotka perustuvat Jumalan käskyyn ja joihin liittyy armon lupaus, on helppo ratkaista, mitkä ovat varsinaisia sakramentteja. Ihmisten säätämiä jumalanpalvelusmenoja ei näet voida tässä mielessä sanoa varsinaisiksi sakramenteiksi. Eihän ihmisellä ole valtuuksia armon lupaamiseen. Näin ollen eivät ne merkit, joita on säädetty ohi Jumalan käskyn, ole varmoja armona merkkejä, jos kohta oppimattomille niihin sisältyy jokin opetus tai kehotus. Todellisia sakramentteja ovat siis kaste ja Herran ehtoollinen sekä synninpäästö, se kun on parannuksen sakramentti. Nämä toimitukset perustuvat näet Jumalan käskyyn, ja niihin liittyy armon lupaus, joka on uudelle liitolle ominainen. Pitäähän meidän meitä kastettaessa, nauttiessamme Herran ruumista ja saadessamme synninpäästön olla sydämessämme varmat siitä, että Jumala todella Kristuksen tähden antaa meille anteeksi. —
Koko yhteys näkyy tästä osoitteesta
https://tunnustuskirjat.fi/puolustus/XIII.html
”Nauttiessamme Herran ruumista ? ”
Ruumis tarkoittaa kuollutta ihmisen ulkoista olemusta.
Jeremia kehoitti syömään hänen sanojaan, mutta sanoi myös olevansa täynnä Herran vihaa. Pitäiskö Jeremian vihaa syödä ymmärryksellä, ettei täyty vihasta yli ymmärryksen?
Myös Viisaus kertoo kuinka ne jotka häntä syövät isioavat yhä lisää, ja jotka häntä juovat, janoavat yhä lisää. Viisauden nauttimunen on mielestäni hengellistä, koska se ei ole ruumiin syöntiä, eli lihallista.
Niin aivan ja tämä Herran ruumis tarkoittaa pakanoiden galileasta olevaa nuorehkoa mieshenkilöä, joka kuoli mahdollisesta tulevasta syystä, ( meidän synnit) joita ei siis vielä ollut olemassa syntinä. Jo ennen kuin kuin me tulimme olemaan, sana synti poistui käytöstä, koska laki tuli vallitsevaksi oikeustoimeksi.
Lain mukaan kenenkään ei tarvitse luopua kaikesta mitä hänellä on, kelvatakseen, eikä myöskään syödä ruumista, koska ainakin toistaiseksi meillä on vielä ruokaa, kunhan saamme järjestettyä jokaiselle sen määräosan leipää.
Aikoinaan nuorena miehenä luin Lutherin selitykset seitsemään katumuspsalmiin. Se oli valtavan antoisa lukukokemus. Tässä käsittelemäni psalmi 32 on yksi noista perinteisen kirkon seitsemästä katumuspsalmeista.
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-3-7-2022/
Söndagens tema presenterar och texterna förevisas här
https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/sondag-3-7-2022/
Ilmoita asiaton kommentti