Tasa-arvoinen klerikalismi

Sukupuolten välinen tasa-arvo ei poista yhteiskunnasta klerikaalisuutta. Sen rakenteet vaikuttavat vahvoina kaikkialla hierarkkisissa yhteisöissä: armeijassa, kouluissa, poliisissa, sairaaloissa ja seurakunnisssa.

 

Skandinaavisen tasa-arvokehityksen ongelma on hierarkkisuuden kieltäminen mutta instituutioiden sakralisointi. Pohjoismainen demokraattinen yhteiskuntamme suhtautuu epäluuloisesti johtajiin, mutta uskoo välillä kritiikittömästi instituutioita: yksi luottaa sokeasti ammattiliittoonsa, toinen puolueeseen ja kolmas järjestöön.  

 

Hierarkiassa vastuun kantaja löytyy. Miten mitataan instituution vastuuta? Moni päällisin puolin demokraattiselta ja tasa-arvoiselta näyttävä organisaatiomme on sisältä autoritaarisempi ja klerikaalisempi kuin uskoisimmekaan.

 

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on lainaa länsinaapurista. Ruotsissa sosiaalinen tasa-arvo on kasvanut alhaalta ylös, meillä nuo arvot on annettu ylhäältä. Keskusteluamme tasa-arvosta ei hallitse vieläkään arvojen todellinen vertailu vaan ideologinen tasapäistäminen. Johtuuko tästä myös se, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnuspiirteenä on nyt elintasomurroksen keskelläkin enemmän teesit 30 vuoden takaa kuin valmius muutoksiin?

 

Tasa-arvo on etymologialtaan oikeudenmukaisuuden synonyymi. Se tarkoittaa kaikille samaa oikeudenmukaista kohtelua, mutta sillä on sidoksensa aikansa ja kulttuuriinsa arvoihin. Aristoteles sanoi "kullekin tarpeensa mukaan" ja hänkin oli tasa-arvon pioneeri!

 

Pohjoismainen tasa-arvo ei ole absoluuttinen määre tai tasa-arvon korkein aste.

 

Minä haluan suoda kaikille samat yhteiskunnalliset oikeudet, mutta suhtaudun silti varauksellisesti esimerkiksi mieskätilöihin tai naissotilaisiin.

 

Olenko tasa-arvon vastustaja?

1 kommentti

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Minusta tuntuu, että nykyisessä tasa-arvokeskustelussa ovat menneet sekaisin ainakin ihmisarvo ja yhteiskunnalliset oikeudet. Katsotaan, että jos kaikilla ei ole täsmälleen samoja yhteiskunnalisia oikeuksia (vaikkapa kaikilla naisilla oikeutta sotilaskoulutukseen), niin heillä ei ole ihmisarvoakaan. Miten on esim. vammaisten ihmisarvon laita jos sitä mitataan yhteiskunnallisilla oikeuksilla?

    Ilmoita asiaton kommentti