Elettiin vuotta 1968. Hannu Salama tuomittiin Jumalan pilkasta. Presidentti armahti sekä hänet että kirjan kustantajan samana vuonna. Mitä opittiin? Ei mitään. 43 vuotta myöhemmin valtakunnansyyttäjä katsoi aiheelliseksi syyttää entistä sisäministeriä, nykyistä kansanedustajaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Epätietoisuus tapausten yhteismitallisuudesta yksilön ja Jumalan, yhteisön ja uskonnon välillä muistuttaa tapauksesta, jossa kysyttiin, ”onko oikein maksaa keisarille veroa”. Veroon käytetty raha kirvoitti keskustelun: ”Kenen kuva ja nimi siinä on? Keisarin… Antakaa siis keisarille, mikä keisarin kuuluu, ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu”. Kyse ei ollut keisarin omaisuuden yhtä vähän kuin hänen tai Jumalan edustaman järjestelmän keskinäisestä laillistamisestakaan. Raha kuuluu keisarille, sillä onhan siinä hänen kuvansa, mutta te kuulutte Jumalalle, koska meissä on Hänen kuvansa.
Et ole etkä tule Jumalaksi. Samaa voidaan sanoa suhteestasi Kristukseen. Olet kuitenkin Jumalan kuva ja pyrkimyksesi on tulla kristuksenkaltaiseksi. Eikö se ole melkein sama? Viikon 18 aamuhartaudessa kerrot-tiin intialaisen lääketieteen opiskelijan tekevän ympäripyöreitä päiviä koronapotilaiden parissa. Hän koki tekevänsä Jumalalle kuuluvaa työtä, sillä käytössä olevan hapen rajallisuudesta johtuen mies joutui tahtomattaan ratkaisemaan, kuka hänen potilaistaan saa jatkaa Jumalan kerran tälle antamaa elämää, kuka ei. Nuori mies ei ole Jumala, vaikka onkin tämän kuva. Eikö hän kuitenkin ole enemmän kuin kuva päättäessään toisten elämästä kuin Jumala ikään? Eikö se ole ihan sama, ainakin melkein?
Tapaus Räsänen koskee syyttäjä- ja oikeuslaitosta sekä presidentti-instituuttiota. Kiteytettynä kysymys on sanoista ja niiden tulkinnasta; ”Älkää eksykö! Eivät huorintekijät, ei epäjumalan palvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset (uusi käännös: miesten kanssa makaavat miehet), eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.” Asia koskee siis yllättävän suurta joukkoa nykyihmisiä! On oletettavaa, että oikeus päätyy nahkapäätökseen. Hannu Salaman tuomiosta pysyväksi aina 1990-luvulle asti jäi Jumalan pilkaksi mainittujen kohtien poistaminen kirjasta. Räsäsen korinttolaiskirjeen viittaukselle tuskin käy samoin valtiokirkon seisoessa tukevasti parin vuosituhannen ikäisellä jalustalla, Raamatulla. Räsäsen tulisi ymmärtää, varsinkaan kun Jumalan valtakunnalla ja ”miehimyksillä” ei juurikaan ole asiallista yhteyttä, että Raamatun yksittäisiä jakeita ja niiden tulkintoja tulee käyttää vain siinä ahtaassa yhteydessä, jossa samanhenkiset kokevat keskinäistä paremmuuttaan. Valtakunnansyyttäjän tulisi osaltaan avartaa maailmankuvaansa, sillä niin syytetty kuin syyttäjäkään eivät tässä yhteydessä esiinny kunniaksi omille taustatahoilleen.
Merkittävää tapauksessa on intialaisen nuoren miehen, toivon mukaan jokaisen meistä, tekemä tai tekemättä jäävä havainto, että Jumala toimii vain ja ainostaan yksilön välityksellä. Olematta Jumala, meissä on hänen kuvansa. Säälittävää on se, että opetuksen ns. kristilliselle maailmalle täytyy tulla Intiasta. Vain vähän toistasataa vuotta sitten suomalaisen naisen, opiskellakseen tai harjoittaakseen tiettyä ammattia, tuli hakea erivapautta sukupuolestaan. Kun monissa lähi-idän maissa näemme naisten taistelevan oikeudesta saada ajaa autoa havaitsemme, että kysymys on vain meidän itse ympärillemme luomastamme kulttuurista. Kulttuureista riippumatta Jumala Raamattuineen puhuu yksilöstä ja ihmisyydestä vähät välittäen kulttuureistamme, parlamenteistamme ja siellä käytävistä muka demokratiaa edustavista puhemyllyistämme.
Tarkoitatko mitään oppimattomuudella, että Salaman vapauttaminen oli väärin mutta tuomitseminen oikein mutta Räsäsen syyttäminen ja mahdollinen tuomitseminen taas väärin?
Mikä on valtakunnansyyttäjän ”maailmankuva”, jota täytyisi avartaa ? Hänen kuvansa maailmasta ei kuulu kenellekään. Entä hänen ”taustatahonsa” ? Hän syyttää ”taustatahonsa”, eli eduskunnassa säädetyn lain velvoittamana. Syytetty ollut myös lakia säätämässä.
Ainakin hän käytyää valtaansa nyt vääriin tarkoituksiin.
Hohhoijjaa…Sinä Kettunen et liene juristi tai muu lakiasiantuntija (korjaa jos olen väärässä) joten sinulla ei ole mitään kompetenssia lausua tuosta keskeneräisestä asiasta mitään millä olisi merkitystä.
Tuohan on varsin tavanomainen nettiajan lausunto, mutta eipä ole kiinnostusta jatkaa.
Sellainen laki, joka kieltää nimittämästä synniksi semmoista toimintaa, jta raamatussa kuvataan synnilliseksi ei pidä soveltaa, koska se on vastoin perustuslain ja ihmisoikeussopimusten turvaamaa uskonnon ja omantunnon vapautta (Perustuslaki 11 pykälä). Toisaalta laki ei semmoista uskonnollista kannanilmaisua kielläkään, joskin kiihotuskielto on ehkä hieman epäselvästi kirjoitettu.
Yrjö Sahama, mikään laki ei tosiaankaan kiellä sanomasta synniksi sitä, mikä Raamatun mukaan on syntiä. Mutta kuitenkin joudutaan pohtimaan sitä, mikä on synniksi sanomisen intentio. Ymmärtääkseni oikeus joutuu aviomaan juuri tätä Päivi Räsäsen Pride-tapahtumaa koskevan tviitin osalta.
Intention arvioiminen inhimillisessä tuomioistuimessa lienee mahdotonta, koska yksikään tuomari ei voi nähdä ihmisen sisimpään. Lain rangaistus voi koskea ainastaan toteutunutta tekoa tai joissakin tapauksessa (esim. henkirikokset) myös toteutumatonta yritystä. Ja ainahan voi syytetty puolustautua vakuuttamalla toimineensa mitä ylevimmistä vaikuttimista. Tämmöisen osoittaminen vääräksi on mahdottomuus. Toki rikos on rikos vaikka se olisikin tehty ylevistä vaikuttimista (esim. tapaus Eugen Schauman)
Kyllä sitä on mahdollista arvioida, missä tarkoituksessa joku on lainannut vaikkapa tunnettuja Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun jakeita, mikä on intentio. Tarkastellaan, mihin yhteyteen lainaus liittyy, keille se on osoitettu osv.
Hannu Salama : ”(Hiltusen pilasaarna ) Ja totisesti, minä sanon teille, kun tulee päivä niin te huudatte täällä on Herra ja tuolla on Herra mutta te ette enää muista että Jeesus seurustelee vakituiseen tiineen aasintamman kanssa koska Jeesus ei ole mikään tuhkamuna.”
Kohta on kirjallisesti ja tyylillisesti täyttä sontaa. Ei saanut minua lukemaan hänen tuotoksiaan. Mutta loukkasi varmaan monen uskonnollisia tunteita. Tuskin Jumalaa.
Kyllä tuntuu maallistuminen vaan kiihtyvän ja ihmiset vieraantuvan Raamatun opetuksesta. Räsänen sanoo asiat niin kuin ne on ja Raamatussa lukee. Sitä kirkon ihmisetkin menevät sen korvasyyhynsä mukaan ja kaikkia haluttaisi mielistellä. Olkaat raittiit uskossanne.
Mitkä asiat?