Tapasin Jori Mäntysalon

Helmikuinen aurinko siilautui kahvion ikkunasta. Katselin neljääkymppiä lähestyvää kahden lapsen isää vastavaloon. Aktiivisen ateistin pään ympärillä näytti olevan pyhimyskehä.

Normaalia vastavalon heijastumista, totesi haastateltavani. Lupasi kuitenkin ottaa valokuvan, jos sellaisen haluan. En ottanut, yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.

Jori Mantymaa on tunnettu eroakirkosta.fi -palvelun toisena perustajana. Mies on myös ahkera kirjoittaja ja keskustelija kirkollisilla palstoilla. Mikä sellaisessa keskustelussa niin paljon kiinnostaa?

Haluan vaikuttaa siihen, että uskonto katoaa maailmasta. Minulla ei ole mitään uskovia eikä ketään ihmistä vastaan, mutta maailmassa on muutenkin liikaa turhuutta. Tällainen turhuus on Mäntymetsän mielestä vahingollista. Jopa vahingollisempaa kuin Pokemon tai napalm.

Pääsimme siis heti asiaan. Tää on hyvä ohjelma, täst mie tykkään, imitoin entistä tv-hahmoa. Mäntynotkoa ei naurattanut. Elämä on totista, turha sitä on naureskeluun tuhlata. Jos aikoo maailmasta turhuuden hävittää, se ei naureskelemalla tapahdu, mies painotti.

Nauroin kuitenkin sisälläni. Sisäistä naureskelijaa ei pidä tukahduttaa.

Kysyin Mäntyrannalta onko hän lukenut Kotimaa24:sta lestadiolaisten itsestään tekemästä huumorisivustosta (https://www.kotimaa.fi/uutiset/kulttuuri/10432-oho-siioni-lestadiolaisten-huumorisivusto-nauraa-sisaepiirille). Oli kuulemma lukenut, ei naurattanut. Pahaksi menevät asetelmat, jos uskovat rupeavat itsellensä naureskelemaan. Mihin me sitten iskemme?

Mitä Mäntykangas ajattelee siitä, kun minusta tuntuu etteivät vapaa-ajattelijat pystyisi itsestään moista huumorisivustoa tekemään? Haastateltava oli hiljaa, tutki oksilla hyppivien talitinttien touhuja, pullisteli kieltämättä hyvin treenattuja lihaksiaan ja pyysi siirtymään seuraavaan teemaan.

Siemaisimme juomiamme, minulla lightia ja kovalla kuntoilijalla originaalia. Mitä ajatellet erään keskustelijan toteamuksesta, että vapaa-ajattelijoiden suurin ansio on se, että valistunut kansalainen on heidän toimintansa myötä oppinut varomaan ”vapaata ajattelua”? Ajattelun on parempi olla strukturoitua ja kurinalaista, tunteille jää siten enemmän vapaatata temmellyskenttää (n. 50% aivojen aktiviteeteista on kumpaakin laatua). Neuropsykologia on todentaneet, että ajattelun tärkein kehityksellinen funktio on tunteiden ”selittäminen” ns. parhain päin.

Taas Mäntyharju oli hiljaa. Sitten hän aloitti pitkän luennon, josta ymmärsin seuraavaa. Psykologia on spekulaatioita. Missään ei ole todistettu, että alkuräjähdyksessä olisi syntynyt jotakin immateriaalista. Neuropsykologia on valhekaapuun puettua näennäistiedettä, kuten teologian alueella… Kirkkososiologia, autoin. Aivan niin, juuri se. Tällaisiin keskusteluihin me emme lähde ollenkaan.

Oliko tuon sanoja muuten Puolimatka, Mäntyniemi ei kuitenkaan malttanut olla utelematta. Kielsin, paljon syvällisemmän ajattelijan sanoin olevan.

Oletko lukenut lappeenrantalaisen Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimiehen kirjoitusta vaalipaikkoihin liittyvistä ajatuksistanne? (www.esaimaa.fi/Mielipide—Kolumnit/2013/02/06/Liikenneympyrä+olisi+neutraali/2013115146365/67)

Mäntykallio myönsi lukeneensa. Kun kysyin vaikutelmia, nuori isä tuhahti että liikkeessämme on vapaus sanoa mitä vain. Helsinkiläisillä välillä karkaa mopo, mutta me olemme silti solidaarisia keskenämme.

Tietysti meillä ei voi huutaa ”Jeesus on Herra”, ellei se ole sitten pilailua, Mänty kiirehti tarkentamaan.

Muistelin vapaasti lainaten piispa Olavi Kareksen aforismia: ”Niissä suunnissa, jotka sanovat itseänsä vapaiksi, näyttää olevan eniten rajoituksia.” Kysyin olisiko tämä sovellettavissa vapaa-ajattelijoihin. Mäntypistiäinen nauroi hersyvästi. Ettäkö ihan piispalliseen seuraan? Ei sentäs, vaikka aforismi hyvä onkin.

Lopuksi ehdotin edellä puhuttuihin liittyen, että kannattaisiko vapaa-ajattelijoiden harkita nimen vaihtoa. Kun tuo ajattelu näyttää välillä jäävän kovin vähälle, niin voisiko nimenne olla vapaatoimijat?

Mäntymies rypisti otsaansa. Tuota pitää ajatella ja tarvittaessa ruveta toimiin.

Kiitin haastattelusta. Puristimme kättä ja teimme sinunkaupat.

Jorin poistuttua puhaltelin ja ravistelin kättäni saadakseni veren kiertämään. Kiitos, Jori. Ensi kerralla sinun vuorosi tarjota.

  1. Ei oikein pudonnu mulle toi nimenmuuntovitsi:o. Mutta mähän oonkin vaan tämmönen tavallinen, vähä vajakki ja yksinkertanen vapastiajattelevaangnostikkousknnotonateistipakanapapparainen.
    Mun mielestä ihan yhtä hyvä vitsi oli toi yhteenkirjotus. Heh:)

    Eikä toi Jori mun mielestäni yhtään pöntömpi kaveri ole, vakkari blggaajakin sentään. Respektiä sentään vähä Raimo.

  2. Toi nimen jatkuva vaihtuminen oli hauskaa Ensin hieroskelin silmiäni et muistanko nimen väärin ja en muistanu, sit mietin et vaihtuuko täs tyyppi koko ajan ja ei sekään. Hyvä kirjoitus!

    Kun puhutaan uskonnoista tai uskonnottomuudesta, molemmissa ryhmissä esiintyy epätervettä muastavalkoista, kovaa ja jyrkkää ajattelua, johon liittyy usein itsensä ja mahdollisesti toistenkin suojeleminen joiltakin asioilta tahi ilmiöiltä. Tämä tämmöinen kaikessa kiihkoudessaan saa helposti muulla tavalla ajattelevat ihmiset näyttämään arvottomilta. Ei hyvä.

    Puhun nyt siis asiasta, en kestäkään ihmisestä.

  3. Hei, Kimmo. Aika pappa olen minäkin, oikein nelinkertainen. En kenestä tahansa lähtisi haastattelua tekemään, kunnioitus on lähtökohta. Aivan Ylioppilaslehden tasolle en yllä, mutta mahtuu tänne vaatimattomampaakin journalismia.

    Ovat nuo vapaa-ajattelijat sen verran hämyä porukkaa, että sietää niitä hiukan kovistella. Aidanseipäätkin rupeavat nauramaan julkisuustempuille.

    Jutussa viittaamani Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimies sanoo asian näin: ”Teoriassa vapaa-ajattelijat kannattavat uskonnon ja maailmankatsomuksen vapautta. Käytännössä toiminta näyttää uskovaisten kiusaamiselta.”

    Eipä tuohon ole paljon lisäämistä. Ryhmä, joka oikeuttaa itselleen toisten epä-älyllisen kiusaamisen, on uhka ei vain kiusaamillensa vaan kenelle tahansa joka tielle sattuu.

  4. Itse asiasta eli itselleen nauramisesta: Varmaan sitä liian vähän on va-piireissä.

    Naureskelun voi jakaa kahtia: oppia ja toimintaa koskevaan osaan. ”Oppi” on niin yksinkertainen, että vaikea minun on nähdä miten siitä vitsiä vääntää — ”Jumalia ei ole.” on 14 merkkiä, Raamattu on 4 miljoonaa merkkiä.

    Toiminnasta sisäpiirivitsit ovat liiankin sisäpiiriä. Jos tässä julkisesti kysyn ostajaa karvahatulle tai pohdin tuleeko Springsteen pikkujouluihimme, ei juttua ymmärretä Tampereen yhdistyksen ulkopuolella. Ja täysin auki selitetty vitsi ei ole vitsi ollenkaan.

  5. @ Raimo Turunen

    Hei, Kimmo. Aika pappa olen minäkin, oikein nelinkertainen. En kenestä tahansa lähtisi haastattelua tekemään, kunnioitus on lähtökohta. Aivan Ylioppilaslehden tasolle en yllä, mutta mahtuu tänne vaatimattomampaakin journalismia.

    Mutta ootkos isopappa? Mennään tässä meidän Rouvan kanssa ensi lauantaina vanhimman (46 vuotiaan) poikani tyttärenpojan 1-vuotissynttäreille (Meinaan vaan, että mun poikanikin on jo pappa). Että silleen. Muistaakseni tosta Ylioppilaslehden journalistisesta tasosta taisin tuolla ”kakkahätäblogissa” olla suurinpiirtein samoilla linjoilla kanssasi, Että se siitä.

    Sitä minä vaan vähän kummastelen, että mikä mies se sinä olet ketään hämyksi tuomaroimaan ja kovistelemaan (pappismies vielä), eikös sinun pitäisi vain pyrkiä nakertamaan sitä tieteen evidenssiä sieltä saarnastuolista käsin. Äläkä tuomitse, ettei itseäsi jne…

    Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimies sanoo asian näin: ”Teoriassa vapaa-ajattelijat kannattavat uskonnon ja maailmankatsomuksen vapautta. Käytännössä toiminta näyttää uskovaisten kiusaamiselta.”

    Jaa, että oikein Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimies sanoo näin. Minä kyllä uskon mitä meidän huushollin Rouva esimies sanoo, mutta uskallan kyllä olla jonkun yhteiskuntatoimituksen esimiesplantun -ja sinunkin- kanssasi eri mieltä jos siihen tarvetta tunnen.

    On varmasti ateisteja ja vapaa-ajattelijoita, jotka pyrkivät menettelemään kyseisellä tavalla, mutta on myös fanaattisia uskonfundamentalisteja ja konservatiiveja, jotka ovat valmiit menettelemään täsmälleen samoin eri mieltä kanssaan olevia pakanoita kohtaan.

    Eiköhän vaan Raimo anneta kaikkien ajatella ihan vapaasti sillä laitteistolla, joka tuonne nuppiimme on sijoitettu niin kauan kun virtapiirit siellä pelaa, uskoa tai olla uskomatta. Ja tulla omalla uskollaan autuaaksi, sen enempiä kovistelematta ketään.

  6. Ensin Kimmolle. Onneksi olkoon isopapalle. En ole siihen yltänyt ja saa nähdä ehdinkö yltämäänkään. Eppäilen että en, hyvä on näinkin.

    Se on huono argumentti kiusata tai olla tyhmä kun joku muukin on. Kaikki fanatismi on vaarallista, tulkoon mistä aate- tai ilmansuunnasta tahansa. Olen aina edustanut liittoutumista fanatismia vastaan kaikkien maltillisesti ajattelevien puolesta. Vapareitten toiminta tässä suhteessa ei näytä hyvältä ja he ovat kaukana vaikkapa entisistä kommaripoliitikoista, joiden kanssa saattoi keskustella kokematta tulevansa kiusatuksi.

    Sitten Jorille. Mitä mieltä sinä olet tuosta kiusaamisväitteestä? Senhän lanseeraa ns. kolmas taho, paikallisesti teidän epä-älyllisestä manooveristänne suivaantuneena. Erikoista tuossa Lappeenrannan keississä on, että hankkeen takana eivät ole paikalliset vaan helsinkiläiset.

    Epä-älyllisyydestä sen verran, että minusta on mielenkiintoista sen liittäminen vapaa-ajattelijoihin, joista ainakin osa vetoaa ns. tieteellisen maailmankatsomukseen. Siinähän on kyse kaksinkertaisesta epä-älyllisyydestä, koska sellaista maailmankatsomusta ei ole olemassakaan.

  7. Kun puhutaan uskonnoista tai uskonnottomuudesta, molemmissa ryhmissä esiintyy epätervettä muastavalkoista, kovaa ja jyrkkää ajattelua, johon liittyy usein itsensä ja mahdollisesti toistenkin suojeleminen joiltakin asioilta tahi ilmiöiltä. Tämä tämmöinen kaikessa kiihkoudessaan saa helposti muulla tavalla ajattelevat ihmiset näyttämään arvottomilta. Ei hyvä.

    Vuokko se osaa osua oikeaan, aina vaan. Vaikka olen itsekin syyllistynyt monasti liialliseen kärkevyyteen ja Vuokon mainitsemaan kovaan ja jyrkkään ajatteluun, olen hänen kanssaan tästä asiasta täsmälleen samaa mieltä. Näissä keskusteluissa vaan tahtoo joskus sivistys unohtua. Ei pitäisi provosoitua, kun provosoidaan, mutta, kun ihmiset ovat vain ihmisiä (minäkin), niin minkäs teet.

    Kiitos Vuokko, että pidät täällä vähän mullekkin jöötä (kun meidän Rouva ei kaikkea nää mitä mä kirjoittelen).

Kirjoittaja