Talvinen maisema sai pohtimaan Venäjän talvea ja ulkopolitiikkaamme. Jotakin turhan uhmakasta oli mielestäni ministeri Haaviston puheissa Venäjällä.


Talvinen maisema sai pohtimaan Venäjän talvea ja ulkopolitiikkaamme. Jotakin turhan uhmakasta oli mielestäni ministeri Haaviston puheissa Venäjällä
.

Ihmisoikeudet Venäjällä olivat kritiikin kohteena. Ihmisoikeudet tai ihmisvelvollisuudet kuuluvat ihmisyyteen itsessään, mutta niiden toteutuminen on aina suhteessa ihmistä ympäröivään todellisuuteen. Hallintojen kyky tuottaa kansalaiIlleen oikeuksia ja vapauksia perustuu yleisiin olosuhteisiin, rauhaan ja erityisesti luottamukseen.

Entäpä poliittisen opposition asema? Opposition oikeudet ja niiden tukeminen on ennalta arvaamatonta puuhaa. Vuosisata sitten tsaarin hallinnon vaihtuminen Leninin hallinnoksi ei lopultakaan parantanut ihmisoikeuksia Venäjällä. Väkivaltakoneisto kaatui, mutta sen tilalle nousi hallinto, joka radikalisoitui väkivaltaiseksi, vain vuosikymmenien saatossa hiukan kesyyntyen.

Tilannetta voi verrata Iranin hallinnon vaihtumiseen vuosikymmeniä sitten shaahin hallinnosta Khomeinin hallinnoksi, mikä ei suinkaan parantanut ihmisoikeuksia Iranissa.

Rauhaa, oikeudenmukaisuutta, hyvää hallintoa sekä ihmisoikeuksia ei voi tuoda kriisiytyneisiin valtioihin pakolla ulkopuolelta. Esimerkiksi Venäjä on edelleen suurvalta, joka on osittain hajonneen imperiumin ydinalue. Sen kehitykseen olisi syytä yhä suhtautua yhtä varovaisesti kuin pommin purkuun suhtaudutaan.

Suhteessaan Venäjään Suomen pitää ajatella Suomen etua, eikä toimia EU:n käskyläisenä. Esimerkiksi Saksa ajattelee epäilemättä Saksan etua. Olisi tarkkaan mietittävä, millä tavoin Suomi voisi kahdenvälisissä suhteissaan Venäjään tukea olojen paranemista ja vakiintumista Venäjällä. Onko Suomen toiminta osana blokkia se viisain ratkaisu?

Kirkkoherra Pentti Tepsa

    • Tuli mieleen eräs muisto vuosien takaa. Kysyin silloin eräältä Israelissa toimineelta ystävältäni mitä arvioita hänellä on tulevaisuudesta. Hän sanoi silloin , että Eu ja Venäjä tulee liittoutumaan ja liitto syntyisi Suomen kautta.

  1. Rauli Toivonen: ”Kuuliko Jumala ennemmin Haaviston vai Lavrovin onnistumisen puolesta esitettäviä pyyntöjä? Vai antaako Hän tämän maailman edetä varsin vapaasti kohti sitä umpikujaa, joka sitä Raamatun ennustusten mukaan tulee kohtaamaan?”

    Teidän Jehovan todistajien mukaan Jehova heitti Saatanan alas maahan vuonna 1914, jotta tämä saisi temmeltää maapallolla ja aiheuttaa ihmisille kaikenlaista vähemmän toivottavaa. Niin ikään Jehovan todistajat ylläpitävät narratiivia siitä, että Jehova siunaa ja auttaa työtään maan päällä, eli uskonnollista järjestöänne Vartiotorni-seuraa ja sen jäseniä.

    Jehovan todistajien näkemys siitä, että Jumala antaisi edetä tämän maailman vapaasti johonkin lopputulemaan, ei heidän omien näkemysten mukaan pitä alkuunkaan paikkaansa. Jumalalla on heidän mukaansa todellisuudessa näppinsä pelissä vähän joka paikassa. Oma mielenkiintoinen kysymyksensä on, miksi tästä(kin) on pakottava tarve kertoa ulkopuolisille aivan toisenlaista tarinaa.

    Rauli Toivonen: ”Poliittisten pyrkimysten onnistumisesta ei Raamattu anna ohjeistusta, koska meillä on se oma kuningas tuolla taivaassa.”

    Politiikka ei ole mitään muuta kuin yhteisten asioiden hoitamista. Se, että politiikka on nimenomaisesti kiellettyä Jehovan todistajilta, jopa kunnallisella tasolla, ei perustu Raamattuun millään tavalla. Sen ansiosta, että me hoidamme yhteisiä asioita mm. politiikan avulla, on syy sille, miksi sinä istut helmikuussa kylmimpäänkin aikaan lämpimässä ja saat kirjoitella Jehovan todistajien näkemyksiä kirkolliselle alustalle.

    Rauli Toivonen: ”Olisiko Haaviston toteamus ihmisoikeuksien huonosta toteutumisesta ollut samalla myös pyyntö uskonnonvapauden puolesta? Erään pitkiä vankeustuomioita saaneen, Venäjällä 200000 kristityn suuruisen ryhmän Suomen ulkoministeri tuossa suorassa lähetyksessä mainitsi.”

    Jehovan todistaja-vanhin vetoamassa ihmisoikeuksiin ja uskonnonvapauteen on mielenkiintoinen ilmiö sekin, samalla kun otetaan huomioon, että Jehovan todistajien vanhimmat, kuten Rauli Toivonen, asettavat seurakuntansa jäsenille elinikäisiä tuomioita sisäisissä oikeuskomiteoissaan, jos nämä ovat millään tavalla eri mieltä Jehovan todistajien johtajien uskonnollisista näkemyksistä tai eivät vain enää koe ko. uskontoa omakseen.

    Kuka Jehovan todistajissa taistelee niiden yksilöiden ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden puolesta, joille Jehovan todistajien oikeuskomiteat asettavat elinikäisiä rangaistuksia, joissa he menettävät kaikki läheisensä koko loppuelämäkseen?

    Ei kukaan.

    Belgiassa alkaa tänään oikeuskäsittely Jehovan todistajien ihmisoikeuksia ja uskonnonvapautta koskevasta karttamiskäytännöstä. Uskontojen epäinhimilliset käytännöt häviävät joko uskontojen omasta toimesta tai pakotettuna, ennemmin tai myöhemmin. Onneksi.

    https://www.nieuwsblad.be/cnt/dmf20210216_91649925

Tepsa Pentti
Tepsa Pentti
Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.