Taitava väistöliike
Helsingin tuomiokapituli osoitti taitavaa työnantajan esimiesosaamista Kai Sadinmaan menettelyjä koskevassa päätöksessään. Ottamatta mitään kantaa tässä siihen, mitä mieltä itse pääkysymyksestä olisi oltava, tuomiokapitulin enemmistön osaamiselle kantelun käsittelyssä on annettava korkea arvosana.
Tuomiokapitulin enemmistö onnistui Mauno Koiviston kuuluisaa ohjetta noudattaen olemaan provosoitumatta, vaikka sitä pyrittiin provosoimaan monilta laidoilta, eikä vähimmin kantelun kohteen toimenpitein. Molemmat äärilaidat toivoivat langettavaa päätöstä, jotta pääsisivät jatkamaan julkisuuspeliään, kuka missäkin tarkoituksessa.
Mikä siis oli se viisaus? Se, että toisaalta laadittiin pitkä ja perusteellinen selvitys itse asiasta ja sen jälkeen tehtiin väistöliike, jolla tilanne pidettiin tuomiokapitulin ja piispan hallussa niin paljon kuin se tässä muutoin niin perin juurin tupeksitussa avioliittolain muutosprosessissa tähän hätään oli mahdollista. Kapitulin enemmistö ei ottanut sitä riskiä, että hallinto-oikeus ei pitäisi Sadinmaan toimintaa kokonaisuus huomioon ottaen edes varoituksen ansaitsevana. Sen sijaan nyt hänelle annettiin niin selkeä ohjaus kuin osattiin siitä, mitä hänen ja muidenkin pappien on pidettävä hiippakunnan pappien toimintaa ohjaavan ja valvovan (kirkkoslangilla ilmaistuna ”kaitsevan”) esimiesviranomaisen mielestä oikeana menettelynä nykytilanteessa. Enemmistö pyrki varmistamaan, ettei kantelun kohde seuraavalla kerralla voisi menestyksellisesti väittää enempää tuomiokapitulissa kuin hallinto-oikeuksissakaan, ettei hänellä ollut selvää käsitystä mikä on työtä ohjaavan ja johtavan viranomaisen kanta. Näin juuri täytyy työnantajan menetellä, kun se ymmärtää, että ohjeet ja normit ja lainsäädäntö - puhumattakaan muusta sekavuudesta – eivät ole tilanteen vaatimalla tasolla eikä sille asialle voida tähän hätään enempää. Silloin työnantaja sanoo mahdollisimman selvästi, miten sen mielestä nyt on toimittava. Muuta se ei voi eikä vähempi riitä. Pallo siirtyy työntekijälle itselleen peliohjeiden kera.
Vahinko vain, että tuomiokapituli ei tehnyt päätöstään yksimielisesti.
Mutta pakko on vielä todeta itse asiasta, että sitä saa mitä tilaa. Ja aikaa ja keinoja olisi kirkolla ollut, että tältäkin kaikelta olisi voitu välttyä. Jatkoa seuraa. Valitettavasti.
35 kommenttia
Niin ja aamen!
Hyvä kirjoitus.
”Mutta pakko on vielä todeta itse asiasta, että sitä saa mitä tilaa. Ja aikaa ja keinoja olisi kirkolla ollut, että tältäkin kaikelta olisi voitu välttyä. Jatkoa seuraa. Valitettavasti.”
Juuri näin ja taatusti. Ei voi kuin ällistellä, minkälaisin voimin nämä kirkkomme systeemit on onnistuttu vuosikymmenten tai kenties satojen saatossa järkkäämään tällaiseen malliin.
Siviilioikeuden professori Urpo Kangas sen sijaan ei erityisemmin kehu tuomiokapitulia:
https://yle.fi/uutiset/3-9831584?origin=rss
Kiitoksia hyvästä kirjoitukasesta Risto.
Sen verran täydentäisin analyysiasi, että istunnossa ilmeni kolme eri kantaa. Enemmistö oli esittelyn mukaisesti sitä mieltä, että Sadinmaan on toiminut vastoin virkavelvollisuuksiaan ja vähemmistö oli asiasta toista mieltä. Esittelijän kanta, että seuraamus on varoitus, jäi kuitenkin vähemmistöön ja sensijaan päätettiin antaa moite. Lopulliseen päätökseen jätti eriävän mielipiteen kaksi.
Voimasuhteet siis 2 – 2 -3(2)
Minustakin päätös oli oivallinen.
Odotankin mielenkiinnolla, mitä kantelun kohde aikoo seuraavaksi tehdä.
Mitä tapahtuu, jos vakavan moitteen saanut pappi jatkaa vihkimisiä? Onko hänellä mahdollisuus saada itselleen haluamansa varoitus, jonka oikeellisuutta lähtee testaamaan hallinto-oikeuteen?
Tähän astisen pelin henkeen tällainen toiminta sopisi.
Saattoi olla jossain mielessä ”taitava väistöliike,” mutta miltä kyseinen kikkailu näyttää kirkon ulkopuolelta katsottuna?
Erityisesti kun on odotettavissa, ettei muissa hiippakunnissa päädytaä vastaavaan juridiseen nahkapäätökseen.
Pappi on vihkitehtävässään velvollinen noudattamaan avioliittolakia, kirkkolakia ja kirkkojärjestystä. Tuomiokapituli teki viisaasti, kun ei antanut laillisista ja kirkkojärjestyksen mukaisista vihkimisistä rangaistusta.
Vesa Hirvonen
Mitenkä mahtaa olla siviilioikeuden puolella jos tuomio on: Syyllinen, mutta jätetään tuomitsematta rangaistukseen. Kuinka yleistä on että tuomitsematta jätetty valittaa sellaisesta tuomiosta hovioikeuteen?
Onko Siviilioikeuden professori Urpo Kangas ehdoton auktoriteetti, johon vedotaan kun halutaan saada kirkossa läpi spn-avioliittoon vihkiminen?
Kirjoittaja
Risto Voipio
Helsinkiläinen juristi ja KTT h.c., joka toimii useiden apuraha- ja kulttuurisäätiöiden ja yhteisöjen puheenjohtajana tai vastuuhenkilönä.
Hyvä kirjoitus Risto Voipiolta. Kiitokset.
Onko kirkolla vielä mahdollisuutta muuttaa kirkkojärjestystä sitä, että se olisi kirkon virallisen avioliittokäsityksen kanssa?
Ilmoita asiaton kommentti