Syyllisyys – Roomalaiskirjeen 1 luvun loppu

Pyhä Paavali kirjoittaa kirjeessään Rooman seurakunnalle ihmisten syyllisyydestä. Jumalan kunnioittamisen sijaan on tullut ihmisten ylpeys. Joukossa tyhmyys tiivistyy.

Miksi on vaikeaa hyväksyä, että olemme syyllisiä Jumalan tahdon rikkojia?

Miksi on tärkeää kunnioittaa Jumalaa ja tunnustaa syntimme?

Mitä Jeesuksen risti Golgatalla sinulle merkitsee?

Oletko autuas?

Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa, sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi. Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen. Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti. Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia. He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä; ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta; jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.
(Room. 1:18-32 / FB38)

 

  1. Juha Heinilä kirjoitat:””Jumalan kunnioittamisen sijaan on tullut ihmisten ylpeys. Joukossa tyhmyys tiivistyy.””

    Mahtavasti sanottu, siis kun Jeesus sanoo jotain niin eikö ylpeyttä ole sanoa ettei se minua koske vaan minulla on jo pelastus eikä tarvitse ottaa Jeesuksen sanoja?

    19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
    20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”(Matt.28)

    Ei siis tarvii pitää kaikkea mitä Jeesus on käskenyt pitää?

    Joh. 12:48
    Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

    • Hyvä kommentti, kiitos Ari.

      Jumalan sanassa on koko totuus. Mikään Raamatussa ei ole turhaa. Jeesuksen oppilaita olemme koko ikämme.

  2. Mitä Jeesuksen risti Golgatalla sinulle merkitsee? Risti merkitsee kuolemaa,kuolinilmoituksissa näemme ristin. Kun vainaja siunataan hautaan piirtää pappi arkunkannen päälle sydämmen kohdalle hiekkaristin. Vaikka risti merkitsee kuolemaa,se on kuitenkin elämän merkki. Vanhasta roomalaisesta teloitusvälineestä tulikin kuoleman voittamisen,urautuvan rakkauden ja ikuisen elämän merkki. Risti on elämänmerkki. Kastetilaisuutta kutsutaan ristiäisiksi,sillä jo elämämme alussa pappi piirtää sormellaan kastettavan otsaan ja rintaan ristin. Tällä tavoin otamme vastaan uuden elämän ja jätämme ajallisen elämän hiekkaristillä sinunaten kohti uutta alkavaa iankaikista elämää. Tätä kaikkea merkitsee risti minulle.

    • Erinomainen kommentti, kiitos Martti.

      Voisiko myös ajatella, että kuolinilmoituksessa olevasta rististä huomaamme kuolleen olevan Kristukseen uskovan?

  3. Ihminen on taitava pettämään itseään. Moni meistä ajattelee, että oikein on kaikki, mikä on itselle mukavaa. Tämmöinen käsitys on tietysti harhaa. Jotkut taas ajattelevat Jumalan laista rikkaan nuorukaisen tavoin: ”näitä kaikkia olen noudattanut nuoruudestani saakka”. Moni hurskaan oloinenkin unohtaa Jaakobin kirjeen sanan siitä, että lain rikkoja on jokainen riippumatta siitä, mitä käskyä hän on rikkonut. Totuus ihmisestä on kuitenkin se, että kaikki ovat tehneet syntiä (Room. 3:23). Jeesuksen kertomus fariseuksesta ja publikaanista osoittaa rehellisen katumuksen johtavan vanhurskauteen, ei omien saavutustensa kehumisen. Risti muistuttaa siitä, että vain Kristuksen uhri avaa meille syntisille tien autuuteen. Ja siinä, vain siinä, on minunkin autuuden toivoni.

  4. Kiitos Juha Heinilä

    Jostakin ihmeellisestä syystä tämä Raamatunkohta (Room.1:18- 32) on ollut vaijettu, joka on tarkoitettu opetukseksi ja varoituksekseksi kaikille.

    Moraaliset esikuvat alkavat järkkyä kirkossa käyvien ihmisten parissa. Miehen ja vaimon vaihto lisääntyy, ja suuret määrät nuoria elää muitta mutkitta yhdessä menemättä naimisiin. Seksin ja alastomuuden tulva, jonka vallassa tiedotusvälineet ovat, vaivaa hartainpienkin kristittyjen mieltä ja sielua. Siksi monien rakkaus kylmenee. Se johtaa suruttomuuteen ja epäuskoisuuteen. Se on pääsyynä suureen lankeamiseen. On ainoastaan harvoja, jotka vastustavat tätä saastan tulvaa, ja heitä valistunut yhteiskunta ja sitä myötäilevä kirkko pitävät ajasta jälkeen jääneinä.

    • Hyvä kommentti, kiitos Erkko.

      Tarvitsemme kokonaisen Jumalan sanan ja sen oikeaa opetusta. Luopumus etenee askel askeleelta. Näemmekö oikein itsemme, jos olemme peilistä näkyvään kuvaan tyytyväisiä?

    • Kiitos Juha.

      Tiedustelet: ”Näemmekö oikein itsemme, jos olemme peilistä näkyvään kuvaan tyytyväisiä”? En todellakaan ole aina tyytyväinen. Koen uskovaisena miehenä olevani armahdettu syntinen. Rukoilen paljon, anoen viisautta ja eteen tuleviin ongelmiin. Unohtamatta kiitosaiheita, joita Herra on antanut itselleni ja perheelleni.

    • Haluan vielä painottaa erityisesti Room.1:26, josta viittaus 3Moos 18: 22–27 , joka on arka aihe tämänpäivän ihmisille , joka on tarkoitettu opetukseksi ja varoitukseksi meille kaikille.
      3Moos.18:30 Noudattakaa siis Minun määräyksiäni älkääkä tehkö niiden iljettävien lakien mukaan, joita on noudatettu ennen teitä, ettette saastuttaisi niillä itseänne.
      Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

      Jeesus tuli pelastamaan meidät suuressa rakkaudessaan. Jumala vihaa synnin tekoja, siksi Hän kehottaa meidän tekemään parannuksen.

  5. ”Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut.” 1.Joh.3:23

    Taivaallinen Isä on antanut meille, uskon lain, jonka kautta kaikki käskyt on täytetty Kristuksessa. Taistelu maailmassa on uskon säilyttämisen puolesta, sillä maailma on Kristusta vastaan. Jumalan käskyjen pitäminen on Kristuksen kautta, ei itsemme kautta. Älkäämme eksykö lain alle, sillä syyttäjä käy ympäriinsä saadakseen meidät luopumaan Jumalan Armosta, pois omaan vanhurskauteen…

    On hyvä tarkoin tutkia ja lukea mitä meille on kirjoitettu, että säilyttäisimme uskon, hyvän omantunnon ja lujan luottamuksen Jumalaan tässä ajassa. Niitä on liikkeellä paljon, jotka syyttävät Kristittyjä kaikesta ja sanovat hyvän pahaksi ja pahan hyväksi.

    Tämä seuraava Paavalin Tiitukselle yhteisestä, valittujen uskosta kirjoittama on puhuteleva:

    ”Paavali, Jumalan palvelija ja Jeesuksen Kristuksen apostoli Jumalan valittujen uskoa ja sen totuuden tuntemista varten, joka on jumalisuuden mukainen, apostoli sen iankaikkisen elämän toivon perusteella, jonka Jumala, joka ei valhettele, on luvannut ennen ikuisia aikoja- mutta kun aika oli tullut, ilmoitti hän sanansa saarnassa, joka on uskottu minulle Jumalan, meidän vapahtajamme, käskyn mukaan: Tiitukselle, oikealle pojalleni yhteisen uskomme perusteella. Armo ja rauha Isältä Jumalalta ja meidän Vapahtajaltamme Kristukselta Jeesukselta. Tiit.1:1-4

    Takertukaa noihin Paavalin sanoihin ja sulkekaa ne syvälle sydämiinne… Jumala ei valehtele.

    • Ismo, kiitos hyvästä kommentista. Näin on. Raamatussa löytyy koko totuus. Kristuksesta ja Jumalan lupauksista kannattaa pitää kiinni.

      Jokainen, joka Jumalan lapsena kulkee tuottaa Hengen hedelmiä, joita ainoastaan lähimmäiset voivat huomata:

      Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. (Gal. 5:22 / FB38)

  6. Miksi on vaikeaa hyväksyä, että olemme syyllisiä – Jumalan tahdon rikkojia? Raamatun mukaan synti erottaa ihmisen Jumalasta. Jos alamme elämään ja suosimaan syntiä,niin silloin olemme vaarassa joutua eroon Jumalasta ikuisesti. Onko meidän aikana syytä puhua synnistä ? Kyllä, siitä on puhuttava mikä aiheutti sen,ettei maailma ole enää hyvä paikka elää ihmis,eikä eläinkunnalle,eikä luonnolle,joka saastuu ihmisten ahneuden johdosta. Sana synti on menettänyt merikityksen liian monen,jopa suuren enemmistön ihmisten elämässä. Syntiä saatetaan pitää vanhanaikaisena ,jolla tahdotaan rajoittaa ihmisten vapautta ja oikeudesta päättää miten haluaa elää,ja itse päättä miten haluaa elää. Synti on kapinaa Jumalaa luojaamme vastaan. Synti jättää Jumalan syrjään kääntää katseen ihmiseen,eikä halua elää Raamatun ohjeiden mukaan.

    • Hyvä kommentti, kiitos Martti. Olemme kaikki syntisiä ja ratkaisu on Jeesuksen risti.
      Ilman Jeesusta kukaan ei pääse Taivaisiin — Isän kotiin.

  7. Juha Heinilä: ”Miksi on vaikeaa hyväksyä, että olemme syyllisiä – Jumalan tahdon rikkojia?”

    Tällaisen uskonnottoman retaleen on vaikeaa hyväksyä ajatusta siksi, että siinä oletetaan ihmisen olevan syyllinen sellaiseen, mitä hän ei ole tehnyt. Ajatuksessa oletetaan, että syyllisyys periytyy sukupolvilta toisille ilman, että ihmiset ovat omilla toimillaan vaikuttaneet asiaan suuntaan tai toiseen.

    Tämä taas ei ole minkään oikeus- tai moraaliperiaatteiden mukaista. Se on ihan sama asia kuin se, että joutuisimme istumaan jonkun esivanhempamme humalapäissään tekemän tapon vankilatuomiota.

    Pitäisitkö oikeutettuna sitä, että istuisit esivanhempasi vankilatuomion, johon sinulla ei ole ollut osaa eikä arpaa?

    • Antero, kiitos hyvästä kommentista ja näkökulmasta.

      Viimeisellä Tuomiolla kukin vastaa omista teoista, jos ei halua turvautua Jeesukseen Kristukseen.

      Raamatun mukaa jokainen ihminen on syntinen. Tunnetko ketään, joka ei olisi tehnyt koskaan mitään väärää tai jättänyt tekemättä hyvää lähimmäiselle? Tämän lisäksi voi pohtia Jumalan kunnioittamista.

    • ”Pitäisitkö oikeutettuna sitä, että istuisit esivanhempasi vankilatuomion, johon sinulla ei ole ollut osaa eikä arpaa?”

      Esivanhempien valinnat vaikuttavat elämääni. Mahdollisesti jossain tilanteessa voisin joutua vankilaan myös muiden teoista. Vaikken siitä tykkäisi, voisi laki olla sellainen.

    • Antero kysymykseesi vastaus on, että tuohan on täysin epäoikeuden mukaista. Me emme ole vastuussa Aadamin ja Eevan tekemistä synneistä. Meitä ei rangaista heidän tekemistä synneistä. Se, että synnymme maailmaan joka kärsiin syntiinlankeemuksen seurauksista on eri asia kuin, että olisimme perineet Aadamin ja Eevan synnin. Tätä voisi valaista esimerkillä; lapsi syntyy ympäristöön joka on hyvin saastunut. Se ei ole lapsen vika, eikä hän ole saastunut. Vaan viaton ja puhdas.

      Kukaan ihminen ei myöskään ole pohjimmiltaan paha, vaan hyvä. Ihminen ei ole ytimeltään turmeltunut. Aadamin ja Eevan lankeemus ei myöskään voinut turmella heidän ydintään. Kaikki ihmiset ovat edelleen Jumalan kuvia, vaikka tämä kuva onkin vioittunut ja maailma kärsii syntiinlankeemuksen seurauksista. Jokainen ihminen tekee ovat valinnat ja on vastuussa niistä.
      Edustan tietysti erilaista ajattelu tapaa mitä luterilainen teologia ja uskonoppi, joka seuraa Augustinuksen perisynti käsitystä.

    • Antero. Jos lain mukaan on tuomittu, niin on, vaikken siitä tykkäisi. Jos olisi mahdollista tuomiosta valittaa, ehkä niin tekisin, en tiedä.

    • ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan”, todetaan perinteisissä tuomarinohjeissa.

      Pätee myös uskonnollisin käsityksiin ja uskomuksiin. Kristinuskon syyllisyyskäsite on yksinkertaisen epäoikeudenmukainen. Vaikka ei se toki ainoa piirre kristinuskossa ole, joka ei kestä oikeudenmukaisuuden periaatteita.

    • Antero, kiitos kommenteistasi. Meidän jokaisen kannattaa lukea enemmän Raamattua. Uskoisin, että meillä jokaisella on mahdollisuus löytää totuus.

  8. Älä kumarra äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni” (KR 33). Tämä Raamatun kohta voidaan ymmärtää väärin,kun oletetaan lasten ja lastenlasten olevan viattomia, syyttömiä ja kärsivän aiheettomasti isiensä synneistä ? Raamattu ei opeta kymmenessä käskysssä näin. Sanoohan Jumala;Minä kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen,niille jotka minua vihaavat. Tässä on kysymys isien synneistä ,kun he palvoivat jumalakuvia epäjumalina ja näin vihasivat ja halveksivat Jumalaa. Silloin lapset joutuvat rangaistuiksi samoista isien synneistä,jos epäjumalanpalvelus on siirtynyt heille. Tällätavalla epäuskolla on taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle. Siksi on suuri siunaus elämässä,jos isien usko Jumalaan siirtyisi lapsille ja lastenlapsillemme.

    • Hyvä kommentti, kiitos Martti.

      Näin on. Kannattaa lukea Raamattua, pysyä totuudessa ja kunnioittaa oikeaa Jumalaa.

    • Tuo Jumalan kosto ei Raamatussa Pylkkänen ehdollistu mihinkään ’ j o s ’ sanaan!!!
      Sillä J u m a l a yksinkertaisesti ja ehdottomasti k o s t a a isien pahat teot lapsille. Järjettömän epäoikeudenmukaista.


    • Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
      (Joh. 3:16-18/FB38)

  9. Perisyntioppi ei suinkaan tee meistä syntisiä, vaan tuo oppi kuvaa syntistä ihmistä parhaiten. Jos sanomme, ettei meissä ole syntiä, niin teemme Jumalan valehtelijaksi.

    Jos alkusynti (josta varsinaisesti on kysymys) ei ole totta, niin, emme kuolisi. Ja koska kuitenkin tiedämme, että kuolema ei kysy meiltä mitään, vaan se ottaa niin vanhurskaan, kuin jumalattoman. Synnin tekeminen ei tee meistä kuolevaisia, vaan synnin olemus. Tämä on Raamatun yksiselitteinen totuus.

    Paavali sanoi, että hänet on myyty synnin alaisuuteen… Itse olen tullut samaan johto päätökseen, eli syntymästäni olen ollut kuolevainen, koska yhden ihmisen kautta tuli synti maailmaan. Ja taas yhden Ihmisen kautta synti on myös otettu pois, myös minun osaltani, kiitos Kristuksen.

    Jeesus sanoi:”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?
    Joh.11:25-26

    Jos ihminen on vapaa tekemään vain hyvää, (siis ilman perisyntiä) niin miksei kukaan tee vain hyvää, lakihan meille on kuitenkin annettu, josta tiedämme miten tulee toimia? Eikö juuri tämä todista ihmisen vääryyden todeksi? Kaikki ovat ilman Jumalan Vanhurskautta luonnostaan ja juuri siksi sanotaan: ”Jumala vanhurskauttaa jumalattoman” (Room.4:5)

  10. Kuulin kerran tarinan vanhasta merimiehestä, joka oli kutsunut papin kuolivuoteelleen. Pappi kertoi Jeesuksesta, joka on sovittanut koko maailan synnin kerran ja uskomalla tämän koko syyllisyytesi Jumalan edessä pyyhitään pois. Saat rauhan ja pääset jo pian sinne paremmalle puolelle.

    Merimies kysyi: ” onko todalla niin, että minä joka olen seilannut kaikki maailman meret ja tehnyt paljon väärää kaikilla matereilla, niin nyt vain uskomalla tuohon sovitukseen, se kaikki pyyhittäisiin pois, niinkuin mitään väärää en olisi koskaan tehnytkään.” Papin myönnettyä näin olevan, kuoleva sanoi:” sehän on väärin”. Pappi sanoi siihen, niin on.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.