Syndikalismista politiikkaan

Onko politiikka rakenteiden vai tahdon tuotos? Suomalainen politiikka on lähtökohdiltaan rakenteiden tuottamaa, ruotsalaiset ovat uskoneet tahtoon instituutioiden ohjaajana.

"Politik är att vilja" sanoi Olof Palme. Ruotsalaisen kansankodin rakentaja on ollut poissa politiikasta 30 vuotta, mutta pohjoismaisen sosiaalidemokratian omantunnon äänenä Palme ei vaikena.

Suomen kirkko on aatteellisesti lähellä sosiaalidemokraatteja, vaikkei sitä julkisesti myönnetäkään. Sidos demarien arvomaailmaan näkyy selvästi keskustelussa, jota käydään rakenteiden uudistamisesta. Rintamalinjan jakaa päätöksenteko: yhtäällä on poliittinen tahto ja toisaalla institutionaalinen jäykkyys.

Kirkko oli sodanjälkeisessa Suomessa ensimmäisiä instituutioita, joka sopi työntekijöittensä sosiaaliturvasta ja työehdoista. Kansankirkosta tuli näin myös yksi yhteiskunnan talouskorporaatioista sen vahvuuksineen ja heikkouksineen. Ammattiyhdistykset löytyvät tänään sekä luterilaisilta että ortodokseilta.

Kirkon ja sosiaalidemokraattien jäsenkehitys on samansuuntainen. Väki siirtyy instituutioista tahtopolitiikan kannattajiksi, yhdet perussuomalaisiin toiset vapaa-ajattelijoihin.

Työ ja toimeentulo ovat sekä demarien että kansankirkon arvopyramidin huipulla. Kaikki tietävät, että työn hinta Suomessa ei ole kilpailukykyinen, mutta syndikalismin kulta-ajan etuuksista leirityökorvauksista tai saunalisistä on vaikea luopua.

Ei ole uskottavaa saarnata verkostoitumisesta ja yhteistyöstä jos ei ole valmis luopumaan mistään.

2 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    Jyrki Härkönen :””Politik är att vilja” sanoi Olof Palme. Ruotsalaisen kansankodin rakentaja on ollut poissa politiikasta 30 vuotta, mutta pohjoismaisen sosiaalidemokratian omantunnon äänenä Palme ei vaikene.”

    Demarien olisi hyvä muistaa, että heidän linjastaan on historiassa muitakin näkemyksiä, kuin heidän itse itselleen laatima. Yksi tällainen näkemys löytyy eestiläissyntyisen ja Ruotsissa kirjoittaneen lehtimiehen Andres Küngin Mitä Suomessa tapahtuu –analyysistä v. 1975:

    ”Sosiaalidemokratia on Suomessa kehittynyt eri suuntaan kuin Ruotsissa (ja muualla Länsi-Euroopassa), joskin Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen vasemmistosiipi tuntee sympatiaa Suomen linjaa kohtaan. Johtavat sosiaalidemokraatit – ja useimmat muutkaan suomalaiset poliitikot – eivät tänä päivänä voisi ajatellakaan esittää sellaisia mielipiteitä kuin Ruotsin puoluejohtaja Olof Palme on joskus esittänyt Neuvostoliitosta ja Itä-Euroopasta sekä kommunismista muualla maailmassa ja kotimaassa…Suomalaisia ärsytti Palmen (mm.) Ylöjärven työväenjuhlassa 3.8.1974 pitämä puhe, jossa hän arvosteli ”leninismin eliittiperiaatteita”, ”suuria tuloeroja ja sosiaalista eriarvoisuutta” sekä ”valtiokapitalistisen järjestelmän vallankehitystä ja byrokratisoitumista”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vesa Ahlfors sanoo:

    Jyrki Härkönen: “Politik är att vilja” sanoi Olof Palme. Ruotsalaisen kansankodin rakentaja on ollut poissa politiikasta 30 vuotta, mutta pohjoismaisen sosiaalidemokratian omantunnon äänenä Palme ei vaikena.”

    Kyseinen heppu kirjoitti kirjan “Politiken är att vilja” vuonna 1968. Niistä ajoista ovat olosuhteet ja toimintaympäristö muuttuneet melkoisesti. Silloin oli vielä suuria suunnitelmia ns. hyvintiyhteiskunnan edelleen laventamiseksi ja rahkeita niiden toteuttamiseen.

    Nykyään kun valtioilla ja kunnilla on ollut jatkuvasti alijäämäisiä budjetteja, niin se “poliittinen haluaminenkaan” ei voi estää erilaisten leikkausten ja säästöjen tekemiseltä. Niihin kohtaan taas harvempi tuntee mitään suurempia “intohimoja” ja alkaisi niiden ympärillä kirjoittamaan mitään “politiikan korkeaveisuja.”

    Ihmisyhteisön järjestelmissä on kohta kokeiltu lähes kaikkea mahdollista. Pohjoismaisesta “hyvinvointiyhteiskuntaideologiastakin” voi joku kyynikko piankin sanoa, että se oli kaunis haave ja “kangastus” sekin, mutta alkoi sitten pahasti nilkuttamaan ikävien realiteettien puristuksessa. Toivottavasti ei niin, eikä rojahda lopulta täysin “turvalleen.”

    Jyrki Härkönen: “Kaikki tietävät, että työn hinta Suomessa ei ole kilpailukykyinen, mutta syndikalismin kulta-ajan etuuksista leirityökorvauksista tai saunalisistä on vaikea luopua.”

    Ainakin pienituloisten kohdalla usein ymmärrettävää tolkuttoman hintason ympäröimänä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jyrki Härkönen
    Jyrki Härkönen

    Olen ortodoksisen kirkon ylidiakoni, slavisti ja kulttuurimatkaopas.

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit