Suviseurakirkossa

"Herätysliikkeen sydänäänet kuuluvat sen lauluissa." Tämä erään ystävän toteamus vuosikymmenten takaa tuli mieleen, kun seurasin Suviseurojen jumalanpalveluksen televisiointia.

Sen perusteella, mitä liikkeen ulkopuolisena ja ei-teologina olen ymmärtänyt, virret oli valittu tosi huolellisesti siten, että ne kertoivat lestadiolaisen herätysliikkeen mielenmaisemasta ja teologisista painotuksista. Varmaan oli ajateltu myös sitä, minkä viestin virret antavat ulospäin.

Pidän yleensäkin virsistä. Ne ovat puhuttelevia, usein koeteltua uskon tulkintaa. Oli mukava nähdä, kuinka Suviseurojen jumalanpalveluksessa kaikki veisasivat, myös lapset ja murkkuikäiset. Laulettu sana painuu mieleen ja saattaa olla joskus avuksi elämän tuulissa.

o  o  o

Teemana oli kirkkokäsikirjan mukaisesti "Kadonnut ja jälleen löytynyt". Virsiä oli viisi, joista kaksi kansankirkon tälle sunnuntaille suosittelemia. Lopuksi laulettiin ikäänkuin yhteenvetona yksi siionin laulu.

Virsi 194, Jumala on läsnä - - - Virsi 490, Mä silmät luon ylös taivaaseen - - - Virsi 392, Oi, miksi tiellä Herrani pelkäisin vaikeroiden - - - Virsi 312, Muistan päivää autuasta, jolloin Jeesus löysi mun - - - Virsi 275, Mä elän laupeudesta ja armon antimista - - -Siionin laulu 309, Nyt kohti taivasta katselen ja kädet yhtehen liitän. Oi, Herra, ystävä lapsien sinua muistan ja kiitän. - - - Niin, Isä, suojele minua, taas käsin voimakkain kanna ja varten taivasta kasvata ja koti luonasi anna.

o  o  o

Tämä kirjoitus voi innostaa esittämään vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen liittyviä kriittisiä mielipiteitä, mutta toivon, että maltat mielesi. Veisaa vaikka ensin pari hyvää virttä edellä olevalta listalta. Mikään tässä elämässä ei ole pelkästään hyvää tai pahaa, eivät edes seurakunnat, herätysliikkeet ja muut kristilliset yhteisöt.

18 kommenttia

  • Yrjö Sahama sanoo:

    Suviseurojen TV-jumalanpalvelus oli rakentava elämys. Konstailematon käsikirjan mukainen toteutus, puhuttelevat virret, tekstille uskollinen ja selkeä saarna. Tämänlainen lestadiolaisuus ilmentää liikkeen parhaita puolia: uskollisuutta perinteelle ja yhteisöllisyyttä. Toki tiedän, että varjopuoliakin on, mutta nyt voi vain kauniisti kiittää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Pidin erityisesti rovasti Hannu Ojalehdon, Tuiran entisen kirkkoherran puheesta. Raamatunpaikka Luuk 15: 1 – 10 oli osuva. Evankeliumin ydin tuli puhtaasti ja lämmöllä.

    Yleä täytyy kiittää ammattitaidosta. Tekninen toteutus oli erinomainen. Hienoja kuvakulmia ja tilannekuvia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pirjo Pyhäjärvi sanoo:

      Vaikka saarnan varsinaisena teemana oli se, kuinka Jumala etsii meitä, siihen oli luontevasti liitetty myös ihmisten välinen taso, kehotus lähimmäisenrakkauden osoittamiseen arjessa.

      Hannu Ojalehdon valinta saarnaajaksi oli onnistunut siinäkin mielessä, että hän varmasti nauttii luottamusta sekä omassa herätysliikkeessään että laajemmin kirkon kentällä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Teemu Kakkuri sanoo:

    Vl-kodeissa oli kiva käydä ristiäisissä, kun kaikki lauloivat virret reippaasti ja yhtyivät uskontunnustukseen. Se oli poikkeuksellista muihin koteihin verrattuna. Niissä joutui olemaan yksin äänessä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Samuel Kettunen sanoo:

    Virsien vuoksi ehkä useampi kuuntelee myös suviseura radiota, vaikka puheet jäisi liikkeen omiksi, sillä mehän tiedämme Jumalan valtakunnan olevan uskon ja kasteen kautta muuallakin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Minä en näe mitenkään oikeamielisena saarnata tuhansia vuosia negatiivisin muisteloin fariseuksista ja lainopettajista, ja ketä ne mystiset syntiset siellä ovat?

    Jumaluusopillisesti vain Jumala on tuomari ja jos hän on Lain antanut, toki hän sen opettajia ja noudattajia myös suopeammin katsoo kuin tottelemttomia lain kumoajia.

    Kysymyshän on siitä, että uskooko lain olevan hyvä ja oikea, vai ei usko.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Leo Tihinen sanoo:

    Kiitos Pirjo Pyhäjärvi. Olen samaa mieltä; ”Herätysliikkeen sydänäänet kuuluvat sen lauluissa”. Olen samaa mieltä myös muiden kommentoijien kanssa siitä, että TV- Jumalanpalvelus Suviseuroista oli myönteinen kokemus.

    Urkurin ja kanttorin työskentelystä täytyy sanoa, että veisuun johtaminen heiltä onnistui erinomaisesti. Vastausmusiikkina lapsiryhmän laulama Siioninlaulu, Nyt kohti taivasta katselen (siioninlaulu 309) oli erinomainen valinta tilaisuuteen. (kun perehdyin laulun tekijöihin niin huomasin, että laulu oli toisinto tutusta virrestä, Mä silmät luon ylös taivaaseen)

    Hannu Ojalehdon saarna oli hyvä. Päivän tekstistä avautui olennainen hengellisyydestä vieraantuneemmallekin kuulijalle. Tarjalle sanoisin, että kyllä meissä kaikissa vielä nykyisinkin on fariseuksien ja laiopettajien taipumuksia. Edellä kuullun saarnan alla tuli mieleen, että eivät meidän ihmisten huonot taipumukset ole jääneet Jeesuksen aikaan.

    Suviseuroista saimme seurata luterilaista sanajumalanpalvelusta, jollaisiin olen tottunut nuorena osallistumaan. Yksinkertaisia, puhuttelevia ja kauniita.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Paavo Eero sanoo:

      Vanha opetus on, että kun saarnat alkavat kuulostaa hyviltä, kuulijan pitäisi huolestua omasta sieluntilasta. Rovasti Ojalehdon saarna oli vähintäänkin kuulijoita nuhteleva ja siinä suhteessa juoruajat saivat elävän muistutuksen taitavan sanankäyttäjän suulla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Tihinen

    ”Tarjalle sanoisin, että kyllä meissä kaikissa vielä nykyisinkin on fariseuksien ja laiopettajien taipumuksia.”

    Faris on arabialaisen miehen nimi ja tarkoittaa ratsumiestä. Voihan siellä olla huonojakin taipumuksia, samoin kuin lainopettajissa, joita löytyy ainakin oikeustieteellisista oppilaitoksista. Mutta pappi puhui kyllä aikalaisista, siis Jeesuksen aikaisista ihmisistä. En usko että kreikkalainen tohtori Luukas on koskaan tavannut sen enempää Jeesusta, kuin fariseuksiakaan saati, että olisi kuullut heidän välisisä keskusteluja. Ja kaikenlisäksi, poisnukkuneiden pitäisi antaa jo levätä rauhassa.

    Tihinen ” Edellä kuullun saarnan alla tuli mieleen, että eivät meidän ihmisten huonot taipumukset ole jääneet Jeesuksen aikaan.”

    Kaikilla ja kaikkialla on ihmisillä huonoja tapoja, siksi on väärin muistella vain Israelilaisten /juutalaisten tapoja pahoina, koska he pyrkivät noudattamaan lakia. Ei Lain noudattaminen ole huono tapa. ” Kunnioita vanhusta ja kumarra harmaapään edessä ” on yksi laki tai suositus kauneimmasta päästä, ja edelleen mainitsemisen arvoinen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Sanon kuitenkin, ettei meidän ole syytä mitenkään mielistellä Rauhanyhdistystä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Paavo Eero sanoo:

      Mielistellä ? Niin – mistäpä muusta suviseuroissa enemmän puhuttiin kuin synnistä. Eli kyllä siellä vajavaisuus tunnustettiin ja parannukseen kehoitettiin – varovasti ilmaisten, mielen muutokseen.

      Kyllä minulle se kuva seuroista lopulta syntyi, että enemmän lukeneet saarnajat pääsääntöisesti pystyivät löytämään sanavalinnat, joissa opetus jumalan valtakunnan rajoista jatkoi siirtymistä ns. väljemmille vesille. Virkateologian edustajien joukossa tapahtui myös yllättävän selkeitä ylilyöntejä, joista yhtenä esimerkkinä käyköön pastori Kinnusen puhe.

      Itse ajattelen, että juuri kirkon virassa toimivan jos jonkun, tulisi suviseuroissa opettaa jumalan valtakunnan l. seurakunnan olevan läsnä aina siellä, missä ja kun evankeliumia puhtaasti saarnataan ja ehtoollista katuville tarjotaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Minäkin kuuntelin tämän jumalanpalveluksen saarnaa. Yllätyin myönteisesti, kun puhuja sanoi Jeesuksen kuolleen kaikkien edestä. Puhuttiin myös pahan puhumisen synnistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Pirjon blogit on keidashetkiä virvoittavien sanojen äärellä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pirjo Pyhäjärvi

    Kotipaikka Rovaniemi. Eläkkeellä oleva riviseurakuntalainen. Entinen kirkkovaltuutettu ja kirkolliskokousedustaja. Työura hallinto-oikeudessa esittelijänä, tuomarina ja ylituomarina. Harrastuksena monivuotiset kukat, kompostointi ja kirjat, muun muassa.