Suuri synti ja häpeä!

Lasarus

Syntistä ja häpeällistä menoa: Ruuan heittäminen pois, kun syöjiä olisi vaikka kuinka. Ruokajonot eivät tässä maassa lähiaikoina ainakaan lyhene, kiitos uuden hallituksen linjausten.  Jokapäiväinen leipämme on tarkoitettu yhteisesti jaettavaksi. Tai joskus sunnuntaina viljapossu.

Oheisen lehtijutun kaltaiset tekstit tekevät  Ruttopuiston rovastin mielen iloiseksi. Vielä iloisemmaksi tulen, jos ja kun pääsen itse auttamaan toisia. Sisäpaisti: Iloista antajaa Jumala rakastaa.

Lue iloinen uutinen tästä:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015060519808568_uu.shtml

(jos linkki ei avaudu klikkaamalla, niin siirrä linkki selaimesi osoitekenttään, kyllä silloin aukeaa)

Toivottavasti tällaiset uutiset eivät jää vain harvinaiseksi herkuksi vaan yleistyvät. Jos jotkut jonninjoutavat pykälät yrittävät estää lähimmäisten auttamisen, niin hiisi vieköön sellaiset pykälät! Ihminen on lakia tärkeämpi. Siitähän se Jeesuskin alvariinsa kinasi fariseusten kanssa.

Jos ruoka loppuu, niin eipä tule elämästäkään enää mitään. Ja vielä se Jeesus tulee kerran kysymään sinulta ja minulta, että mitä me teimmekään hänen vähimpien veljiensä auttamiseksi. Kysyy, vaikka tietääkin jo vastauksen…

 

  1. On kommentoitavaa, Joh 12: 50 kuuluu ”ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua.”

    Hepr 2:11 on niin kuin Toivonen sen lainaa mutta edellisessä jakeessa on kohta ”lapsia kirkkauteen” mutta mitään sellaista siinä ei ole kuin hän kirjoittaa.

    Onko tässä kyseessä Jehovan Todistajien oma ”käännös” johon viittaat ja jos on mikset kerro sitä.

    Näinhän te ovillakin teette. Ensin sanotte että haluatte keskustella Raamatusta mutta ette kerro mistä Raamatusta ettekä sitä, että olette Jehovan todistajia.

    • Tälla kertaa kommenttisi sisältää ihan asiaakin, kiitos siitä. Kirjoitin vahingossa Johanneksen kun piti olla Matteuksen, sitaatti oli siis Mat12:50. Pyydän anteeksi erehdystäni.

      Heprealaiskirjeen sitaatin voi jokainen sisälukutaitoinen sitten itse lukea ja katsoa, mitä siinä sanotaan.

      Käytän täällä aina aitoja suomalaisia ja kirkollisia käännöksiä, mutta en joka kerta kirjoita KR38 tai KR92 sitaattiin. Olisiko sinun mielestäsi sellainen tarpeen?

  2. Risto tahtoi valistaa minua asian hoitumisesta halvemmalla Intiassa.
    No eihän tuo minulle mikään uusi aisia ole. Lähetyssihteerinä olen kyllä perillä näistä asioista tavallista tallaajaa paremmin.
    Voimme tietysti antaa perustarpeiden tyydytyksen heille siellä tosi halvalla.

    Entä mitä voisimme antaa heille täällä, jos utopistinen ajatukseni voisi toteutua? Täällä heillä olisi myös ihmisarvo ihan toisessa hintaluokassa, kuin kotimaasaan.

    Perus ongelmahan meillä on vain siinä, ettemme oikein tiedä miten tätä ongelmaa pitäisi pohtia. Aivankuin se pelkällä pohtimisella tulisi ratkaistuksi. Kannamme ehkä vain kaikki syyllisyyttä, siitä että meillä on liian hyvin asiat. Emme kuitenkaan voi muuttaa tätä asianlaitaa muuksi.
    Koko maailman nälkäongelmaa emme kykene koskaan ratkaisemaan. Kivahan tätä kaikkea on pohdiskella hyvässä seurassa.

    Ehkä joku tästä innostuu lähettämään vaikkapa äidinmaitovastiketta jollekin lähetysasemalle. Laittelin niitä joskus ja sain kuulla miten niiden avulla pelastettiin lapsia elämälle.
    Helpotti kyllä tätä syyllistä sisintä ihan mukavasti. En muista enää miten se puuha sitten jäi.

    • Hepr2:10); ”Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.

      ”Lapsia kirkkauteen” = Jeesuksen taivaaseen menevät seuraajat

      ”pelastuksensa päämies” = Jeesus Kristus

      ”Hän, jonka tähden kaikki on” = Kaikkivaltias Jumala, Jeesuksen Isä, jolla Raamatussa on nimi Jehova, ai niin tutkijakielellä Jahve

      Montako oikein sinun mielestäsi?

  3. ”Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta.” Room. 12:13

    Tuossa on meille kaikille miettimistä, itseäni tuo Paavalin kehotus on puhutellut monet kerrat. Lähimmäiset ovat aina ympärillämme, mutta pyhät ovat kuin veljiä ja siskoja, joilta ei pitäisi ottaa hintaa, vaan antaa kuten omalle sisarukselleen.

    Miten me suhtaudumme omaisuuteemme, kun näemme veljien kärsivän puutetta?

    Hiljaiseksi vetää… Niin pihalla ja sokeita me taidamme nykyisen elintasomme kanssa olla. Herra auta meitä kaikkia, ettemme kävelisi apua tarvitsevan ohi.

Kirjoittaja

Kiuru Hannu rovasti Ruttopuiston
Kiuru Hannu rovasti Ruttopuistonhttp://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121
Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (67 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121