Suomen Lähetysseura kyseenalaisella asialla?

 

Olemme juuri kuulleet uutisen, että Suomen Lähetysseura (SLS) on lopettanut yhteistyön palestiinalaisen Defence for Children International – Palestine (DCIP) -järjestön kanssa. Taustalla on Israelin päätös, jossa SLS:n yhteistyökumppani Defence for Children International – Palestine (DCIP) todetaan terroristijärjestöksi.

https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/israel-julisti-palestiinalaisen-dcipn-terroristijarjestoksi-lahetysseura-lopettaa-yhteistyon-jarjeston-kanssa/

 

Monet kysymykset nousevat nyt pintaan.

Mistä tässä on kysymys? Tapahtuiko tämä yllätyksenä, sillä Suomen Lähetysseura näyttää nyt reagoivan asiaan, joka vaikuttaa todella vakavalta. - Ovatko suomalaisten lähetysihmisten kolehtirahat valuneet pahaa aavistamatta terroristien rahoittamiseen? Olisiko tämä ollut ennakoitavissa tai vältettävissä? Onko evankeliumin asiaa tukevaa lähetysväkeä jymäytetty terroristien toimesta?

 

Tämä hämmästyttää!

 

Suomen Lähetysseura on kristillisten seurakuntien ja niissä olevien lähetysihmisten edessä selityksen velkaa. SLS ei ole nimittäin ollut tietämätön siitä, että nyt Israelin valtion terroristiseksi määrittelmällä DCIP:llä on kytköksiä terromismiin! SLS:aa oli nimittäin varoitettu ja informoitu tästä ongelmasta jo viime vuoden helmikuussa. Tällöin eläkkeellä oleva keravalainen tutkimusprofessori, tek.tri Hannu Arvela kirjoitti Seurakuntalainen.fi lehden vieraskynässä kriittisen artikkelin ja laati SLS:n ja DCIP:n ongelmallisesta yhteistyöstä muistion, johon hän kirjaa seuraavat asiat:

1) Lähetysseuran yhteistyökumppanilla DCI-P:llä on toiminnallisia ja työntekijäkohtaisia siteitä aktiivista väkivaltaa harjoittavien osapuolien toimintaan.
2) Lähetysseura on antanut hankkeesta erittäin yksipuolista tietoa ja hankkeen läpinäkyvyys on puutteellista.
3) SLS toimii hyvien hallintotapojen vastaisesti, kun se ei mitenkään viestitä hanketta kohtaan esitetystä arvostelusta viestintäkanavillaan ja erityisesti hanketta tukeville seurakunnille antamissaan tiedotteissa.
4) Lasten oikeudenkäyntiapuun liittyvässä toiminnassa SLS toimii vastoin hyvää hallintotapaa ja suomalaista oikeusvaltioperiaatetta, kun se kuulee vain DCI-P-järjestön lakimiehiä eikä lainkaan vastapuolena olevan oikeusvaltion lainopillisia asiantuntijoita.
5) SLS ei ole antanut asiasta sen vakavuuden edellyttämää selvitystä.
6) Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Hollannin hallitusten yhteistyöjärjestö on lopettanut vuonna 2017 DCI-P:lle myönnetyn merkittävän tuen.
7) SLS perustelee DCI-P- hanketta seurakunnille sen vaikuttavuudella. Seurakuntia rakentavan työn sijaan SLS etsii vaikuttavuutta kanavoimalla rahaa. Pelkkä rahojen kanavointi voi tehdä riippuvaiseksi tahoista, joiden tavoitteet ovat kaikkea muuta kun lähetystyön tavoitteet.
8) Hanke ei millään tavalla määriteltynä täytä kristilliselle lähetystyölle asetettuja vaatimuksia.
9) Lähetysseuralla on Israelissa ja Palestiinan alueella myös sovintoa rakentavaa työtä. Palestiinalaisnuoret tarvitsevat toimintaa, joka kannustaa heitä yrittämään ja ottamaan vastuuta elämästään, ei uhriutumaan Israelin vastustajan asemaan.
https://www.seurakuntalainen.fi/wp-content/uploads/2020/02/SLS_ja_DCI-P_ja_seurakunnat_Arvela_17022020.pdf

Lisäksi Arvela palasi samaan asiaan vielä loppuvuodesta Seurakuntalainen.fi sivuston vieraskynässä. Tästä lyhyt sitaatti:

”Kansainväliset kannaotot kertovat Lähetysseuran DCIP-tuen vahvasta poliittisesta luonteesta. Israelin valtion julkaiseman raportin mukaan DCIP:n johdossa on ollut aina lähivuosiiin saakka terrorismituomion saaneita henkilöitä. Näillä henkilöillä on ollut läheiset suhteet Palestiinan Vapausrintama-järjestöön (PFLP), joka on luokiteltu terrorijärjestöksi. DCIP ja SLS eivät ole ole näitä yhteyksiä kieltäneet mutta vaikenevat asiasta. Nyt DCIP:n johto keskittyy, osin lasten kohteluun liittyvien väärien väitteiden kautta, Israelin eristämiseen ja tuomitsemiseen.
Helmikuussa 2020 Belgia, joka isännöi YK:n Turvallisuusneuvostoa, kutsui DCIP:n johtavan työntekijän Turvallisuusneuvoston kokoukseen. Kutsu peruttiin, kun DCIP:n ja PFLP:n yhteydet kävivät ilmeiseksi. Tammikuussa 2020 PNGO (Palestinian NGO Network), jonka jäsen DCIP on, vastusti kiivaasti EU:n uutta päätöstä, joka kieltää EU-rahoituksen EU:n terrorilistauksessa olevilta järjestöiltä ja yhteistyötahoilta. Tanska on tukenut DCIP:tä yhdessä Sveitsin, Hollannin ja Ruotsin muodostaman yhteistyöjärjestön kautta. Järjestö lopetettiin loppuvuonna 2017 tuettavien järjestöjen väkivaltaisten kannanottojen johdosta. Tämän jälkeen lokakuussa 2018 Tanska julkisti kriteerit, joiden perusteella apua ei voida myöntää järjestöille, jotka tukevat boikottiliikettä. DCIP ei päässyt tukeen oikeuttavien järjestöjen listalle. Citibank, Arab Bank ja kansainvälinen lahjoitusporttaali Global Giving ovat lopettaneet palvelunsa DCIP:lle, PFLP-yhteyksien vuoksi.”
https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/hannu-arvela-lahetysseura-haluaa-olla-poliittinen-vaikuttaja-jaako-lahetystyo-tekematta/

 

Parannuksen paikka!

 

Edellä oleva muistio (ja Arvelan myöhempi argumentaatio) pakottaa kysymään: Missä määrin SLS sulki tietoisesti silmänsä avustamansa järjestön kytköksistä terrorismin suhteen?

Suomen Lähetysseuralla on ollut jo aiemmin vakavia uskottavuusongelmia Israelin kentällä. Tämä kävi ilmi jo vuonna 2014, kun juutalaistyön avainroolissa olevan Caspari-keskuksen johtaja Elisabeth Levy oli yhteydessä pohjoismaisiin lähetysjärjestöihin JMI:n välityksellä. Levy ilmoitti, että Suomen lähetysseuran teologistet linjaukset vahingoittavat lähetysjärjestön suhdetta messiaaniseen liikkeeseen. Caspari-keskuksen johtajan mukaan sen hallitus ei hyväksy mahdollisuutta, että SLS voisi lähettää homosuhteessa eläviä lähettejä Israeliin.
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/pohjoismaiset-lahetysjarjestot-katkaisemassa-israel-yhteistyon-suomen-lahetysseuran-kanssa/

Näin Suomen Lähetysseuran lähetystyö Pyhällä maalla näyttää kulkevan vakavasta uskottavuuskriisistä toiseen. - Molemmat yllä olevat kriisit koskettavat nimenomaan juutalaisten keskuudessa tapahtuvaa työtä. Ensimmäinen kriisi katkoi yhteyksiä siksi, että SLS:n edustama liberaaliteologinen ihmiskäsitys vei uskottavuuden Raamatun moraaliin sitoutuvan messiaanisen liikkeen silmissä. Nyt realisoitunut toinen kriisi synnyttää terrorismiin nähden kritiikittömässä linjassaan uskottavuusongelman suhteessa juutalaisen kansan turvallisuuteen. Lisäksi se herättää aidosti kysymyksen, mitä kaikkea suomalaiset lähetysystävät tulevatkaan tukeneeksi laittaessaan rahansa SLS:n työn tukemiseen.

SLS:n lähetti Marko Piittala kipuilee oman organisaationsa äärellä:
”Lähetysseurassa on viimeisten vuosien aikana tapahtunut kehitys, jossa avainpaikoille on tullut henkilöitä ulkoministeriöstä ja erilaisten järjestöjen hankehallinnosta. He luovat strategioita, manuaaleja, hankkeita ja mittareita ja näin valtaa käyttävää kieltä. Heillä ei välttämättä ole kokemusta työalueella tehtävästä lähetystyöstä ja sen tarkoituksesta. .…Lähetystyöntekijänä olen kokenut olevani muinaismuisto, jota esitellään seurakuntien lähetyskannatuksen turvaamiseksi. …. Kahdestatoista ulkomaantyön tavoitteesta kahdessa mainitaan ohimennen kirkko ja seurakunta. …. Kirkollisen työn ohjelmasta löytyy yhdeltä sivulta lyhyt viittaus lähetyksen ytimeen, Jeesukseen Kristukseen. ”
https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/hannu-arvela-lahetysseura-haluaa-olla-poliittinen-vaikuttaja-jaako-lahetystyo-tekematta/

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kristillistä lähetystyötä tekevien organisaatioiden olisi tärkeää keskittyä julistukseen Jeesuksesta Kristuksesta syntiemme sovittajana. Mitä enemmän lähetysjärjestöt kietoutuvat politiikkaan, sitä enemmän joudutaan SLS:n kaltaisiin ongelmiin.

 

Israelin toivo

 

"Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani", sanoo teidän Jumalanne.
"Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen vaivanaika on päättynyt, että sen velka on sovitettu… (Jes.40:1-2)

 

2 kommenttia

  • Manu Ryösö sanoo:

    Minulta jäi tätä blogia kirjoittaessani huomaamatta samasta aiheesta kirjoitettu uusin tiedote. Tässä tri Arvela tuo esille viimeisimmän tilanteen, juuri ennen SLS:n päätöstä luopua em. kyseenalaisen organisaation rahoittamisesta:

    https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/suomen-lahetysseuran-tukee-jarjestoa-jonka-israel-maaritteli-terroristiorganisaatioksi/

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Manu Ryösö

    Olen pastori, joka haluaa sitoutua Pyhään Raamattuun ja sen perustalle rakentuvaan luterilaiseen tunnustukseen. [Kuva Nasaretin kadulta Israelista]