Suomalaiset kokeva turvattomuutta – Kirkolta kaivataan toivoa.

Suomalaiset kokevat tulevaisuuden turvattomampana kuin kertaakaan yli 35 vuoteen. Tämän osoittaa pari päivää sitten julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittainen kyselytutkimus.

Itse asiassa en edes tiedä, milloin viimeksi – ja onko koskaan – vuodesta 1964 tehty tutkimus saanut tulokseksi, että 63% suomalaisista kokee tulevaisuuden turvattomana. Kriisitietoisuus on tavoittanut suomalaiset. Useimmilla on lähipiirissään kokemusta työttömyydestä ja talousvaikeuksista. Kaukaisemmat huolet tulevat lähelle median kautta.
_ _ _
Suurinta huolta suomalaiset kokevat työllisyydestä, terrorismista, taloudesta, turvapaikanhakijoista, Syyrian tilanteesta ja ilmaston lämpenemisestä. Kysely on tehty viime marraskuussa.

Sen jälkeen kehitys on syventynyt huolta lisäävään suuntaan. Välimeren yli alkuvuoden aikana Kreikkaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden luku ylittää vuoden takaisen määrän. Säiden lämmetessä tulijoiden määrä uhkaa nousta aiempaa suuremmaksi, mikä johtanee entistä tiukempaan vastaanottopolitiikkaan.

Kiristyneeseen ilmapiiriin liittyy maahanmuuttajamiesten uudenvuoden yönä naisiin kohdistama väkivalta Saksassa ja myös Helsingissä. Dublinin sopimus ja taakanjako EU-maiden kesken eivät ole toimineet. EU:n kulmakiviin kuuluva vapaa liikkuvuus uhkaa romuttua. Itävalta on ollut jo aikeissa sulkea rajansa. Seuraako Saksa esimerkkiä?

Alas pudonnut öljyn hinta puolestaan uhkaa romahduttaa öljyntuottajamaiden talouden. Tämä herättää kysymyksen Venäjän tulevaisuudesta, missä öljytulojen romahtaminen on saanut pankit ja yritykset sekä yksityiset ihmiset vaikeuksiin. Epävakauden lisääntyminen naapurissa on myös turvallisuusriski.
_ _ _
Ihmiset etsivät kirkon sanomasta kestävää perustaa ja turvaa elämälleen turvattomuuden maailmassa. Onko viestimme kirkkona tällä hetkellä turvallisuutta vahvistava? Vai onko viesti edelleen turvallisen hyvinvointiyhteiskunnan ajoilta, jolloin suuren enemmistön turvallisuus oli itsestään selvyys ja viesti kohdistui esimerkiksi vähemmistöjen aseman kohentamiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon?

Apua tarvitsevia ei edelleenkään voida unohtaa. Silti on tarkkaan pohdittava, missä on tällä hetkellä oikea huomion ja avun painopiste, samalla kun yhteiset voimavarat näyttävät hupenevan. Onko se maahanmuuttajien kotouttamisessa, työllisyyden kohentamisessa ja työttömyyden hoidossa, huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamisessa, uskottavan maanpuolustuksen ylläpitämisessä vai etuuksien laajentamisessa uusille ryhmille?

Oikeuksien kasvattamiseen tähtäävä politiikka merkitsee usein huomion, hyväksynnän ja yhteisten voimavarojen kohdentamista ryhmille, jotka halutaan nostaa huomion piiriin. Eri vähemmistöillä on vahva lobby ajamassa niiden asiaa. Tässä ei ole mitään väärää. Jokainen saa ajaa asiaansa.

Yhteiskunnalla ja sen päätöksenteolla on kuitenkin rajallinen mahdollisuus reagoida kaikkiin ääniin. Joku asia saattaa saada kokoaan suuremman huomion ja sen rinnalla suuremmat kysymykset jäävät taka-alalle. Suomalaisessa yhteiskunnassa keskustelu sukupuolineutraalista avioliitosta oli ykkösaiheita, mutta on hiljentynyt viimeistään kestävyysvajeen, valtion velan ja pakolaiskriisin mittasuhteiden valjettua.
_ _ _
Nyt tarvitaan luottamusta vahvistavaa viestiä. Sotaveteraani Hannes Hynönen (10.1.1913-30.11.2015) jätti henkisenä testamenttinaan kehotuksen: ”Luottakaa Jumalaan ja opettakaa se luottamus myös lapsillenne. Se on ainoa turva”.

”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Koko sydämestänne te minua etsitte.” (Jer 29:11-13).

Yhteinen työ turvallisen tulevaisuuden rakentamiseksi sekä toivo ja luottamus Jumalaan auttavat eteenpäin. Kaikesta selvitään.

    • Martti,

      kysymyksesi on mielestäni aiheeton. Uskon, että sinäkin ymmärrät, mistä näissä rajanylityksissä on kysymys.

    • Ymmärrän, että tuo luo turvattomuuden tunteen, mutta tarkoitukseni on kehottaa miettimään, onko tunteeseen erityistä aihetta. Miksi ilman papereita tuleva pakolainen olisi suurempi uhka kuin naapurissa jo vuosia asunut tappelupukari, jolla on paperit kunnossa?

  1. Martti Pentti. Asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Jos tulee nahinaa nakkikioskilla ja toinen lyö toista, on se useimmiten lievä pahoinpitely. Jos siitä ilmoitetaan poliisille niin asiasta tulee ns virallinen. Tällöin osapuolet saattavat istua pöytään sovittelijan kanssa. Asiasta keskustellaan eikä sitä tarvitse viedä oikeuteen. Usein asia päättyy niin että osapuolet paiskaavat kättä ja asia on sillä selvä.

    Perhe riidoissa voi sattua että mies lyö näistä joka ilmoittaa poliisille. Feministit haluavat että asiaa ei saa sovitella vaan miestä pitää sakottaa. Feministit siis päättävät aikuisen naisen puolesta ettei hän saa sopia puolisonsa kanssa. Avioliitto saattaisi sovittelun ansiosta korjaantua mutta eivät feministit sellaisesta välitä. Tärkeintä on rangaista miestä. Ja nyt siis puhutaan yksittäistapauksessa, ei systemaattisesta kotityranniasta.

    • ”Perheriidoissa voi sattua että mies lyö naista, joka ilmoittaa poliisille.” … tai nainen miestä.

    • Lievästä pahoinpitelystä tuomitaan rangaistukseksi keskimäärin 15 päiväsakkoa. Kutsuisiko kukaan poliisin kotiinsa tämän takia? Eiköhän aiheena ole osuuneen läimäyksen sijasta pikemminkin törkeän pahoinpitelyn ilmeinen uhka.

    • Keskustelun teema on turvattomuus. Koetko olosi turvattomaksi vapaassa maassa, jossa etujärjestöt saavat esteettä ilmaista kantansa? Jos sananvapaus kiellettäisiin niiltä, miksi luulet sen silloin itse säilyttäväsi?

  2. Hyvä kysymys Martti Pentiltä. En ole missään vaiheessa kieltänyt kenenkään sananvapautta. Eihän se estä olemasta eri mieltä. Ajattele vaikka naista jota lähi-itäläinen on ahdistellut. Hän ei saa turvaa edes naisjärjestöiltä

    Väitöskirjasta puhuessasi syyllistyt argumentaatio virheeseen. Eihän se että joku väitöskirja on esitarkastettu yms estä sitä olemasta roskaa. Jos vaikkapa tulevaisuudessa Saara Särmä arvioi väitöskirjaa niin hänhän hyväksyy mitä vain feministiroskaa.

    • ”Eihän se että joku väitöskirja on esitarkastettu yms estä sitä olemasta roskaa.” Jos ’roska’ tarkoittaa sinun henkilökohtaista mielipidettäsi, olkoon sitten. Henkilökohtainen mielipide taas ei kelpaa keskustelussa minkäänlaiseksi argumentiksi.

    • Objektiivinen lähtökohta on se, että arvostetun yliopiston tiedekunta on hyväksynyt väitöskirjan ja sitä on menestyksekkäästi puolustettu väitöstilaisuudessa. Subjektiivinen lähtökohtasi on se, että feminismi on roskaa.

    • Onko rasistin tai suvakin leima pahinta, mikä voi kohdata? Onhan tästä keskustellessa jaettu tappouhkauksiakin. Pahoinpitelyiltä ei varmaankaan ole vältytty. Milloin joltakin väärän mielipiteen lausujalta lähtee henki? Ainakin minusta kehitys näyttää pelottavalta.

    • Keskustelu saa kummallisia piirteitä. Nyt kiinnostuksen kohde vaikuttaa ole se, kirjoittiko Selänne itse oman bloginsa ilman ammattilaisen apua. Näin katse saadaan käännettyä sivuun itse asiasta eli siitä, että 15 vuotias tyttö on raiskattu ja tekijäksi epäilläänn maahanmuuttajaa.

    • ”Näin katse saadaan käännettyä sivuun itse asiasta.” Mikä on se itse asia? Nuoren tytön raiskaus on poliisin asia eikä sen kertominen, ketä teosta epäillään, ole oikein kesken tutkimuksen. Muuten se on tytön ja hänen perheensä yksityisasia. Teemu Selänteen kohdalla itse asia on käsittääkseni, mikä vastuu suositulla julkisuuden henkilöllä on ilmaistessaan kantansa mieliä kuohuttavissa kysymyksissä.

    • Seija,

      syytätkö sinä Teemu Selännettä vihapuheen levittäjäksi?

      Ja minua sinä jaksat syyttää aiheettomasti milloin mistäkin. En ymmärrä miksi olet ottanut minut hampaisiisi. Joka tapauksessa aion jatkaa täällä asiallista kommentointia kuten ennenkin.

      Ihmettelen edelleen sitä, että ajankohtaisista asioista ei joidenkin mukaan saisi puhua/kommentoida niinkuin ne ovat ilman, että joku vetää siitä ”herneet nenäänsä” ja heittelee syytöksiä vihapuheen levittämisestä. Tuollaiset syytökset ovat raskauttavia, esim. tämä Selänteeseen kohdistettu.

    • ”Ihmettelen edelleen sitä, että ajankohtaisista asioista ei joidenkin mukaan saisi puhua/kommentoida niinkuin ne ovat.” Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Kaikki ei myöskään johdu siitä, mistä äkkinäisesti luulisi. Siksi kommentoinnin lähtökohdaksi kannattaa valita ’miltä minusta nyt näyttää’ eikä ’niinkuin on’. Silloin jää auki mahdollisuus oppia ja ymmärtää jotain uutta, kenties muuttaa mieltäänkin.

    • Martti,
      suosittelen myös sinulle kertomiasi periaatteita kommentoidessasi. Ne ovat ihan varteenotettavia.

    • Suosittelen, että luet kommenttini uudelleen ajatellen, että ne on kirjoitettu juuri noin! Ehkä tulet silloin ymmärtäneeksi niitä vähän paremmin.

  3. Tarkkana saa todella olla, sillä kaikki mitä kirjoitetaan ei ole totta. Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo käänsi ko. Selänteen blogin yhteydessä käytävän keskustelun sivuraiteille väittämällä, että jääkiekkopiireissä ulkomailla tapahtuu joukkoraiskauksia. Kun asiaa tutkittiin niin havaittiin että, yksikään tapaus ei ole johtanut tuomioon. Yhden tapauksen käsittely on vielä kesken. Joten vakava syytös tyhjästä.

    Samoin Veronika Honkasalo oli twiitttauksessaan kaivanut esille vanhan maitomainoksen, jossa on Selänne ja sanat ”White power”. Ilmeisesti Honkasalo vihjaili mainoksen viittaavan johonkin muuhun kuin maitoon.

    Joidenkin on vaikea pysyä asiallisena itse asiassa.

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.