Suomalaiset kokevat tulevaisuuden turvattomampana kuin kertaakaan yli 35 vuoteen. Tämän osoittaa pari päivää sitten julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittainen kyselytutkimus.
Itse asiassa en edes tiedä, milloin viimeksi – ja onko koskaan – vuodesta 1964 tehty tutkimus saanut tulokseksi, että 63% suomalaisista kokee tulevaisuuden turvattomana. Kriisitietoisuus on tavoittanut suomalaiset. Useimmilla on lähipiirissään kokemusta työttömyydestä ja talousvaikeuksista. Kaukaisemmat huolet tulevat lähelle median kautta.
_ _ _
Suurinta huolta suomalaiset kokevat työllisyydestä, terrorismista, taloudesta, turvapaikanhakijoista, Syyrian tilanteesta ja ilmaston lämpenemisestä. Kysely on tehty viime marraskuussa.
Sen jälkeen kehitys on syventynyt huolta lisäävään suuntaan. Välimeren yli alkuvuoden aikana Kreikkaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden luku ylittää vuoden takaisen määrän. Säiden lämmetessä tulijoiden määrä uhkaa nousta aiempaa suuremmaksi, mikä johtanee entistä tiukempaan vastaanottopolitiikkaan.
Kiristyneeseen ilmapiiriin liittyy maahanmuuttajamiesten uudenvuoden yönä naisiin kohdistama väkivalta Saksassa ja myös Helsingissä. Dublinin sopimus ja taakanjako EU-maiden kesken eivät ole toimineet. EU:n kulmakiviin kuuluva vapaa liikkuvuus uhkaa romuttua. Itävalta on ollut jo aikeissa sulkea rajansa. Seuraako Saksa esimerkkiä?
Alas pudonnut öljyn hinta puolestaan uhkaa romahduttaa öljyntuottajamaiden talouden. Tämä herättää kysymyksen Venäjän tulevaisuudesta, missä öljytulojen romahtaminen on saanut pankit ja yritykset sekä yksityiset ihmiset vaikeuksiin. Epävakauden lisääntyminen naapurissa on myös turvallisuusriski.
_ _ _
Ihmiset etsivät kirkon sanomasta kestävää perustaa ja turvaa elämälleen turvattomuuden maailmassa. Onko viestimme kirkkona tällä hetkellä turvallisuutta vahvistava? Vai onko viesti edelleen turvallisen hyvinvointiyhteiskunnan ajoilta, jolloin suuren enemmistön turvallisuus oli itsestään selvyys ja viesti kohdistui esimerkiksi vähemmistöjen aseman kohentamiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon?
Apua tarvitsevia ei edelleenkään voida unohtaa. Silti on tarkkaan pohdittava, missä on tällä hetkellä oikea huomion ja avun painopiste, samalla kun yhteiset voimavarat näyttävät hupenevan. Onko se maahanmuuttajien kotouttamisessa, työllisyyden kohentamisessa ja työttömyyden hoidossa, huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamisessa, uskottavan maanpuolustuksen ylläpitämisessä vai etuuksien laajentamisessa uusille ryhmille?
Oikeuksien kasvattamiseen tähtäävä politiikka merkitsee usein huomion, hyväksynnän ja yhteisten voimavarojen kohdentamista ryhmille, jotka halutaan nostaa huomion piiriin. Eri vähemmistöillä on vahva lobby ajamassa niiden asiaa. Tässä ei ole mitään väärää. Jokainen saa ajaa asiaansa.
Yhteiskunnalla ja sen päätöksenteolla on kuitenkin rajallinen mahdollisuus reagoida kaikkiin ääniin. Joku asia saattaa saada kokoaan suuremman huomion ja sen rinnalla suuremmat kysymykset jäävät taka-alalle. Suomalaisessa yhteiskunnassa keskustelu sukupuolineutraalista avioliitosta oli ykkösaiheita, mutta on hiljentynyt viimeistään kestävyysvajeen, valtion velan ja pakolaiskriisin mittasuhteiden valjettua.
_ _ _
Nyt tarvitaan luottamusta vahvistavaa viestiä. Sotaveteraani Hannes Hynönen (10.1.1913-30.11.2015) jätti henkisenä testamenttinaan kehotuksen: ”Luottakaa Jumalaan ja opettakaa se luottamus myös lapsillenne. Se on ainoa turva”.
”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Koko sydämestänne te minua etsitte.” (Jer 29:11-13).
Yhteinen työ turvallisen tulevaisuuden rakentamiseksi sekä toivo ja luottamus Jumalaan auttavat eteenpäin. Kaikesta selvitään.
Mutta kuka Suomessa lietsoo turvattomuuden tunnetta? Ei totuuden kertominen voi sellaista olla. Se on tietysti selvää että tunne on aina subjektiivinen.
Minun mielestäni kukaan ei Suomessa lietso turvattomuuden tunnetta. Enemmän taitaa olla niin päin, että jotkut tahot eivät halua, että tosiasioita tuodaan julkisuuteen.
Talouden alamäki on jatkunut jo kauan, ei vain tämän vähän aikaa istuneen hallituksen aikana. Aiemmat ratkaisut vaikuttavat tämän päivän olosuhteisiin.
Poliisi sanoi yhdessä TV-ohjelmassa, että poliisin tehtävä on varautua ennalta niin, että mitään pahempaa konfliktia ei pääsisi syntymään. Joskus vaikuttaa, että tätäkään ei ymmärretä kun poliisin työtä arvostellaan.
”Talouden alamäki on jatkunut jo kauan.” Pitäisikö siis talouselämän johdossa olevat jäärät vaihtaa nuorempiin ja kekseliäämpiin? Se voisi olla kallis lysti, kun heillä taitaa olla sopimukset ties minkä kokoisista erorahoista.
Salme sanoi: ”Minun mielestäni kukaan ei Suomessa lietso turvattomuuden tunnetta.” Käypä joskus noilla äärioikeistolaisilla sivustoilla, joista olen sinulle aiemminkin maininnut. Ymmärrät aika pian, kuka lietsoo turvattomuuden tunnetta ja jos tarkemmin ajattelet, ymmärrät, mistä syystä.
”Poliisin tehtävä on varautua ennalta niin, että mitään pahempaa konfliktia ei pääsisi syntymään.” Tämä ei saisi merkitä asettumista mahdollisessa konfliktissa ennakkoon jonkin tahon puolelle. Konflikteja estetään sovintoa rakentamalla.
En katso tarpeelliseski lueskella minkään puolen äärijärjestöjen lehtiä tai pamfletteja. Uskon, että suurin osa suomalaisista ei lue ko. sivuja.
Suomen poliisi ei asetu kenenkään puolelle toisia vastaan, ei ennakkoon eikä sen jälkeen. Väite, että poliisi olisi puolueellinen on lähtöisin viime uudenvuoden mielenosoituksista, joissa yksi osapuoli ei ollut tehnyt lain vaatimaa ilmoitusta marssistaan ja on siitä alkaen väittänyt poliisin olevan puolueellinen. Tuollaiset syytökset ovat todella vaarallisia ja lietsovat anarkista mielialaa laillista järjestyksen ylläpitäjää eli poliisia kohtaan. Poliisin halveksunta kääntyy aina ennemmin tai myöhemmin kansan tuhoksi ja antaa tilaa anarkialle.
”Tuollaiset syytökset ovat todella vaarallisia ja lietsovat anarkista mielialaa laillista järjestyksen ylläpitäjää eli poliisia kohtaan. Poliisin halveksunta kääntyy aina ennemmin tai myöhemmin kansan tuhoksi ja antaa tilaa anarkialle.” Olisi hyvä, jos malttaisimme mielemme emmekä antaisi lietsoa itseämme edes lainauksen kaltaiseen. Poliisin toimien arvioiminen on täysin luvallista vapaassa tasavallassa. Se ei ole mitään halveksuntaa vaan pikemminkin osoitus siitä onnellisesta tilasta, ettei tavallisen suomalaisen tarvitse pelätä poliisia.
Poliisin toimien arvioiminen on luvallista, samoin on luvallista arvioida heidän mielipiteitään, jotka arvioivat poliisin toimintaa puolueelliseksi sen perusteella että poliisi otti kantaa heidän omapäiseen toimintaansa järjestää mielenosoitus ilman että tekivät siitä ilmoitusta. Laki on sama kaikille, joten jos haluaa ilmaista mieltään niin siitä tulee tehdä etukäteen ilmoitus. Asia on hyvin yksinkertainen ja ymmärrettävä jos haluaa olla lainkuuliainen kansalainen.
Tosiasian ääneen sanominen ei ole lietsontaa suuntaan eikä toiseen. Paljon vaarallisempaa on toistuvasti jankuttaa, että Suomen poliisi on puolueellinen.
”En katso tarpeelliseski lueskella minkään puolen äärijärjestöjen lehtiä tai pamfletteja.” Voit sulkea silmäsi pahuudelta ja vihan lietsonnalta, mutta kun pahat puheet muuttuvat teoksi, ei sitten kannata tulla sanomaan ”minä en tiennyt”.
Seija, olen sitä mieltä, että mitä useammin vierailee ko. sivuilla, sitä enemmän alkaa itse uskoa noihin juttuihin. Näköala kaventuu. Seuraamalla asiallisia medioita pysyy oikein hyvin kärryillä siitä, missä mennään., sillä ne myös kertovat asiallisesti noiden sivujen uutisista.
Suomessa on kaksi äärilaitaa, äärioikeistolainen ja äärivihervasemmistolainen, joilla on omat kotkotuksensa.
Ääriliikkeiden kotkotuksia on syytä tarkkailla ja niihin puuttua. Muuten niistä voi tulla hallitsemattomia ja pahimmillaan hallitsevia.
Katson, että tämän blogin kohdalt olen sanonut kaiken tarpeellisen.
Kiitos Salme maltillisista kommenteista.
Kyllä äärijärjestöjen sivuilla kannattaa käydä. Esimerkiksi Naisasialiitto Unionin sivuja kannattaa tässä mielessä seurata. Sellaista miesvihaa ei ole missään muualla. Tai kannattaa ehkä tarkentaa että viha kohdistuu vain suomalaisiin miehiin.
Pannaan nyt vielä linkki tähän, niin jokainen voi itse omin silmin tarkistaa tuon suomalaisiin miehiin kohdistuvan vihan määrän: http://www.naisunioni.fi/
Olen järkyttynyt vilkaistuani Unionin sivuja! Siellä kehotettiin poikia lukemaan koulussa läksynsä ja – ihan totta! – sen lisäksi vielä sellaisia akkamaisia romskuja kuin Seitsemän veljestä, Tuntematon sotilas ja Havukka-ahon ajattelija. Pöyristyttävää katkeruutta!
Löysin sellaisenkin hassun puljun kui nfeministinen ajatushautomo Hattu. Siinä on kuvattu Rosa Meriläinen ja joku kummallisesti pukeutunut mies.
Tarkoitatko Saara Särmää tohtorinhattu päässään?
Eikö se olekaan mies? Tunnistin kyllä että on tohtorinhattu. Ajattelin että Saara Särmä ei voi olla tohtori. Luin hänen ”väitöskirjansa” tiivistelmän ja oletin että ei sellaisella roskalla voi tohtorinarvoa saada.
Eihän tohtoriksi tiivistelmillä tullakaan. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä pätevöittää sinut arvioimaan yhteiskuntatieteellisiä väitöskirjoja roskaksi.
Rakkaus karkoittaa pelon… Pelko itse on vihollinen jota pitää varoa.
Totta Ismo, pelon valtaan joutuminen saa ihmisen epäilemään muita ja reagoimaan voimakkaasti. Pelokas ja aggressiivinen ihminen voi olla muille ihmisille pelottava. Raamatun sana jota siteeraat ”Täydellinen rakkaus karkottaa pelon” viittaa Jumalan rakkauteen, joka tuo sisäisen turvallisuuden myös uhkaavissa tilanteissa. Siksi Jumalaan turvautuvan ihmisen ei tarvitsisi tuntea aiheetonta pelkoa.
Sanoin jo että luin tiivistelmän. Siinä käsittääkseni selostetaan väitöskirjan sisältö. Jos astun ulkona koirankakkaan ja sitä tarttuu kenkiin, en astu siihen uudelleen saadakseni tietää oliko se varmasti sitä.
Mielenkiintoinen huomio että hänen ”väitöskirjansa” arviointiin pitäisi olla joku erityinen pätevyys. Jos luen kirjan, voin arvostella sitä omaamatta mitään erityistä pätevyyttä. Toki jos kyseessä on minulle vieras tieteenala, pidättäydyn sen arvioinnista. Nythän ei ole kysymys tieteestä jolloin tätä rajoitusta ei ole. Särmän tekeleessä on muun ohella n 20 piirrettyä vaginan kuvaa. Yleensä niitä piirtelevät murrosikäiset pojat ja hihittelevät.
”Mielenkiintoinen huomio että hänen väitöskirjansa arviointiin pitäisi olla joku erityinen pätevyys.” Jos hän on tutkimuksellaan ansainnut tohtorin arvon, se on läpäissyt huolellisen tarkastuksen ja sitä on kunnialla puolustettu väitöstilaisuudessa. Tarkastajat ja vastaväittäjä ovat olleet saman alan tohtoreita, varmaan professorejakin. Pätevyydeksi ei siis riitä se, että tunnistaa vitun kuvan.
Nyt sitten vain yliopistot ympäri maailman kyselemään meidän suomalaiselta kaikkien alojen asiantuntijalta, mikä on tiedettä ja mikä ei, mitä saa tutkia ja mitä ei.
Jäin muuten odottelemaan mainostamiasi esimerkkejä suomalaisiin miehiin kohdistuvan vihan määrästä Unionin sivustolla.
Kaikkea saa tutkia mutta jos tutkija etukäteen ilmoittaa että hänen tutkijanotteensa on feministinen, kyseessä ei ole tieteellinen tutkimus. Jos tutkija ilmoittaa että hän tutkii patriarkaattia, kyseessä ei ole tieteellinen tutkimus, koska lopputulos on etukäteen oletettu. Väitöskirjaan ei piirrellä ns rumia kuvia.
Viha ilmenee enemmän Unionin julkisista esiintymisistä kuin kotisivulta. Kun poliisipäällikkö ilmoitti että joukkoahdistelu on uusi rikosilmiö, hän sai Unionin silmilleen, koska ei samassa yhteydessä arvostellut suomalaisia miehiä. Unioni ei ole ottanut mitään kantaa tutkimukseen jonka mukaan lähi-itäläisten raiskaustiheys on 17 kertaa suurempi kuin suomalaisten. Unioni Riittääkö?
Löytyi kaksi ihan konkreettista esimerkkiä.
Unioni vaatii että raiskausrikoksen tunnusmerkistöön kirjataan suostumuksen puute eikä pelkästään väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen. Tämä merkitsisi täydellistä mielivaltaa koska kuka vaan voisi väittää ettei hän oikeastaan suostunut.
Unioni vaatii, että perheväkivallassa ei saa käyttää sovittelumenettelyä, vaikka siitä on rikoksissa yleensä hyviä kokemuksia. Unioni haluaa päättää kaikkien puolesta että riitoja ei saa sopia.
Perheväkivalta ei ole riitelyä. Se on alistamista. Tyrannien kanssa ei voi sopia.
”Sellaista miesvihaa ei ole missään muualla. Tai kannattaa ehkä tarkentaa että viha kohdistuu vain suomalaisiin miehiin.” Joo, ovathan nuo mainitsemasi esimerkit ihan kauheata vihaa, joka kohdistuu vain suomalaisiin miehiin. Huh-huh, ihan hirveätä!