Suojelua suojateille!

b2ap3_thumbnail_Abbeatles_20131011-143021_1.jpg

a1sx2_Thumbnail1_Suojelusenkeli.png

”Taidetaan lähestyä kaupunkia”, arveli heikkonäköinen kuski pelkääjän paikalla istuvalle, ”kun yhä useammat jalankulkijat näyttävät jäävän alle!” Vitsi voi monen mielestä olla mauton, mutta se kuitenkin johdattelee meidät vauhdilla päivän sanan ääreen. Ja tuo sana ei ole Suojatti vaan  SUOJATIE.

Tutussa taulussa enkeli varjelee kahta pientä lasta, jotka ovat ylittämässä kosken kohdalla rämää siltaa. (Miten ihmeessä lapset ovat tuollaiseen tilanteeseen joutuneet?) Tästäkö tulee ajatus, että suojatie on lapsosille turvallinen tienylityspaikka, kun toisessa kädessä on enkeli ja toisessa kädessä sinä? Molli-Jori-setä Malmsten muisti aikoinaan varoitella liikennelaulussaan, että muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä. Siksi valpas aina mieli, se on turva verraton.

Englannissa on suojeltu se suojatie, jota Beatlesit Abbey Road-levynsä kannessa ylittävät. Suomessa suojateitten turvallisuutta pyritään parantamaan kertomalla isoille ja pienille ihmisille inhorealistisesti, että suojateitä ei oikeasti ole olemassakaan. Älkää uskoko niihin. Tietäkää, että liikennevalojen tehtävä on saattaa jalankulkijat turvallisesti – keskelle ajorataa.

Ruttopuiston rovasti ojentaa auttavan kätensä tieliikennesuunnittelijoitten avuksi. Kas, näin suojatiestä tulee todellinen suojaava tie:

Suojatiestä saadaan turvallinen, kun seeprakäytävän molemmin puolin asennetaan samanlaiset puomit kuin junaradan ylityspaikoilla. Lisäksi kaikkien suojateitten viereen pykätään pikkuinen koppi, jossa istuu koppalakkipäinen suojatietullivirkailija.

Näin lasten kouluteistä tulee turvallisia, kun autoilijat joutuvat pysähtymään kaikkien suojateitten eteen ja maksamaan itsensä kipeiksi tietulleja. Suhteellisen nopeasti yksityisautoilijat huomaavat, miten paljon kiusaa heille on tehty: Rahaa palaa, vauhti hidastuu…  Mutta valittaakaan ei voi, sillä seuraava vaihe olisi laittaa Ajosuunta kielletty-merkkejä satunnaisesti sinne sun tänne.

Miten sitten kaupungeissa kuljetaan, jos ei pikkuautoilla? Höh, kaura-Ooppeleillapa hyvinkin. Suomen hevoset ovat kivoja ja kilttejä eläimiä. Niitä vain lisää katukuvaan. Koffin hepoisetkin saisivat Hesassa seuraa. Elämisen kuumeinen kiire voisi laantua, kun ihmiset ajelisivat vaihteettomilla polkupyörillä tai sauvakävelisivät matkansa. Kunniaan palautettaisiin myös vanhat hevosvetoiset raitsikkavaunut.

Siunausta teille. Samoin heille ja meille.

 

Suojelua suojateille!Abbey road: http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1288357941669.html

Iltalehti lainaa Kotimaa24:ltä uutisen:

 http://www.iltalehti.fi/autot/2013101017589013_au.shtml

 

8 kommenttia

  • Lauri K E Levanto sanoo:

    Höh, kaura-Ooppeleillapa hyvinkin. Suomen hevoset ovat kivoja ja kilttejä eläimiä. Niitä vain lisää katukuvaan.

    Totta ne puhuvat pääkaupunkiseudun sekularisoitumisesta. Olisi ruttopuiston Rovastinkin syytä ihan Raamatullisesti ja imagosyistäkin, ratsastaa aasilla Tapiolata keskustaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Pöh, Lauri. Eivät ne antaneet mun 80-luvullakaan ratsastaa aasilla Skiathoksen saarella. Ja nyt mä olen sentään verraten paljon painavampi. Jeesus oli varmasti mua paljon kevyempi kaveri. Niin, nuori tyttö istutettiin aasinvarsan selkään. Minulle annettiin muuli… :p

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Katja Sallinen sanoo:

    Kyllä se on niin, että sujuvasti mennään vaikka jalankulkijan nenän edestä muutaman sentin päästäkin. Autolijat arvoivat väärin. Kun minä kuljen sähkärillä, kuljen yksikseen 10 km/h yli. Ja jos tällainen kuljettaja ajaa toisen pysähtyessä ohi säännöistä huolimatta, olisin kuollut monesti ilman arviointikykyäni. On ollut lähelläpititapauksia joka raajan ulokkeille. Rotia pitäisi saada. Ottaisin pientä maksua vastaan pyörätuoliini poliisien kamera. Olisi hauska nähdä, moniko kärähtäisi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Katja: kannatan ajatustasi, että pestautuisit liikkuvan poliisin peitehommiin käräyttämään kuskeja, joilta on ajoneuvo karannut käsistä…

    Minulle on muutaman kerran meinannut käydä kalpaten Mechelininkatua ylittääessäni siitä funkishuoltamon kohdalta. Kuskit kaahaavat kuin (jalankulkijan) viimeistä päivää…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Katja Sallinen sanoo:

    Tuli tässä mieleen. Jos olisin ollut poliisi, olisi voinut sakottaa satoja kertoja autoilijoita ja jalankulkijoita virheistä.

    Malmin hautausmaan risteyksessä Malmille päin mennessä lähellä on yksi liikennevalo, joka ei vaihdu jalankulkijalle ennen kuin joku toisessa päässä painaa nappulaa Malmilta tullessaan. Sekin pakotta tekemään jalankulkijan pakkoylitystä päin punaista. Itsekin olen odottanut muutaman kerran monta minuuttia ja sitten päässyt, kun joku Malmilta päin tullut painoi nappia päästäseen yli. Toisessa päässä sitä kun ei ole.

    PS: Täytyy sanoa lohdutukseksi, että onneksi hautausmaa on niin lähellä, jos sattuu ylittää väärällä hetkellä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Katja: Onpas teillä Malmilla käsittämätön viritelmä tuo yksipuoleinen valosysteemi. Ei muuta kuin reklamaatiota oikeaan osoitteeseen… Minä taas olen joutunut kauhukseni huomaamaan, miten monet vanhukset eivät tunnu piittaavan, oliko jalankulkijan valo punainen eli vihreä. Mahtavatkohan ajatella, etä kun ovat niiin vanhoja, niin heillä on ilman muuta etuajo… siis kävelyoikeus.? Jos autot tulevat liian lähelle, niin saavat sateenvarjosta tai kävelykepistä…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Katja Sallinen sanoo:

    Voisi pikku rikkeistä tehdä niin että jos on kertynyt kolme pientä rikettä, tämän jälkeen autokouluun suoritttamaan kirjalliset uudelleen pakollisena. Eiköhän oppi menisi päähän kirjallisten maksujen jälkeen hyvin, kun läpäisytodistus taskussa menisi hakemaan korttia. Kortittomat ovat eri luku sitten.

    Pahin tilanne minulla on ollut sellainen, että Kirkonkyläntieltä auto kaartui suoraan minun eteen sivutielle minun ollessani jo suojatiellä. Luultavammin jokin hörhö. Se opetti tarkkailemaan rekkareita. Punainen auto melkein sai vauhtiraidat kylkeen minun kengänkärjestä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Se oli todella täpärällä, Katja. Kuski oli varmaan näitä Vielä mä tosta ehdin sujahtaa ohi-nimisen raggarikerhon jäseniä. Kokemukseni mukaan kaikkein vaarallisimpia niin itselleen kuin toisillekin ovat just kortin saaneet nuorukaiset…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121