SOTE ja viisi vuotta lisäaikaa kirkolle
SOTE-uudistus muuttaa verorakennetta merkittävästi. Muutokset pyritään tekemään veronmaksajan kannalta neutraalisti, mutta kaikilta osin näin ei käy. Suoraan yleisperusteluista lukien:
Verotuksen painopisteen siirtämisellä kunnilta valtiolle on vaikutusta myös kirkollisveron tuottoon. - - vähennykset kohdistuisivat - - nykyistä vähemmän kunnallis- ja kirkollisveroon. Tämä johtaisi siihen, että kirkollisveron tuotto kasvaisi arviolta noin 43 miljoonalla eurolla. Kirkko siis saisi verouudistuksen yhteydessä perusteetonta hyötyä - -
Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee keskimäärin vajaan prosenttiyksikön vuodessa ja on nyt hieman yli 70 prosenttia. Mainittu 43 miljoonan euron eli noin viiden prosentin lisäys kirkollisveron tuottoon vastaa karkeasti arvioiden määrää, jonka kirkko menettää viidessä vuodessa. SOTE siis lisää kirkon elinaikaa viisi vuotta.
Taustalla tässä on kirkon jäsenyyden hyvin pieni hintajousto. Tätä on tutkittukin VATTin toimesta kymmenisen vuotta sitten. Asia on myös arkijärjellä ajatellen selvä: kuka kuuluu kirkkoon jos se maksaa 250 euroa vuodessa, mutta ei enää 265 euron hinnalla? Eihän kirkon jäsenyyttä ajatella hyödykkeenä kuten jäätelötuuttia, Aamulehteä tai uutta asuntoa.
Toisaalta kirkon jäsenyys on herkästi katkolla, jos mistä tahansa kirkollisveroon viittaavasta uutisoidaan. Tämä näkyy esimerkiksi keväisin, kun säännöllisesti eroaminen hieman kasvaa verohallinnon muistaessa kansalaisia. Kirkollisveron lisääminen veroprosenttia nostamalla siis lisäisi eroja. Mitään parempaa kuin tällainen hiljainen kirkollisveron nousu ei kirkko voi kohdata.
Epäilemättä vapaa-ajattelijat yrittävät asiasta tiedottaa, ja tämä on jo aloitettukin. Näillä on varmasti jonkin verran vaikutusta, ei kuitenkaan kovin merkittävästi.
14 kommenttia
“…kirkon jäsenet maksavat myös kirkkoon kuulumattomien hautauskuluja.”
Ja kirkko saa yhteisöveroista makean osansa kirkkoon kuulumattomilta yhteisöiltä….
Poistunut vuoden 2016 alussa.
Ja sisältyy valtiolta tulevaan 114 miljoonan euroon, jotka on kerätty myös kirkkoon kuulumattomilta ihmisisltä.
“kirkolle tilitetty yhteisövero korvataan valtionrahoituksella, jonka suuruus on 114 miljoonaa euroa vuodessa”
Kirkko hengellisenä yhteisönä ei häviä maailmasta ennen kuin nykyinen maailmakin häviää. Yksittäisten kirkkokuntien toimintaedellytykset toki voivat muuttua radikaalistikin yhteiskunnan muutosten myötä. Itäisessä naapurissamme on tästä paljonkin kokemusta. Joskus kirkko on joutunut menemään kokonaan maan allekin. Juridisen aseman muutos ei siis ole niin kohtalokas kuin vapaa-ajattelijat luulevat/toivovat. Sinänsä on aivan realistinen tulevaisuuden kuva se, että kirkko saattaa muutaman vuosikymmenen kuluessa menettää julkisoikeudellien asemansa. Tälaiseenkin, sinänsä ei-toivottavaan, mahdollisuuteen on syytä varautua. Verotukseen perustuvalla rahoitusjärjestelmällä on hyvänä puolena mm. se, että jäsenmaksu porrastuu tulotason mukaiseksi, mikä on oikeudenmukaista niin köyhien kuin rikkaidenkin kannalta. Mutta kyllä kirkko voi toimia vapaaehtoisten lahjoitustenkin varassa, on siitä paljon esimerkkejä maailmalla. Toki silloin jäsenkunnan sitoutuminen on paljon vahvempi kuin nykyjärjestelmässä.
Jori Mäntysalo: “Mainittu 43 miljoonan euron eli noin viiden prosentin lisäys kirkollisveron tuottoon vastaa karkeasti arvioiden määrää, jonka kirkko menettää viidessä vuodessa. SOTE siis lisää kirkon elinaikaa viisi vuotta.”
Erikoinen näkökulma, mutta vapaa-ajattelijoille tyypillinen. Tuo mainittu 43 miljoonaa on kutakuinkin Espoon seurakuntayhtymän vuosittainen verokertymä. Saman verran maksaa myös Espoon seurakuntayhtymän omistamien kiinteistöjen (kirkkojen, seurakuntatalojen ym. julkisten arvorakennusten) peruskorjaus lähivuosien aikana. Muilla seurakuntayhtymillä ja seurakunnilla on samansuuntainen korjausvelka omistamistaan kiinteistöistä.
Kun lisäksi otetaan huomioon hautauskulujen kertyminen kirkollisveronmaksajien harteille niin, että indeksikorotuksen toteutumatta jääminen ja liian alhainen valtion kompensaatio merkitsee jatkuvasti n. 20% vajausta kirkon hoitamasta yhteiskunnallisesta palvelusta, tässä on kansalaisten yhdenvertaisuus unohdettu: kirkon jäsenet maksavat myös kirkkoon kuulumattomien hautauskuluja. Ei kai kirkon jäsenyydestä pidä demokraattisessa maassa rangaista?
Äkkiä laskettuna tuollainen 43 miljoonan ylimääräinen “verohelpotus” kirkolle seuraavien lähivuosien aikana antaa mahdollisuuden hoitaa edes jotain näistä valtiollekin kuuluvista velvoitteista: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjausvelkaa ja hautauskulujen tasaisempaa jakautumista kirkon jäsenien ja kirkkoon kuulumattomien kesken.
Mutta mikään jatkoaika tai lottovoitto se ei kirkolle ole. Kirkon aika ei ole lopulta verorahoista kiinni. Jos oikein muistan, kirkon Herra käski antaa keisarille, mikä keisarille kuuluu (verot) ja Jumalalle, mikä Jumalalle kuuluu (ihmiset).
Ilmoita asiaton kommentti