Snellman ja suuri kuva

Anna-Liina Kauhanen kirjoitti kolumnissaan (HS 12.5.) isojen ja pienten asioiden erottamisesta.
Saksa ja Ranska tavoittelevat EU:n yhtenäisyyden ja suurvaltapoliittisen painoarvon vahvistumista. Tässä on yksi suuri kuva, johon myös äskeinen kivulias päätöksenteko elvytyspaketista liittyy. Yhteisvastuu veloista on vastoin EU:n perussopimusta, mutta nyt osa integraatiokehitystä. Näissäkin oloissa Suomen on löydettävä oma paikkansa. Suomelle on mm. kaupan ja turvallisuuden kannalta eduksi olla osana Euroopan Unionia. Nyt ainakin näyttää siltä.

Autonominen Suomi (1809-1917) oli osa Venäjän imperiumia, jonka oloissa Suomi saavutti vahvan aseman, oman markan, tullin ja postin. Ministerivaltiosihteerit, senaattorit ja muut vaikuttajat saivat Suomen asian kuulluksi Pietarissa. Lopulta Suomen asema heikentyi ratkaisevasti slaavilaisen kulttuurihegemonian sekä sitä seuranneiden sortokausien aikana 1800-luvun lopulta. Ne käynnistivät Suomen itsenäistymisen.
_ _ _
Eilinen suomalaisuuden päivä oli samalla J.V. Snellmanin päivä. Suomalaisuuden idea ja Snellmanin valtio-oppi liittyvät yhteen. Snellman sai vaikutteita Saksassa filosofi Hegeliltä. Aikakauden romantiikka oli kiinnostunut kansojen historiasta ja identiteetistä. Valtio oli yksilöistä riippumattoman, absoluuttisen hengen tuotos. Mallina ajatukselle saattoi olla Raamatun historian kuvaus Israelin kuningaskunnan synnystä.

Kansallinen henki sai ihmiset tietoisiksi suomalaisuudesta ja arvostamaan kieltään sekä kulttuuriaan. Tällä oli suuri vaikutus kirjallisuuteen ja muihin taiteisiin sekä oman maan kehittämiseen tutkimuksen, opetuksen, teollisuuden ja kaupan kautta. Kansallisen hengen vaikutuksesta ihmiset halusivat sitoutua maansa rakentamiseen. Snellman, Porthan ja muut suomalaisuuden edistäjät rakensivat perustan sivistyvälle ja vaurastuvalle valtiolle. Vanhassa satasessa eli ”Snellussa” oli Snellmanin kuva ja Suomen Pankki sijaitsee Snellmanin kadulla – ei turhaan.
_ _ _
Hegelin rinnalla vaikutti toinen merkittävä filosofi Immanuel Kant. Hän asetti ihmisen järjen ja havainnot filosofiansa keskukseksi. Ihminen kykeni kategorisen imperatiivin kautta päättelemään, mikä on oikein: toimi niin kuin haluaisit tulevan yleiseksi periaatteeksi. Toisen ihmisen oikea, myötätuntoinen kohtaaminen oli päämäärä sinänsä.

Kantilaisittain huomion kohdistuminen yksilön rationaalisuuteen sekä kokemukseen metafyysisten periaatteiden kuvastajina synnyttivät vastavaikutuksena eksistentialistisen filosofian, jossa oma kokemus ja tunne ohjaavat ihmistä: jokainen on vapaa valitsemaan olemisen tapansa riippumatta ennalta annetusta olemuksesta (essentia), kuten ihmisyys tai sukupuoli. Ensisijaista on kokemus yksilöllisyydestä ja ainutlaatuisuudesta (eksistenssi). Ihminen luo merkityksen omalle elämälleen.

Eksistentialismin mukaan ihmiset tekevät valintoja sen mukaan, mikä on heille merkityksellistä, eivät sen mukaan, mikä on järkevää. Näin he hylkäävät rationalismin ihmistä ohjaavana periaatteena. Eksistentialismiin kuuluu ajatus angstista, ahdistuksesta, joka syntyy oman radikaalin vapauden ja kuoleman väistämättömyyden välillä.

Eksistentialismista seuraa, että maailma on monitulkintainen ja vailla järjestystä. Jokaisella on oma tulkintansa todellisuudesta. Eksistentialismin rinnalla kirjallisuuteen on syntynyt surrealistisia, absurdeja ja dystooppisia kuvauksia. Samalla psykiatrien sohvilla yhä useammat potevat tuskaa siitä epävarmuuden maailmasta, johon heidät on heitetty.
_ _ _
Mitä siitä seuraa, kun eksistentialistinen ajattelu alkaa läpäistä aikaamme? Järkeen sekä havaintoon perustuvat ja olemassa olevat totuudet muuttuvat suhteellisiksi. Merkittävää on se totuus, jonka kokija luo itselleen.

Kristinuskon sisältö, sellaisena kuin se kuvataan Raamatussa, varhaisissa uskontunnustuksissa tai tunnustuskirjoissa, ei ohjaa uskoa, vaan jokainen voi luoda itse sisällön kristinuskolleen. Tämä aiheuttaa vastakkainasettelua kirkossa.

Myös ajankohtaisissa kysymyksissä vastakkain voivat olla eksistentiaalinen ja rationaalinen lähestymistapa. Kuten että tärkeiksi koetut ja itselle merkitykselliset asiat voidaan ostaa velaksi tai että huumeiden käyttö pitää sallia, kun se on monille merkityksellistä. Rationaalinen ajattelutapa näkee molemmissa esimerkeissä vaaran tilanteen huononemisesta. Sen vuoksi on pidättäydyttävä täydestä mielen vapaudesta, koska siitä on yhteiselle hyvälle huonoja seurauksia.
_ _ _
Mikä on suuri kuva maamme tilanteesta, sen lisäksi että Euroopan Unioniin on syytä edelleen kuulua? Nykyinen hyvinvointi ja yhteiskunnan palvelut voidaan turvata myös jatkossa, kun valtion perusta saadaan pidettyä kunnossa. Se edellyttää muutamia asioita, jotka jo Snellmanille olivat selviö. Ne on moneen kertaan toistettu blogikirjoituksissani, mutta vielä kertauksen vuoksi:

1. Riittävä syntyvyys takaamaan riittävä määrä tulevaisuuden tekijöitä ja veronmaksajia. Se edellyttää perheiden vakautta ja taloudellista turvaa. Nykyinen syntyvyysluku 1,36 on Euroopan alhaisimpia ja riittämätön. Sitä on vaikea paikata työperustaisella maahanmuutolla.

2. Riittävä työllisyysaste, jotta huoltosuhde pysyisi kohtuullisena. Suomella on kirittävää muiden Pohjoismaiden yli 80% työllisyysasteeseen.

3. Valtion velka, joka kyetään kohtuullisesti maksamaan takaisin syömättä tulevien pienten ikäluokkien leipää jo valmiiksi. Nykyinen noin 56% velkaosuus bruttokansantuotteesta on selvästi korkeampi kuin Ruotsilla ja Tanskalla. Öljyrahastojaan kartuttanut Norja on velaton. Eteläinen naapuri Virokin pärjää huomattavasti Suomea paremmin. Sillä on velkaa vain noin 15% BKT:sta.

4. Riittävä panostus tutkimukseen ja koulutukseen, koska se on perustana sivistykselle, tuotannolle ja kaupalle.

5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen. Psyykkiset ja fyysiset ongelmat lisääntyvät.

6. Päihteiden käytön vähentäminen. Yliannostuksesta johtuvat huumekuolemat lisääntyvät hälyttävästi. Kannabis on portti koviin huumeisiin.
_ _ _
Varsinainen suuri kuva liittyy ihmiskunnan kestämättömään kulutukseen, kasvihuonepäästöihin, elinympäristöjen tuhoutumiseen ja hälyttävään lajikatoon.

Luen parhaillaan Risto Isomäen kirjaa Ilmasto ja terveys (Into 2021), joka on tiedon runsauden sarvi ja vastaa sisällöltään useampaa tietokirjaa. Sen keskeinen sisältö on, että teollinen lihan tuotanto aiheuttaa suurimman osan ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä, käyttää suurimman osan makean veden varoista ja viljelykelpoisesta maasta. Ihmiskunnan elättämiseen tarvittavan kasvisravinnon tuotantoon riittäisi alle kymmenesosa teollisen lihantuotannon tarvitsemasta pinta-alasta. Lihantuotantoa vähentämällä vapautuvalle maa-alalle voidaan istuttaa metsiä sitomaan hiilidioksidia. Isomäellä on vakavaa kerrottavaa erityisesti suurista kanaloista. Kananlihan syönti on yhteydessä moniin syöpiin. Isomäki esittää, että jättimäisissä kanaloissa elävien kanojen monet virukset ovat tavallisimpien syöpien taustalla.
_ _ _
Kirjan luettuani ymmärrän, että tavoite saada liikenne ja energian tuotanto fossiilittomiksi on vain pieni osa siitä valtavasta elämäntavan muutoksesta, joka meillä on ihmiskuntana edessämme.

Miten muutos on mahdollinen? Siihen vaikuttavat myös ajassa virtaavat taustafilosofiat. Hegelin ja Snellmanin ajatus kehitystä eteenpäin vievästä hengestä ja yksilöitä kokoavasta tahdosta osoittaa yhteisen sitoutumisen ja päättäväisyyden voiman. Kansallishengen kääntöpuolena on aikojen saatossa ollut suvaitsematonta totalitarismia, Marxin esiin manaamaa vallankumouksen henkeä sekä Nietzschen yli-ihmisoppia ja kansallissosialismia.

Pyrkimys yhdessä rakentaa yhteiskuntaa on kuitenkin se kehikko, josta kasvaa hyvää tulevaisuutta. Entä eksistentialismin käänne yksilöön ja muodikas keskittyminen identiteettiin? Sitäkin tarvitaan, jottei yksilö tarpeineen huku kollektiiveihin ja massoihin. Molempia näkökulmia on syytä annostella sopivassa suhteessa yhteiskunnan rakentamisessa ja päätöksenteossa. Eri aikoina painotukset vaihtelevat. Esimerkiksi pandemian aikana ei voi vallita eksistentialistinen oman totuuden vaatimus, koska se voi vauhdittaa taudin leviämistä.

Yhteisistä haasteista selviäminen edellyttää poliitikoilta kykyä tehdä vaikeita päätöksiä tosiasioiden pohjalta ja turvata tulevaisuuden elämän perusteet.

  1. On hienoa, jos Raamattuun perustuvat elokuvat saavat ihmiset kiinnostumaan Jumalasta ja Hänen Sanastaan. Kuitenkin Raamatun todellinen sanoma ei avaudu, jollei Jumalan Pyhä Henki sitä avaa Jeesuksessa Isän Jumalan kunniaksi, armossa ja totuudessa!

    Minusta paras ja syvällisin Raamattuun perustuva elokuva on edelleen Luukkaan evankeliumin mukaan tehty elokuva Jeesuksen elämästä. Myös Oscar-palkitut Ben Hur ja Kymmenen käskyä ovat mielestäni hyviä niiden viihteellisyydestä huolimatta.

    Amerikassa on suurta suosiota saavuttanut viime aikoina Raamatun kertomuksiin perustuva TV-sarja The Bible. Sarjaa on katsonut siellä viikottain yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Se on ollut viime vuonna katsotuin TV-sarja lisäksi Kanadassa, Espanjassa ja Portugalissa.
    The Bible-sarjaa lähetetään Suomessa Alfa-kanavalla. Itse tilasin sarjan DVD-paketin TV 7:ltä.

  2. Jouni Turtiainen on oikeassa siinä että kaikkien kannattaisi ehdottomasti tutustua alkuperäiseen käsikirjoitukseen. Lukea itse Raamattua, elokuvien ja sarjojen katsomista ensisijaisemmin.

    ”Jumalan sana on kirkas ja riittävä”. Kyllä siitä tavallisellekin tallaajalle asiat selviävät, ja elleivät selviä, niin monet seurakunnat järjestävät raamattupiirejä ja -luentoja. Suosittelen kokemuksesta.

    Ajankohtaisiin uskonnollisen etiikan piiriin liittyviin kiistakysymyksiinkin on järkevämpää muodostaa oma kantansa lukemalla itse Raamattua, sen sijaan että tukee tai vastustaa jotakin mediassa paljon esillä olevaa isoäänistä agitaattoria vain mutu-pohjalta, tai sopivan viiteryhmän vuoksi.

    Luterilaisuudessa saa (ja pitää) jokainen maallikko lukea myös itse Raamattua äidinkielellään, ja tutkia itse sieltä Jumalan tahtoa. Lisäksi toki nauttia seurakunnan opetuksesta ja yhteisistä kokoontumisista kiittämään ja palvelemaan Jumalaa.

    Katsoin itse netistä tuon Alfa-TV:n Bible-sarjan, ja se oli mielestäni lavastettu ja puvustettu paremmin, kuin ne vanhat Hollywood-tuotteet, jotka tuntuivat epäaidommilta, jotenkin muovisemmilta.

    Lähitulevaisuudessa järjestetään myös Helsingissä Kallion kirkossa ”Kirkkokansan raamattupäivä” teemalla ”Totuus ja valhe”. Siellä agendan mukaan oiotaan mediassa ja nettihetteikössä vellovia ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä Raamatusta, Jumalan tahdosta.

    http://evl.fi/EVLTapahtumat.nsf/Documents/EC4C9A9DA2CD5C13C2257C4400541DA9?Opendocument&lang=FI

  3. Jumala toimii tavalla ja toisella sanotaan siinä alkuperäisessä käsikirjoituksessa. Joka alkuperäisenä voi alkaa kiinnostaakin, jos elokuvat ovat hyvin ja mahdollisimman totuudenmukaisiksi tehdyt?! Toivoa sopii, ja kaikesta negatiivisuudesta kirkkoa ja uskoa kohtaan, mitä nyt julkisuudessakin jatkuvasti on, on siitä kuitenkin se hyöty (?) että uskonasioista pidetään ääntä. Jopa keskustellaankin.
    Paljonhan nykyteknologia hyvääkin tuo, joskin kaikkea muutakin tullessaan. Toivottavasti jotkin näistä tulisivat tänne pohjoisen perukoillekin ja meidän, vaikeasti liikkumaan pääsevien iloksi, katseltavaksi kodeissa Tv:n välityksellä.
    Ainahan haaveilla voi.

  4. Dramatisoin aikanani pienoisnäytelmän Snellmanin kirjeistä lapsivaimolleen Johanna Vennbergille. Tausta-aineistoon tutustuessani oli mielenkiintoista havaita Snellmanin viehtymys myös swedenborgilaisuuteen, johon oli tutustettu myös Aleksis Kivi, jonka Seitsemään veljekseen on sisälletty runsaasti ko ajatusmaailman sisältöjä huikeimpana Simeonin uni ns. Saapasnahkatornista.

    https://www.google.com/search?q=Snellmanin+vaimo&oq=Snellmanin+vaimo&aqs=chrome..69i57j0i22i30.43696j1j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.