Sisua Suomesta

Trendien haistajat ovat asettaneet Sisun tanskalaisen oloilun, hyggen edelle. Brittiläisen Times-lehden mukaan poikkeuksellisina aikoina tarvitaan sisua: rohkeutta, sinnikkyyttä, ja vastustuskykyä. Sisu on ”so, so hot right now”.

Hesari kirjoitti tänään 11.2. suomalaisesta Emilia Lahdesta, joka tekee väitöskirjaa Aalto-yliopistoon ja on Hesarin haastattelun mukaan tiettävästi ”maailman ainoa sisututkija”. Googlaamalla sanoja Resilience ja Military käy kuitenkin ilmi, että ”rohkeutta, sinnikyyttä ja vastustuskykyä” kyllä tutkitaan hyvinkin sinnikkäästi ja laajasti, vaikkei tässä yhteydessä suomalaista vastinetta ”sisu” mainitakaan.

_ _ _
RUK:n kurssikaverit perustivat lauluyhtyeen Kivikasvot (1966-), jonka kappale Tankeros Finland irvaili 1970-luvulla suomikliseillä ja ministeri Karjalaisen Tankero-englannilla: laulu on samalla kertaa muun muassa Lapin matkailumainos – lumiland, ruskaland ja poroland, sekä urheilumenestyksen antologia – juoksijat Pursiainen, Salin ja Viren sekä jääkiekkoilija Matti ”Mölli” Keinonen. Saunova presidentti UKK on ollut vallassa parikymmentä vuotta. Suomalaista uhoa edustavat höyhenet, terva ja viina.  Sanoituksessa viitataan sotiin: ”Verta pakkiin Suomen poika, ettei meitä toiset voita!”  Siinä vilahtaa myös sisu saunan ja Sibeliuksen lisäksi. Laulu on tehty kieli poskella RUK:n speksien tyyliin:

Hey hey hey baby, I love you
And if you love me too, then I love you three four five
Hey can't you see that's me
Do you know lumiland? Do you know poroland?
Do you know ruskaland, and dangerous dangerous love?
Made in Finland, made in Finland
Hakkaa päälle Suomen poika, ettei meitä toiset voita
Sibelius, sauna ja sisu
Ne on made in Finland

Hey hey hey lady, I want you
And if you want me too, bring two tea to thirty-two
I wait for you, you, you
Do you know vihtaland? Do you know Untoland?
Do you know Urkkiland, and dangerous, dangerous love?

Made in Finland, made in Finland
Hakkaa päälle Suomen poika, ettei meitä toiset voita
Höyhenet, terva ja viina
Ne on made in Finland

Hey hey hey baby, I talk to you
And if you talk me too, then I talk you three four five
Hey can't you see that's me
Do you know lätkäland? Do you know mölliland?
Do you know härmäland, and dangerous, dangerous love?
Made in Finland, made in Finland
Hakkaa päälle Suomen poika, ettei meitä toiset voita
Pursiainen, Salin ja Viren
Ne on made in Finland

Sisu in Finland
Sauna in Finland

Verta pakkiin Suomen poika, ettei meitä toiset voita
Dangerous love and me, ne on made in Finland

_ _ _

Kivikasvojen 1970-luvun Suomi-brändäys katsoi ylpeänä taaksepäin aikaan ennen maaseudun tyhjenemistä ja teollisuuden alamäkeä sekä sisun hyytymistä. Laulun niin kutsuttu Sitz im Leben on ilmeisesti suomalaisen miehen ja ulkomaalaisen babyn kohtaamisessa, jolloin mies koettaa tehdä naiseen vaikutusta kotimaansa ainulaatuisuudella. Ennen kaikkea mies edustaa eksoottista, vaarallista rakkautta, dangerous love.

_ _ _

Takaisin sisuun. Ilmeisesti suomalaisen sisun maineella on edelleen jotain katetta, muutenhan Times ei käyttäisi nousevasta trendistä sanaa Sisu. Elämän helpottuminen on sitä kuitenkin pehmentänyt – Vaivannäkö ja sinnikkyys eivät ole enää samalla tavalla välttämättömiä asioita kuin ennen vaatimattomankin elintason saavuttamisessa. Kivikasvojen Tankero-Suomessa useimpien leipä tuli pellolta ja tehtaasta. Nyt raha tulee kaupan seinästä ja leipä kaupan hyllyltä.

Trendien haistajat ovat kuitenkin oikeassa Suomenkin suhteen. Hyggen on paras vaihtua sisuun. Ministeri Orpon esittelemä katsaus Suomen talouteen tuo esille tilanteen vakavuuden. Työttömyys olisi saatava laskemaan ja työllisyysaste nousemaan 72%:iin. Muuten sisua todella tarvitaan, kun nykyistä hyvinvointia ei enää kyetä pitämään yllä.

Sisututkija Elina Lahti nostaa esille sisun kääntöpuolen, yksin pärjäämisen pakon. Olemme tottuneet selviämään yksin, apua pyytämättä. Monilla on epäonnistumisen pelko, jolloin hyvät yritykset ja avaukset jäävät riskien pelossa tekemättä. Positiivinen kannustus ja kaveriapu yhdistyneenä sisuun voivat olla tienä tulevaisuuteen. Kristillisen uskon kannalta kyse on toistemme kuormien kantamisesta sekä kilvoittelusta uskossa Jumalaan ja rakkaudessa lähimmäiseen.

_ _ _

Nykyisessä virassani olen saanut tutustua lähemmin puolustusvoimien upseereihin. Upseerin profession taustalla on vahvoja arvoja: lojaalius, sinnikkyys, luotettavuus, urheus ja heikkojen puolustaminen. Työtoverini ovat pukeutuneet moitteettomaan univormuun, hiukset ovat lyhyet ja siistit. Vielä yli viisikymppisinä he ovat lähellä ihannepainoa. Sotilaat suorittavat vuosittain vaativat kuntotestit, jotka edellyttävät tavoitteellista fyysisen kunnon ylläpitoa. Kokoukset alkavat ja päättyvät minuutilleen. Esittelyt on valmistettu huolella ja niiden kesto on määritelty minuutilleen. Henkilöristiriidat eivät juuri tule esille, jos niitä edes on.

Monien virkauraan on kuulunut jakso kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Upseerien kielitaito ja kansainvälinen osaaminen herättävät minussa ihailua. Kotimaassa upseerien palveluspaikka vaihtuu tyypillisesti parin kolmen vuoden välein, jolloin he joutuvat matkustamaan ”reppureina” palveluspaikan ja kodin väliä sekä asumaan viikot pikku asunnoissa palveluspaikkakunnalla erossa perheestä.

Upseerin uralla ja elämässä on paljon asioita, jotka edellyttävät ja heijastavat resilienssiä, sisua: itsekuria, sinnikkyyttä, kykyä pitää huolta yksityiskohdista samalla kun he keskittyvät suuriin linjoihin.

_ _ _

Upseerin koulutuskin on ainutlaatuinen. Arvot, käytös, henkisen  ja fyysisen kunnon kohottaminen niveltyvät opittavaan teoria-ainekseen. Ilmavoimien upseeri kertoi minulle eilen opiskeluaikaisesta pelastautumisharjoituksesta Lapissa. Iskukoukuilla pyydetyt mateet avattiin ja suolistettiin saman tien. Pian ne olivat jäätyneet 35 asteen pakkasessa vyöllä kilahteleviksi kalikoiksi. Made in Finland. Jäiset mateet pilkottiin kirveellä pätkiksi retkikeittimen kattilaan ja maustettiin repusta löytyneillä suolalla ja pippurilla. Kylmässä, laskuvarjosta kyhätyssä teltassa nautittua madekeittoa voittanutta ei ole sen jälkeen tullut.

Yhdysvaltain erikoisjoukkojen sotilaita tulee talvisin Sodankylään opiskelemaan arktisia hengissä selviämistaitoja.  Suomalainen sisu on vientituote.

- - -

Sotilaan itsekuri ja  vaiva - siis sisu? - on ollut tunnettu myös Raamatun kirjoittajalle: "Kärsi vaivaa, niin kuin ainakin jalo Jeesuksen Kristuksen sotamies" (2 Tim 2:3). Mitä tarkoitta tänään vaivan kärsiminen Kristuksen sotamiehenä?

 

5 kommenttia

  • Pekka Särkiö sanoo:

    Paavali avaa näkökulman sitkeyteen ja sisuun kokemuksiensa kautta: ”Olen saanut raataa kovemmin kuin he, olen ollut enemmän vankeudessa, minua on ruoskittu ylen määrin, monesti olen ollut kuolemanvaarassa. 24 Olen juutalaisilta viisi kertaa saanut ”yhtä vaille neljäkymmentä” ruoskaniskua, 25 kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua on kivitetty, kolme kertaa olen joutunut haaksirikkoon, olen ajelehtinut meressä vuorokauden. 26 Olen yhtenään ollut matkoilla, olen ollut vaarassa hukkua jokiin ja joutua rosvojen käsiin, vaarassa niin maanmiesteni kuin vierasheimoisten joukossa, vaarassa kaupungissa ja autiomaassa, vaarassa merellä, vaarassa valeveljien parissa. 27 Olen raatanut ja nähnyt vaivaa, valvonut paljon, kärsinyt nälkää ja janoa, paastonnut usein, palellut vähissä vaatteissa. 28 Kaikkien näiden hankaluuksien lisäksi minua joka päivä painaa huoli kaikista seurakunnista (2 Kor 11:23-29). – Näistä huolimatta hän kerskaa heikkoudestaan, jotta Kristuksen voima asettuisi häneen asumaan (2 Kor 12:9). Siksi kristityn sisukas kilvoitus onkin pysymistä kiinni Kristuksessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Huoh. Tylsän työviikon alkajaisiksi heppa-tytöille terveisiä:

    https://www.youtube.com/watch?v=fj2gqjwuy1w

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Tuula heppavideosta. Hevonen selvästi soittelee kumiankalla ja pitää siitä. Tänään mennään tytön kanssa sääntökoulutukseen kevään kisoja varten.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Pekka Särkiö :”Kivikasvojen 1970-luvun Suomi-brändäys katsoi ylpeänä taaksepäin aikaan ennen maaseudun tyhjenemistä ja teollisuuden alamäkeä sekä sisun hyytymistä.”

    ESS:n verkkolehden mukaan Kivikasvojen Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ja kysynnän vuoksi estradille palaavien Kivikasvojen käsikirjoittaja ja ohjaaja Ismo Sajakorpi kyselee ” ”Mitä muuta voivat vanhat sirkushevoset tehdä, kun sirkus täyttää 100.”

    Eipä varmaankaan mitään muuta, kuin mitä on tehty koko ajan Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeenkin, kun ”Suomi ei voinut paljonkaan vaikuttaa tässä rauhankokouksessa.”, jonka edustajat palasivat Suomessa asiasta käytyjen neuvottelujen jälkeen Ranskaan junalla ja ”Tukholmassa Pekkala halusi jostakin syystä sirkukseen ja lähetystö sai tehtäväkseen lippujen hankinnan.” [Olle Leino : Kuka oli Yrjö Leino, Helsinki 1973]

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Niin, tervetuloa Lahden kaupunginteatterin Juhani -näyttämölle 16.2. Kivikasvojen Suomen itsenäisyyden 100 v esityksen ensi-iltaan – vaikka Tankero-hittiä ei kuullakkaan. On Suomella toki ollut muukin kuin pellejoukon ratsastaman sirkushevosen rooli sodanjälkeisessä Euroopassa, vaikkakaan Suomen mahdollisuudet vaikuttaa EU:n kehitykseen eivät ole olleet kovin suuret. Silti on ollut tärkää olla yhteisissä päätöksissä mukana. EU on osoittautunut hauraaksi, mutta silti sitä kannattaa puolustaa olematta kiihkeä federalisti. Yksin Euroopan maat ovat aiempaa alttiimpia arvaamattomasti nousevien suurvaltojen USA:n ja Venäjän vaikutukselle. EU:n rapautumiseen kannattaa kuitenkin varautua ja vahvistaa kahden välisiä yhteyksiä, kuten nyt tapahtuu esimerkiksi Ruotsiin tai Iso-Britanniaan päin. Saksa säilyy joka tapauksessa Euroopan johtavana valtiona ja siksi vahvoja olemassaolevia yhteyksiä Saksaan kannattaa vaalia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.