Silmät avautuvat – Usko syntyy

Silmät avautuvat – Usko syntyy

Jeesus oli parantanut sokeana syntyneen. Näkönsä saaneelle tuo oli suuri tapahtuma. Jeesuksen vastustajille taas karvas pala. Nämä pyrkivät mitätöimään Jeesuksen teon. He kuulustelivat näkönsä saanutta useampaan kertaan vieläpä tämän vanhempia.

Vastustajille toiminta oli periaatteellista. He halusivat eristää Jeesuksen kannattajat yhteisön ulkopuolelle. Siksi he sanoivat, että Jeesuksen seuraaminen oli pahasta ja tuomittavaa.

Sunnuntain 22.10.2017 evankeliumissa Joh. 9:24-38 kuvataan näkönsä saaneen kuulustelujen kulkua. Sananvaihto on värikästä ja kuulustelu muuttuu ironisia käänteitä käyttäväksi väittelyksi. Lopputulokseksi tuli, että näkönsä saanut erotettiin synagogan yhteydestä. Hänet pantiin kirkkokurin alaiseksi.

Jeesus tapaa parantamansa miehen. Syntyy keskustelu, joka sävyltään oli edellisen vastakohta. Tällä kertaa ei esiintynyt vastakkain asettelua vaan syvä yhteisymmärrys. Näkönsä saaneelle avautuivat suuremmat näköalat kuin ajallisten silmien auetessa. Hän sai uskon lahjan. Jeesuksen sana avautui hänelle ja sen mukana taivaallisen todellisuuden näkymät kirkastuivat hänelle.

Sydämensä pohjasta mies antoi kunnian Jumalalle pelastumisestaan. Hänen elämänsä täytti Jumalan palvonta. Hän kiitti kaikesta Jeesusta, suorastaan maahan heittäytyen tämän eteen.

Evankeliumissa julistetaan, että Jeesus on uskon silmien avaaja. Usko ei ole meidän omatekoinen työmme eikä vain mielen vire tai toiminta. Usko on Jumalan teko. Usko on turvansa ja toivonsa paneminen kokonaan Jumalan hyvyyden varaan.

Johanneksen evankeliumin teologiaan kuuluu että kerrottavaa ainesta valitessaan ja sanoja muotoillessaan hän on viitannut kasteeseen.

Jeesus paransi miehen lähettämällä tämän peseytymään Siloan altaalle. Allas oli rakennettu aikoinaan kuningas Hiskian aikana. Altaaseen laski kuninkaan rakennuttaman vesijohdon vesi, jota juoksutettiin Gihonin lähteiltä.

Mies sai näkönsä peseytymisen yhteydessä. Vesi vaikutti parantumisen, kun se liittyi Jeesuksen suusta lähteneeseen Jumalan sanaan. Ensimmäisen kerran elämässään mies näki. Vesi ja Jumalan sana ovat yhä edelleen pyhän kasteen osat. Yhä edelleen kaste on voimallinen.

Johanneksen evankeliumi julistaa meille että yhä edelleen uskon silmät aukenevat. Yhä edelleen kasteen saaminen johtaa elävään vuorovaikutukseen ylösnousseeseen ja alati luoksemme tulevan Vapahtajamme puhutteluun. Kasteeseen liittyy lupaus: Jeesus on kanssamme joka päivä maailman loppuun asti. Sen jälkeen taivaan riemussa usko muuttuu näkemiseksi ja lupaus täyttymykseksi. Näemme Jumalan kasvoista kasvoihin.

10 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    20. sunnuntain helluntaista 22.10.2017 esittelyä ja tekstit on nähtävissä osoitteessa:

    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20171022

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Noin tuota Raamatun paikkaa olen minäkin lukenut.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Opetuslasten kysymyksestä nousee esiin mahdollisuus että sokea oli tehnyt syntiä ennen syntymäänsä. Mites tämä on selitettävissä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kiitos kommentistasi.

      Juutalaisten keskuudessa vanhaa pohdintaa on herättänyt esimerkiksi

      2. Moos. 20:3 jossa puhutaan seuraavaan sukupolveen ulottuvasta rangaistuksesta,

      Hes. 18 joka julistaa että jokainen kärsii vain omien syntiensä tähden,

      Ps. 51:7 missä Daavid tunnustaa olleensa syntinen jo ennen syntymäänsä,

      Rabbien pohdiskelu siitä että Esau teki syntiä jo äidin kohdussa,

      Sitten Uuden testamentin puolella tulee esimerkiksi Paavalin sana Room. 9:11 jossa kerrotaan Jumalan valinnasta jo ennen kuin oli tehty sen paremmin hyvää kuin pahaa.

      Tässä Johanneksen evankeliumin kohdassa Jeesus kertoo että tämän sokeuden syynä ei ollut mikään vaihtoehto syntisyydestä, vaan että mies on ollut syntymästään saakka sokea, jotta Jeesus voisi tehdä poikkeuksellisen vaikuttavan tunnusteon Jumalan kunniaksi.

      Tähän voidaan verrata Lasaruksen tapausta Joh. 11:4.

      Seuraan tässä Jukka Thurénin vihjeitä hänen kommentaarissaan Johanneksen evankeliumi, 1992 s 169.

      Kiitos Seppo hyvästä kysymyksestäsi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Joh.8 luku on myös johdantoa lukuun 9.

    Kuuluisat sanat ylimistölle tuosta luvuvusta 8: ”Kuka teistä on synnitön” on Raamatun puhuttelevampia ja Jeesuksen vastaus Juutalaisten vanhemmiston hiljaisuuteen on mykistävä! ”Te tuomitsette lihan mukaan; minä en tuomitse ketään.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ismo

      Kiitos huomiosta !

      Johanneksen evankeliumin kerrontatyyli on juuri tällainen: Asia etenee koko ajan sillä tavoin, että edellisessä kuvauksessa jo ikään kuin alustavasti valmistellaan seuraavaan lukuun sisältyviä asioita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Te tuomitsette lihan mukaan; minä en tuomitse ketään.”

      Mites sitten on uskontunnustukseen saatu teksti:

      …ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita…?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kiitos kysymästä!

      Tässä ajassa meillä on armon aika. Jeesuksen täysi sovintotyö annetaan armosta ilman meidän omaa ansiotamme täydellisenä lahjana, jonka me saamme jo kasteessa ja jonka varaan saamme täysin luottaen jättäytyä.

      Tämän maailmankauden jälkeen sitten tulee näkyviin se mikä nyt on salattua, onko tämä lupaus saanut uskon välityksellä sijaa ihmisen elämässä. Armosta elävät pääsevät taivaaseen, mutta Jumalan hyvyyden hyljänneet jäävät pelastuksen ulkopuolelle.

      Pelastus on aina Jumalan hyvyyttä ja armoa, koska pelastumme vain hänen rakkautensa takia. Tuomituksi joutuminen on aina omaa syytään, koska on halpana pitänyt ojennetun armon ja luotaan pois työntänyt Jumalan rakastavan laupeuden.

      Ei ole meidän asiamme tuomita, koska me ihmiset olemme erehtyväisiä, mutta Jumala tietää kaiken. Hän on totuus. Hän antaa oikean ja oikeudenmukaisen tuomion. Sen me kuitenkin tiedämme, että olemme jo siirtyneet tuomiosta elämään, jos uskomme Jumalaan eli panemme toivomme Hänen hvyyteensä ja rakkauteensa eli hänen armoonsa ja laupeuteensa.

      Tästä todistaa Raamattu: ”Niin ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat” eli vuoden 1776 käännöksen mukaan: ”Niin ei ole nyt yhtään kadotusta niissä, jotka Jesuksessa Kristuksessa ovat, ja ei vaella lihan, vaan hengen jälkeen.” Room. 8:1.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Siinä sinä Matias taas kerran aloit kiertelevän ja kaartelevan hartauspuheen etkä vastannut selvään ko. ongelmaan. Jeesus sanoo Raamatussa selvästi ettei HÄN tuomitse ketään ja uskontunnustuksessa artikuloidaan, että nimenomaan HÄN Jeesus on tuleva tuomitsemaan. Ongelma ei siis riipu siitä kuka on syyllinen ja kuka ei. Jatkuva harhauttaminen ei Matias ole keskustelussa rehellistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25