Lähiviikkoina seuraan erityisesti USA:n välivaaleja (Midterms2026), joissa toivon demokraattien selvää voittoa. Näin kaikki ennusteet osoittavat. Pelkona on kuitenkin Trumpin hallinnon kampanjointi räikeine väitteineen sekä valheineen – ja valitettavasti myös pelko vaalien manipuloinnista. Marraskuun 3. päivän jälkeen tiedämme niistä enemmän, vaaleista, joilla on merkitystä jopa koko maailmalle!
Seurakuntavaalit ovat myös lähellä. Kirkkomme ”vaaliorganisaatio” tekee parastaan nostaakseen vaaleja esille. Ja kyllä ne jotenkin näkyvät, mutta itselläni on tunne, että niiden merkitys ja painoarvo koetaan entistä vähäisempänä.
Seurakunta-aktiivit ja ehkä se paljon puhuttu ”herätysliikeväki” tai joku joka tapauksessa kritisoi aikaisemmin siitä, että vaaleihin tulevat ehdolle kuntapolitiikassa jo mukana olevat päättäjät. Tai että ehdokkaina oli kuntapolitiikan ”kakkosketjua”. Omat, toki melko vähälukuiset havaintoni eivät tue näitä väittämiä. Seurakuntavaaleja ei näytetä käytettävän politiikan ”astinlautana”, herra- tai rouvahissinä.
Oma havaintoni on, että varsinkin pienemmissä seurakunnissa maaseudulla ehdokasasettelu on kovin maltillista tai jopa liian rauhallista. Ehdokaslistoja saattaa olla vain yksi tai kaksi. Joku totesi, että olisikin hyvä, jos olisi vain yksi ehdokaslista eli siis jonkinlainen ”pitkä lista”, josta äänestäjät valitsevat ehdokkaansa. Se voi olla toimiva ajatus, jos listalle saadaan riittävän suuri määrä erilaisia ehdokkaita, joiden ajattelua ja tavoitteita tiedetään.
Poliittisesti tai muuten painottuneita ehdokaslistoja on joskus paheksuttu, liittyy edellä sanottuun. Mielestäni niissä ei ole mitään paheksuttavaa. On hyvä, jos seurakunnassa on vaikka kolme tai neljä ehdokaslistaa, joiden ehdokkaiden painotukset on avattu. Eri listojen oleminen on myös takaamassa sitä, että eri taustoista olevia seurakunnan jäseniä on ehdolla. Ehdokkaiden osalta tärkein kriteeri on se, että he haluavat vaikuttaa seurakunnan toiminnan ja talouden parhaaksi.
Vaikka seurakuntavaalit eivät nouse muiden muassa politiikan toimijoiden tai eri paikkakuntien vaikuttajaihmisten silmissä kovin korkealle, arvostan jokaista vaaleissa mukana olevaa ehdokasta. Kirkko ja seurakunta on mielenkiintoinen organisaatio, jossa toimitaan viran johdolla ja sen rinnalla edustuksellisen demokratian johdolla. Tästä on luotu nykyinen ”kombinaatio”, joka toimii yllättävänkin hyvin.
Toivo Loikkanen (monia seurakuntavaaleja valmistellut ja hoitanut kirkon viranhaltija emeritus)


Yhden listan ongelma on tietenkin siinä, että äänestäjä ei tiedä ketä äänestäisi. Vaalikone ei anna tuo esiin kaikkia näkemyksiä mitä meillä ehdokkailla on. Huomasin sen kun luin omat vastaukset ja muutin aika monta niistä. Siis ennen kuin kone avattiin. Joten mitään varmaa kuvaa minun mielipiteistäni ei vaalikoneesta löydy.
Vallikone keskittyy mielestäni seurakunnan toiminnan kannalta toisarvoisiin kysymyksiin, kuten vihkimiseen ja pappeuteen. Papit suorittavat yhteiskunnan sille luovuttamia tehtäviä vihkimisessä, eikä kirkolla ole siihen paljonkaan sanomista.
Yli puolet kirkon papeista on naisia, joten ihan turha siihenkään on muutosta saada. Sen sijaan olisi otettava huomioon nekin seurakuntalaiset, joilla on herkempi omatunto näissä asioissa. Ne jotka ei omantunnon syistä hyväksyä jotain. Paljon tärkeämpiä asioita on, mutta ne jää noiden kahden varjoon.
Yhden listan hyöty meillä on siinä, että kenenkään ei tarvitse pelätä jäävänsä ilman – vara , – tai varsinaista paikkaa.
Kävin antamassa äänen illalla. Oli yllätys kun Martat olivat järjestäneet puurotarjoilun sinne. Kokonaista 5 eri puuroa ja mustikkasoppaa. Enpä ole ennen moista äänestyspaikkaa nähnyt. Otin tietysti hiukan jokaista. Yksi sentään unohtui. Viinimarjoista valmistettu vispipuuro. Sain ensimmäisen onnen toivotuksen jo. Koko ilta nautiskelin siitä tiedosta, että moni onnittelee vaalin jälkeen ja monta hyvää asiaa on edessä. Oli hyvä kun tuli käytyä ajoissa ja oikeassa paikassa. Tuskin missään muualla on noin hyviä tarjoiluja. Vaali viikonlopun vietän hiljaisuuden retriitissä. Joten vaalitouhut saan täysin unohtaa silloin. Siellä retriitissä olisi vielä yksi paikka vapaana. Saa nähdä saadaanko siihen vielä joku. On hyviä kokemuksia hiljaisuuden retriiteistä. Niinpä odotan sitä taas ilolla.