Seksismiä kirkossa

Sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden ylikorostuminen eli seksismi on hämmentynyt puoli suomalaistakin kirkollisuutta.

Seksismi kirkossa esiintyy suurimmaksi osaksi negatiivisten sukupuolisuuteen liittyvien määrittelyjen, rajoitusten, häpeän ja roolituksien kautta. Ei paljon lohduta että katolilaisessa kirkossa sitä on vieläkin enemmän.

Kirkon isien määrittelyt, että mikä käytös, pukeutuminen, huvitus tai ajanvietto on sukupuolisiveellisesti väärin tai oikein on ollut suurena osana kirkollista keskustelua ja moralismia vuosituhannet.

Mikä sukupuoli kelpaa tai ei kelpaa mihinkäkin toimeen tai työhön kuumentaa erityisesti konservatiivien asenteita edelleen kovasti.

Mikä sukupuoli on oltava missäkin roolissa perheessä tai missäkin tehtävässä, on myös osa seksismiä.

Minkä verran ja minkälaisia vaatteita ihmisillä pitää päällä peittääkseen sukupuolista ”häpeäänsä” on ollut kestosuosikki moralisteilla kautta aikojen. Jumalan luoman fantastista ihmisen kehon luonnollista ja ei seksuaalista alastomuutta ei useimman maan kristillisen kirkon mielestä ole olemassakaan, päätellen kehoon liittyvästä häpeä – ”hysteriasta”.

Onneksi luonnollisten kuukautisten aikana naisia jo lasketaan kirkkoon, mitä ei kuitenkaan ole tapahtunut vielä pitkää aikaa.

Kuka harjoittaa seksiä, milloin ja kenenkäkin kanssa on edelleen listasuosikki tänäkin päivänä, samaten kuin että millä sukupuolisella orientaatiolla saa olla parisuhteessa tai naimisissa kenekäkin kanssa, kirkon mielestä.

Mastubointi (ja naisilla nykykielellä ”klitraaminen”) on ollut vuosituhannet tänne asti kovan pelottelun asia vaikka nykytiede ei näe siinä mitään fyysisiä haittoja vaan pitää sitä oivana ja harmittomana keinona ”purkaa paineita”, rentoutua, tutustua omaan kehoon ja antaa itselleen ilmeisesti aika terveellinenkin ”homoonikylpy”.

Seksuaalisia rajoituksia, sukupuolirajoituksia tai siihen perustuvia määräyksiä, ohjeita, sääntöjä ja rajoituksia on siis edelleenkin valtavat määrät.

Onko kristillisyys siis EiSeksi - uskonto. Näin ei kirkon ja uskonnon perustaja Jeesus Nasaretilainen ainakaan aikanaan opettanut. Hän itse asiassa puhui sukupuolisuudesta ja seksuaalisuudesta hyvin vähän, sitäkin enemmän rakkaudesta, armollisuudesta ja pelastuksesta. Hän myös piti naisia seurueessaan ja lähiystävinään, kosketteli ja puhui ns. huonoille naisille. Tämä kaikki oli täysin vallankumouksellista sen ajan tapojen mukaan. Hän jopa antoi naisten olla ensimmäisiä ylösnousemuksen todistajia, mitä voidaan spekuloida monella tavalla.

Me ihmiset ja kirkko olemme kääntäneet katselukulman aivan toisaalle. Ihmisillä on voimakas taipumus omahurskauteen. Seksuaalisuudesta on saatu vuosisadoiksi hyvä omahurskauden väline. Sillä on saatu syyllistettyä ja häpeällistettyä erityisesti naisia. Joku syntipukkihan oli löydettävä. Nainenhan sensuellina ja tunnevaltaisempana sukupuolena sopi siihen osaan hyvin patriarkaalisessa yhteisöissä. Vahvat jäänteet ja juuret tästä opista ovat edelleen olemassa, jopa meillä luterilaisuudessa. Tästä on elävä todistuksena vieläkin alitajunnassa olevat perinneohjeet miten naisten pitää peitellä julkisuudessa naisellisuutensa ja näyttää ”harmaalta hiireltä”. Miehiltä vastaavaa ei ole vaadittu.

BBC:n tuottama ka keväällä esitetty 3-osainen ohjelma: ”Historia ja seksi” kertoo mielenkiintoisesti ja valaisevasti pähkinän kuoressa seksuaalisuuden tragikoomisen historian, miten eri aikakausilla harhautuneiden kirkonisien traumoista ja tarpeista syntyneitä yhä tiukkenevia oppeja kirkko ajoi seksuaalisuuden ylivalvojana kristittyjen ja kirkon elämään. Seksuaaliset fobiat olivat myös pontimena kun lähes 60.000 - 100.000 naista kidutettiin ja tapettiin noitina rakkaudellisessa ja kristillisissä kirkoissa 1600 – 1800 luvuilla.

Mielenkiintoinen näkökulma ohjelmassa oli selibaattiopin synty ja sitkeys tänne asti osoittamaan seksiaktista (ainakin julkisesti) kieltäytyvien katotilaisten eettinen ja moraalinen kuviteltu ylivertaisuus, mille Jeesuksen opetuksissa ei löydy mitään tukea. Myöskään minkäänlainen asketismi tai seksistä kieltäytyvä luostarielämä ei saa Jeesuksen ylös kirjatuista opetuksista tukea vaan on lainattu em. ohjelman mukaan buddhalaisilta ja hinduilta.

Seksismillä kirkossa on huono ja suoraan sanoen hävettävä historia. Valtava määrä hengellistä ja henkistä väkivaltaa, kärsimystä, tietämättömyyttä, epäluonnollisuutta, häpeää, hyväksikäyttöä, luonnottomuutta, tuskaa ja jopa kuolemaa on sillä saatu aikaiseksi vuosituhansien aikana. Tilanne ei edes ole paljon paranemassa. Monessa maassa juuri kristityt ja jopa luterilaiset vastustavat käsittämättömästi seksuaalikasvatuksen antamista nuorille.

Yhtenä kirkon nykypäivän missioista tulisi olla sanoutua irti negatiivisesta seksismistä ja keskittyä opettamaan Jeesuksen opetusten mukaista myönteistä, iloista ja tasa- arvoista kristinuskoa nopeasti kasvavalle suomalaiselle uuspakanakunnalle.

Tämäkin tulisi tehdä positiivisilla, nykyaikaisilla ja kiinnostavilla menetelmillä ja nuorten ihmisten toimesta, joilloin saadaan varmasti enemmän nuoria ja työikäisiä kuulijoita kuin paremmin perinneyhdistyksiin kuuluvilla tavoilla, joita vain harvat enää jaksavat omasta tahdostaan kuunnella, seurata tai osallistua.

12 kommenttia

  • Yrjö Sahama sanoo:

    Totta on, että seksuaalietiikala on kohtuuttoman suuri painoarvo nykyisessä kirkollisessa keskustelussa. Tämä johtuu osin kyllä ihmisluonnon raadollisuudesta, mutta paljolti myös siitä, että juuri seksuaalietiikan alueella yleinen mielpide eniten poikkeaa kristillisistä ihanteista. Muilla etiikan osa-alueilla ei samanlaista vastakohtaisuutta nykyisin ole. Vaikka viihdekulttuuri on kylläkin aivan turhan paljon suuntautunut erilaisiin väkivallan muotoihin, ei nykyisin enää ilmene julkisuudessa juurikaan sellaista sodan ihannointia, joka vielä ennen toista maailmansotaa oli melko yleistä. Eikä yritysjohtajien pohjaton ahneus saa kovinkaan monta ymmärtäjää julkisessa sanassa. Ja vaikka ihmiset innolla lukevatkin sensaatiolehtiä, ei monikaan kuitenkaan puolusta pahantahtoista juoruilua, vaan pikemminkin häpeilee omaa kiinnostustaan semmoisiin lukemistoihin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Yrjö Sahama :”seksuaalietiikan alueella yleinen mielpide eniten poikkeaa kristillisistä ihanteista. ”

      Johtunee siitä, että seksuaalitetiikassa on kohdistettu huomio vain seksuaaliaktin fyysiseen suorittamiseen, eikä siihen mitä kyseinen toimenpide tarkoittaa/aiheuttaa maskluliinisessa ja feminiisessä sielussa. “Pojille” kysymys on vain “hyvää-päivää-kirvesvartta” -tyyppisestä fyysisestä suorituksesta, mutta “tytöt” sitoutuvat henkisesti näissä “rituaaleissa” ottamaan vastuun 24/7 -periaatteella uudesta elämästä.

      Mielestäni seksuaalietiikassa vastuu uuden elämän mahdollisesta syntymisestä kuuluu myös miehille ja on ehdottomasti väärin tuomita laillisen abortin valinneita naisia asiassa, jossa he ovat saattaneet olla esim. alkoholin vaikutuksen alaisina yhtä “pönttöjä” kuin tapahtumaan osallistuneet miehetkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Minusta taas on käsittämätöntä että kirkon nuorisotyössä rohkaistaan murrosikäisiä lapsia seksiin, johon heillä ei vielä ole henkisiä edellytyksiä. Sehän johtaa vain tyttöjen hyväksikäyttöön. Ei ihme jos tyttöjen masentuneisuus lisääntyy.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Oletkohan ymmärtänyt jotain väärin? Se, että murrosikäisiä rohkaistaan pohtimaan avoimesti seksuaalisuuttaan ei ole rohkaisemista seksin harjoittamiseen. Mahdollisesti se antaa nuorille keinoja välttää liian aikaisia seksikokemuksia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      “Sehän johtaa vain tyttöjen hyväksikäyttöön. Ei ihme jos tyttöjen masentuneisuus lisääntyy.”

      Tämä on kyllä täyttä kukkua. Kyllä tytöt ovat tänä päivänä vähintään yhtä aloitteellisia ja aktiivisia kuin pojatkin. Tunnenpa erään (tytön), joka oli sitä jo vuonna -63.

      Ja ainahan pojat voivat turvautua “nyrkkikyllikkiin” ja tytöt “porkkanapekkaan” jos kovasti kuumottaa, eikä sopivaa “hyväksikäytettävää” vastakkaisen sukupuolen edustajaa ole ole heti saatavilla yhteiistyöhön.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Nyt kun mielipiteet menivät vähän plogin aiheesta sivuun eli seksuaalikoulutukseen niin laitanpa tarjolle erään ripareilla ja leirikouluissa vuosia toteutetun mainion seksuaalikoulutuksen muodon: Vähän “virittävän” seksuaalikoulutusvideopätkän jälkeen annetaan nuorille paperit ja kynät ja kehotus omassa rauhassa nimettömänä muiden kanssa jakamatta kirjoittaa aiheesta kaikki mahdolliset mieltä vähänkään askarruttavat kysymykset paperille. Turvallisessa ja häiriöttömässä tilassa ja vähän kannustaen kysymyksiä tulee runsaasti laidasta laitaan. Sitten nuoret laitetaan tiiviiseen vatsarinki- yms läheiseen muotoon ja kaikkiin kysymyksiin aiheesta valistuneet ja ei-ujot ohjaajat (mies ja nainen) vastaavat kaikkin kysymyksiin laajasti ja aina vain oikeita ja suoria termejä käyttäen. Aikuisten vastausten jälkeen sallitaan suulliset jatkokysymykset. Tulos on yleensä dramaattinen: sukupuolisuuteen liittyvä kaikki kiusoittelu ja kiusaaminen loppuu ja pojat ja työt selvästi rentoutuvat paremmin ja luonnollisemmin toistensa kanssa ja alkavat itsekkin käyttää asiallisia termejä. Tehtäväkimaraa voi vielä tehostaa akvaariokeskustelulla, jossa ensin tyttöryhmä juttelee keskenään naisohjaan kanssa ja pojat ympärillä vaan kuuntelee ja sitten osat vaihdetaan määräajan jälkeen. Oikeasti nuoret ovat asiallista tietoa vailla ja vain pata -ymmärtämättömät junttiaikuiset kieltävät nuorilta kunnon seksuaalikoulutuksen, jota pitäisi olla vuosittain jo ekaluokalta alkaen, kuten huippuasiantuntijatkin ovat tähdentaneet..

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Sehän johtaa vain tyttöjen hyväksikäyttöön. Ei ihme jos tyttöjen masentuneisuus lisääntyy.” Tämä heijastaa todellakin seksismiä, ihmisten määrittelemistä vain sukupuolen kautta. Taustalla on käsitys vahvoista pojista ja hauraista tytöistä. Pojan moraaliseksi valinnaksi tulee, leikitteleekö hän tyttöjen tunteilla vai suojeleeko heitä. Tytön osana on olla passiivisesti joko hyväksikäytettyna masentunut tai turvallisen pojan rinnalla onnellinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Ihan loistava blogi näin pakanankin silmin katsottuna.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Martti. Olen seurannut paikanpäällä ja nähnyt itse mitä nuorille tarjotaan. Olen pitänyt vallan toisenlaisia seurusteluoppitunteja. Niihin riittää materiaalia kyllä ilman seksiin rohkaisemista. Nuorten tietämys näistä asioista on yllättävän vähäistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Sukupuoliasioista on aika hankala puhua, joten asia mielellään jätetään “asiantuntijoiden” huoleksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Veli – Jussilla mainio esimerkki siitä miten homma voidaan hoitaa asiallisesti. Samalla saadaan nuoret pois haitallisista ja vääristyneistä käsityksistä. Noin on kyetty luomaan luonteva suhtautuminen toinen toisiinsa. Hyvä kaima.

    Olen havainnut miten rippikoulun jälkeen pojissa on tapahtunut selkeä muutos. Siinä vaiheessa vasta seurustelutaitojen opetukselle on kosketuspintaa.

    Pekka Veli

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veli-Jussi Jalkanen
    Veli-Jussi Jalkanen

    Olen monialatuottaja, vuorovaikutuskouluttaja sekä keksijä, asenteiltani varmaan maailmanparantaja ja kehittäjä ja harrastuksiltani, seikkailija, sekä hyvinvointi-, terveys- ja ympäristöasiantuntija. Haluan yrittää ymmärtää kaikkeudessa olevia vuorovaikutussuhteita sekä edistää elämää ja rakkautta. vessi@salli.com