Sateenkaaren tällä puolen – vallan uusjakoon

Matleena JärviöTulkaa kaikki -liike on kymmenen toimintavuotensa aikana tuonut lisää avoimuutta kirkolliseen keskusteluun ja päätöksentekoon, totesi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen onnittelutervehdyksessään 10-vuotiaalle Tulkaa kaikki –liikkeelle.

Se on merkittävä saavutus, eikä olisi onnistunut ilman satoja aktiiveja ympäri Suomen. Tulkaa kaikki on ollut mukana luomassa uudenlaista aktiiviseurakuntalaisten kulttuuria, joka ei osallistu vain tapahtumien järjestämiseen vaan myös päätöksentekoon. Täten se on haastanut vallitsevat valtasuhteet.

Suomen demokratian juuret ovat aktiivisessa kansalaisyhteiskunnassa. Suomalaisten koulutustaso on maailman huippua. Kirkollisessa päätöksenteossa tulisi täten ruveta enemmän luottamaan maallikoiden kykyyn hoitaa myös kirkollisia asioita.

Voisi kai sanoa hirtehisesti: sitä saa, mitä tilaa. Vedän ehkä muutaman teologisen mutkan suoraksi, mutta väitän luterilaisen perintömme jopa velvoittavan tähän. Kansankielinen Raamattu, rohkaisu sen itsenäiseen tutkintaan ja tulkintaan ja tässä mielessä kristillinen individualismi johtaa seurakuntalaisiin, jotka ns. ajattelevat omilla aivoillaan.

Vallasta luopuminen on useimmille tuskallista. Kun naiset saavat enemmän päätösvaltaa, miehet menettävät sitä. Kun työorganisaatiota muokataan vähemmän hierarkkiseksi, työntekijät saavat enemmän vaikutusvaltaa esimiesten menettäessä sitä. Kun maallikot pääsevät valtaan, papisto joutuu väistymään.

Demokratia on tunnetuista hallitusmuodoista paras vallanjakomuoto ihmisten valtaosan näkökulmasta. Grahn-Laasonen toteaa onnitteluissaan: ”Toimiva demokratia edellyttää avointa, moniäänistä keskustelua eri tavalla ajattelevien kesken. Näin on myös kirkollisessa demokratiassa.”

Tulkaa kaikki –liike pyrkii omalta osaltaan edistämään moniäänistä keskustelua, ja vahvistamaan eri tavoin vaiennettujen ääniä. Tämä koskee köyhiä, eri tavoin osattomia, seksuaalivähemmistöjä, mutta myös sitä enemmistöä kirkon jäsenistä, jotka kokevat kirkkomme olevan eri tavoin tuomitseva ja syrjivä.

Liikkeelle on myös alusta asti ollut tärkeää kaikkia osapuolia kunnioittava tapa keskustella. Ei se varmasti aina ole onnistunut, mutta siihen aina pyritään.

Minulla on rakas ystävä, jonka olen tuntenut yli 20 vuotta. Hän tituleeraa itse itseään konservatiivikristityksi. Hänellä on laaja ystäväpiiri, joka edustaa ns. liberaaleja ja konservatiiveja, ja joiden uskonnollinen ja poliittinen tausta on hyvin kirjava. Varsinainen sateenkaarijoukko, sanoisin.

Jos haluaa teologisen jakolinjan tehdä, hän on meistä konservatiivi, ja minä liberaali. Silti hän on meistä se, jolla on mielipiteiltään hyvin monimuotoinen ystäväpiiri. Hänellä on selvästikin taito kunnioittaa toista ja toisen mielipiteitä, mutta pitää hyvällä tavalla omasta arvomaailmastaan ja mielipiteistään kiinni. Se on erittäin ihailtavaa ja tavoittelemisen arvoista.

Siltojen polttaminen tapahtuu nopeasti, niiden rakentaminen on paljon hitaampaa. Lupaukseni on kilvoitella kunnioittavan vuoropuhelun ylläpitämisessä ja lisäämisessä eri tavoin ajattelevien välillä kirkossa. Koska en ole ehdokkaana lähestyvissä kirkolliskokousvaaleissa, sitoudun lupaukseeni vaalikauden jälkeenkin. Toinen lupaukseni on jatkaa työtä kirkollisen vallan uusjaon puolesta.

Matleena Järviö
Kirjoittaja on helsinkiläistynyt susirajan kasvatti, joka toimii aktiivisesti Tulkaa kaikki -liikkeessä

    • Varmaan suhtautuminen liittyy myös siihen, mitä kukakin ministeri lausuu julkisesti. Itseäni suretti monesti se, mitä Päivi Räsänen kommentoi. Tarkoitus hänelle oli varmaan hyvä, mutta en kyllä katsonut sen asioita edustavan. Tuli vaan hirveän armoton kuva. Varmasti painoi loppuaikoina jo väsymys. Ja tietysti ongelma oli myös se, että hänen katsottiin edustavan ev-lut. kirkon kantoja, vaikka näin asia ei ollut. Niin helposti itse kukin liike, puolue ja järjestö tulee leimattua muutaman ihmisen kommentin takia – se taitaa olla meillä itse kullakin haaste, kun katselen näitä noin 40 kommenttia, jotka kirjoitukseni on herättänyt.

    • Voisitko kertoa muutaman tilanteen, missä keskustelu ei ole onnistunut? Olen ollut toiminnassa mukana helmikuusta 2015, enkä tunnista kykenemättömyyttä keskusteluun. Esimerkiksi Kouvolan kirkkopäivien erittäin suosittu tilaisuus oli mielestäni varsin onnistunut. Liikkeen parissa aktiivisesti toimivien tavoite on kunnioittava keskustelu, ja se toteutuu myös sisäisesti. Sisäisissä kokouksissa ei myöskään parjata ketään. Päinvastoin, liike on harvinaisen avoin ja itsekritiikkiin kykenevä, ja ihmiset mukavia. Leimaatkohan koko liikettä jonkun yksittäisen henkilön sanomisten perusteella? Kuinka monen liikkeen toimintaryhmän jäsenen kanssa olet keskustellut?

    • Esimerkiksi seurakuntaneuvostojen puheenjohtaja on lähes poikkeuksetta kirkkoherra nykyisten säädösten takia. Papistolla on on kiintiö kirkolliskokousvaaleissa. En tiedä miltä ajalta nämä säädökset ovat, mutta oletan niiden edustavan aikaa, kun suomalaisten koulutustaso oli alhainen, ja papit ja lääkärit sekä opettajat olivat ainoita koulutettuja. Nykyään tällainen pappien ”suosiminen” ei ole mielestäni perusteltua eikä edistä kirkollista demokratiaa.

  1. Esimerkiksi silloin kun aloitte vainota lähetysjärjestöjä, oli ihan sama mitä teille sanoi. Puheenvuorosi on täysin samansisältöinen kuin aikaisemmat. En enää keksi niistä sanottavaa.

    Viime seurakuntavaaleissa kannatuksen puolittui. Tämä tietenkin näkyy myös kirkolliskokouksen tulevissa vaaleissa. Elän edelleen toivossa että seuraavien srk-vaalien jälkeen putoatte kokonaan.

    • TK-liike ei vainoa lähetysjärjestöjä. Olen itse liikkeen toimintaryhmässä, ja osallistunut yhtä poikkeusta lukuunottamatta jokaiseen toimintaryhmän kokoukseen helmikuusta 2015 lähtien. Emme ole koko vuonna käsitelleet yhtään lähetysjärjestöä edes nimeltä.

      Liike kävi muutama vuosi sitten eri lähetysjärjestöjen edustajien kanssa keskusteluja. Ne käytiin hyvässä hengessä.

  2. Eilen ”Mihin Suomi uskoo” tapahtumassa HY:n pienessä juhlasalissa tuli selväksi, ettei Suomen kansa lue enää Raamattua juurikaan eli vain 4 % säännöllisesti. Laskua viime vuosina noin prosenttiyksikkö vuodessa eli jos sama jatkuu, niin neljän vuoden päästä ei kukaan lue Raamattua säännöllisesti viikoittain. Eilen paikalla olleen eläkkeellä olevan piispan arvio pappien Raamatun tuntemuksesta oli kuvaava. Hän tietää mistä puhuu.

    Luterilainen nuori pappi ei enää opi Raamattua uskon perustana, vaan sen mitä eri ryhmät seurakunnassa haluavat kuulla. Suomalaisten uskovien joukko ja Raamatun tuntemus romuttuu hurjaa vauhtia ja sitä osoittaa mm. ”Tulkaa kaikki” -liikkeen arvot, jotka eivät ole esim. selkeää ja yksiselitteistä Jeesuksen avioliitto-opetusta ja Raamatun arvostusta. Nuori väki seurakunnissa ei halua kuulla synneistä ja tämän syntiopetusta vieroksuvia toimijoita on runsaasti Tulkaa kaikki -joukoissa. Jumala on Sana, mutta Sana hylätään ja tehdään oma tarina. Murheellista.

  3. Seurattuani jonkin verran esim. näiden palstojen keskusteluja en ole voinut välttyä käsitykseltä, että ”Tulkaa kaikki”-liike on erityisesti omistautunut pyrkimykselle muuttaa radikaalisesti kirkon seksuaalieettistä opetusta. Tässä pyrkimyksessä on usein suhtauduttu loukkaavasti ja halveksien niihin, jotka ajattelevat seksuaalietiikasta kirkon perinteisen opetuksen mukaisesti. Toki on myönnettävä, että myös konservatiivisella taholla on usein sorruttu ylilyönteihin vastapuolen arvostelussa. Mutta nähdäkseni on selvää, että tässä kysymyksessä kirkollisen kentän ääripäät ovat toisaalta ”Tulkaa kaikki” ja toisaalta varsinkin Kansanlähetys ja SLEY, ehkä myös lestadiolaiset. Näiden ääripäiden väliin jäänee kuitenkin monivivahteinen joukko niitä, jotka ymmärtävät molempien ääriryhmien argumentteja ja ovat huolissaan siitä, että tunnustuksen kannalta sittenkin toisarvoinen kysymys uhkaa jakaa kirkon kahtia.

    • TK-liike syntyi 10 vuotta sitten, koska kirkon ”kasvot” olivat kovat ja armottomat. Moni suomalainen koki kirkon vieraaksi. Pyrittiin myös avoimempaan päätöksentekoon ja siinä on otettu isoja askelia. Nykyään vaaleissa eri liittymillä on vaaliohjelma, ja äänestäjien on helpompi saada tietoa, mitä kukin lista ajaa. Seksuaaalivähemmistöjen asema on myös tärkeä.

      Olin itse elämäni ensimmäisessä sateenkaarimessussa muutama viikko sitten. Suosittelen jokaista käymään tutustumassa. Ihmiset seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta rukoilevat ja kiittävät Jumalaa, pyytävät anteeksi syntejään. Tavallisia kristittyjä, Jumalan luomia, arvokkaita juuri sellaisina kuin Jumala on heidät luonut. Heidän oikeuttaan olla kokonaisina olemassa ja aktiivisesti harjoittaa uskoaan TK-liike puolustaa.

      Seksuaalivähemmistöt eivät jaa kirkkoa. Kirkon jakavat heterot, jos jotkut. Naisillakin on nykyään sielu ihan tunnetusti, orjuutta vastustamme. Perinteet ovat tärkeitä, mutta niitä on myös kyettävä kritisoimaan ja muuttamaan. Seksuaalivähemmistöjen oikeus olla olemassa kristittyinä on äärimmäisen tärkeä kysymys, ja sitä puolustamme.

    • Eikö Tulkaa kaikki -liike voi ollakin se, joka tuo viestin kristinuskosta kaikille? Siis tulkaa kaikki, se kutsu puhuttelee. Kiitos.

    • Pekka. Minusta Tulkaa kaikki liike painaa delete -nappia Raamatun syntiopetusten kohdalla ja Jeesuksen avioliitto-opetuksen kohdalla.

    • Puhutko nyt niistä, jotka eivät halua vähemmistöille samoja oikeuksia kuin muille? Siinä kyllä komppaan sua.

    • Hyvä Risto Rautkoski, ihanteet ovat tärkeitä. Koko elämän kestävä avioliitto esimerkiksi. Aina emme niitä tavoita. Onkohan yhtään lähetysjärjestöä, jonka parissa ei olisi yhtään eronnutta henkilöä? Epäilen. Ei silti kukaan taida sanoa järjestöjen unohtaneen avioliitto-käsityksen. On hienoa, että eronneet henkilöt saavat tukea seurakunnasta silloin, kun elämä hajoaa palasiksi ja unelmat sortuvat. Se on armollista.

      Selvennykseksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi: homoseksuaaliksi synnytään. Niin paljon helpommalla pääsisi, jos olisi hetero. Esimerkiksi homoseksuaalien nuorten itsemurhariski on paljon suurempi kuin heteroiden.

Kirjoittaja

Tulkaa Kaikki
Tulkaa Kaikkihttps://tulkaakaikki.net/
Blogiin kirjoittavat Tulkaa kaikki -henkiset seurakuntavaikuttajat eri puolilta Suomea, kukin omissa nimissään. Yhteistä meille on pyrkimys toimia kirkossa avarakatseisesti lähimmäisyyden hengessä. Tulkaa kaikki -liikkeen perusajatuksen mukaisesti haluamme herättää rehellistä keskustelua kirkon perustehtävästä, lisätä kirkollisen päätöksenteon avoimuutta ja luoda siltoja eri tavoin ajattelevien välille.