Reino

Kiitos puheenvuorostasi.

Mietit olenko tutustunut Mooseksen kirjoihin ja Lutheriin.

Tässä sinulle vastausta.

Olen toki tutkinut Mooseksen kirjoja. Jo noin viisikymmentä vuotta sitten analysoin sen tekstejä paitsi alkukielellä hepreaksi, myös kreikankieliseen Septuagintaan ja arameankieliseen Targumiin tutustuen. Samalla vertasin käsittelemiäni tekstejä myös akkadilaisiin ja sumerinkielisiin sekä heetinkielisiin vastaavia asioita kuvaaviin teksteihin.

Aikoinaan saatoin jopa todeta missä kohtaa kreikannoksessa kääntäjä on vaihtunut, koska kielenkäyttö muuttuu yhdessä kohdassa. Samaten saatoin todeta miten eräiden näkökohtien tulkintaperinne oli muuttunut alkuperäisen heprealaisen tekstin kirjoittamisen ajasta käännöksen tekemisen aikaan ja miten eri kieliyhteisöissä hepreassa ja kreikassa asioita katsellaan eri näkökulmisa, vaikka itse perussanoma säilyy muuttumattomana.

Nyttenkin tätä tekstiäni tehdessäni luin tekstin myös hepreaksi ja muutamista sanoista huomioin myös mikä niiden etymologinen vastine oli sukulaiskielillä akkadiksi, arabiaksi, etiopian historiallisen kielellä geesiksi jne. Toki näiden anti ei näy julkaisemaani tekstiin asti, mutta itselleni tämäntapainen työskentely antaa sekä historiallista että maantieteellistä ulottuvuutta tekstin ajatusten asettamisessa sekä historiallisesti että kulttuurisesti oikeaan yhteyteensä.

Kunkin ajan historiallisessa tilanteessa esiintyneet tapahtumat on tutkittava aina oman aikansa olosuhteiden mukaisesti, jottei anna väärää todistusta kunkin ajan ihmisten toimintojen luonteesta.

Esimerkiksi Mooseksen ajan sotien problematiikkaa on verrattava meidän aikamme sotiin. Ota huomioon että viime vuosikymmenien aikana esimerkiksi niissä arabimaissa käydyissä sodissa, mihin USA on jollakin tavalla sekaantunut milloin milläkin verukkeella on kuollut noin pari miljoonaa ihmistä.

Lutherin teksteihin olen alkanut paneutua syvällisemmin jo lukuvuotena 1966-67 kun osallistuin luthertutkijan professori Haikolan vetämään laudaturseminaariin. Paitsi Lutherin ajatusten teologista selvitystä Haikola myös piti esillä Lutherin saksan kielen erityisluonnetta. Lutherhan on ratkaisevasti edistänyt saksalaisen kirjakielen kehitystä.

Lutherin tuotantoa minulla on monien muiden ja erikielisten julkaisujen sekä tutkimusten lisäksi myös Luthers Sämtliche Schriften, kaikki 23 osaa, yhteensä noin 1,25 hyllymetriä, kaikki isokokoisia ja kaksipalstaisia. Muutamat osat ovat niin laajoja että ne on painettu kahtena niteenä. Luther on ollut uuden ajan tuotteliain kirjailija aina viime vuosisadalle asti.

Lutherin aika Saksassa oli levoton. Talonpoikaissodassa kuoli noin 100 000 – 200 000 ihmistä. (Erot johtuvat siitä, mitkä tuon ajan kapinaliikkeet lasketaan tähän mukaan ja mitkä jätetään ulkopuolelle.) Samaan aikaan keisarikunta oli sodassa Turkkia vastaan ja yhtenä vuotena keisarin joukot valtasivat Rooman keisarin sotilaallisten tavoitteiden takia: Estivät paavin johtaman kirkkovaltion liukumisen vihollisen puolelle jne. Yhteen aikaan vaivasi rutto jne.

Yhteen aikaan Luther tutki hepreaa ja piti yhteyksiä juutalaisiin jopa niin paljon, että tästä meni viesti toisillekin juutalaisille jopa Saksan ulkopuolelle asti. Valitettavasti olosuhteet muuttuivat ja myös Lutherin ajatukset kärttyisämmiksi. Hänen varsinainen painopisteensä kuitenkin pysyi siinä että Kristus on ainoa pelastus, mutta juutalaiset eivät olleet ottaneet Kristusta vastaan. Tästä hän huolestui ja pyrki vaikuttamaan heidän saamisekseen muun yhteiskunnan mukaan.

Hitlerin propagandassa teoksen käyttö oli puhtaasti rasistinen ja sellaisena tavoitteiltaan täysin Lutherin ajatusten vastainen. Natsien propagandassa ei ollut tavoitteena juutalaisten saaminen kirkon yhteyteen vaan heidän hävittämisensä. Perustavien pyrkimysten suuntaukseltaan 180 asteen kulmassa toisiinsa nähden.