Sanaa viedään eteenpäin

Sanaa viedään eteenpäin aina maan ääriin asti

Jeesuksen julistus meni eteenpäin johdonmukaisesti. Ensin hän kiersi ympäri Galileaa saarnaamassa ei paikkakunnilla. Rabbin toiminta jäsentyi hyvin rakennusmiehen tehtäviin. Työkohteen muuttuessa myös saarnapaikka muuttui.

Vähitellen saarnatehtävä laajeni. Tehtävään sisältyi myös kasteiden toimittamista ja sairaiden parantamista. Kutsuja tuli yhä useammalle paikkakunnalle. Tuli ajankohtaiseksi laajentaa toimintaa. Niinpä Jeesus lähetti 12 opetuslastaan saarnaamaan ja parantamaan sairaita. Hän myös uskoi näille kasteiden toimittamisen hänen valtuuttaminaan.

Toiminnan yhä laajetessa tuli tarpeelliseksi asettaa virkaan 72 muutakin työntekijää, jotka menivät Jeesuksen puolesta eri puolille. Nämä saivat valtuuden toimia hänen nimissään. Tehtävänä oli valmistella Jeesuksen tuloa ihmisten luo eri puolilla maata.

Jeesuksen antama tehtävä oli kokonaisvaltainen ja taivaallinen valtuutus. Jeesus sanoi, että joka heitä kuulee, se kuulee Jeesusta, ja joka heidät torjuu, se torjuu Jeesuksenkin. Tästä seuraa edelleen, että joka torjuu Jeesuksen se torjuu myös Taivaan Isän ja joka ottaa vastaan Jeesuksen se ottaa vastaan myös Isän Jumalan. Kirkon olemus on asetettu näissä sanoissa. Jumala käyttää lähettämiään ihmisiä pelastussanoman välittämiseen. Kirkko on suora jatkumo tälle toiminnalle.

Kirkon tehtävä pelastuksen eteenpäin viemisessä on Jumalan oma tehtävänanto. Jeesus on toimintansa laajentamisella luonut kirkon perustan toimia pelastuksen eteenpäin välittäjänä. Uusia työntekijöitä hän on lähettänyt ja edelleen lähettää ympäri maailmaa. Yhä edelleen hän kutsuu ja valtuuttaa tehtäväänsä, ketä piispaksi, ketä papiksi, ketä diakoniksi, ketä muihin tehtäviin, joita riittää suuri määrä ja joiden luonne aina muuttuu aikojen vaihtuessa ja kulttuurien muuttuessa, ketä vapaaehtoisena toimimaan, ketä työstä toimeentulonsa saamaan.

Kaikkia tarvitaan yhteisessä tehtävässä. Jokaista tarvitaan omalla paikallaan. Kukaan ei voi väheksyä toistaan eikä kenenkään myöskään tarvitse vähätellä omaakaan tehtäväänsä. Kaikkia tarvitaan, kaikkia yhdessä, joka ikistä, toinen toistaan kannustamaan ja rohkaisemaan evankeliumin asialla.

Nuo 72 lähettilästä palasivat matkaltaan. He toivat iloisia uutisia työn eteenpäin menosta. Riivaajatkin olivat väistyneet heidän julistamansa evankeliumin voimasta. Näin tapahtuu yhä edelleenkin: Kirkon toiminta menee eteenpäin. Silti tehtävää riittää vielä valtavasti. Vaikka jo noin kolmannes maailman väestöstä on voitettu kirkon yhteyteen niin vielä on jäljellä noin kaksi kolmannesta, joita ei vielä ole tavoitettu ja jotka vielä ovat kirkon ulkopuolella.

Maailmanlähetyksen kokonaistavoite on että jokaisen kansan jokainen jäsen voitetaan pyhän kasteen kautta pelastuksen yhteisöön, kirkon jäsenyyteen. Jeesushan muistuttaa meitä iloitsemaan siitä, että nimemme on kirjoitettu taivaan kirjaan.

Sunnuntain 29.10.2017 evankeliumi on Luuk. 10:1-12.

10 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Kristinukon nopeahkon leviämisen mahdollisti Rooman valtakunnan ns. pax romana eli Rooman rauha ja hyvin hoidetut maa- ja meriyhteydet,jotka yhdistivät myös ympäri valtakuntaa levinneet juutalaiset separatisti seurakunnat toisiinsa. Olenainnen vaikutaja oli myös Rooman lähtökohtaine uskonnoline suvaitsevaisuus. Tämä oli myös yksi Rooman tuhoon johtaneista syistä,sillä jättivaltakunnassa, sen hallinnossa ja armeijassa alkoi olla liian paljon eri kansallisuuksia erilaisine uskomuksineen ja tapoineen,yhtenäisyys kärsi ja kristityt välittivät aika vähän valtion menestyksestä kun odottivat maailmanlopun olevan koko ajan ovella.,

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kiitos kommentistasi.

      Nuo mainitsemasi tekijät todellakin edesauttoivat evankeliumin eteenpäin menoa. Olihan tuohon aikaan ympäriinsä Rooman valtakunnassa diasporassa eli Pyhän maan ulkopuolella noin 7-9 miljoonaa kreikkaa puhuvaa juutalaista, kun taas perinteisellä juutalaisella maaperällä asui vain noin 1,5 miljoonaa lähinnä arameaa puhuvaa juutalaista.

      Kreikan kieli oli yhdyskieli myös Partiassa, Rooman valtakunnan itäisessä naapurissa, joka ulottui aina Indus virtaan asti. Siellä asui merkittävä juutalainen asutus jo Baabelin siirtolaisuudesta alkaen. Siellä suunnassa olivat myös kristikunnan ensimmäiset valtiokirkot jo ennen kuin Rooman valtakunnassa kristityillä oli edes uskonnonvapauttakaan.

      Kirkkoa ajatellen Rooman valtakunnan ”uskonnonvapaus” sisälsi myös ongelmia. Uskonnonvapaus oli ehdollinen. Se koski vain niitä jotka samalla alistuivat Rooman viralliseen valtionuskontoon.

      Rooman valtakunnassa Pontifex Maximus oli valtakunnan johtavien pappien neuvoston Collegium Pontificum ylipappi. Keisari Augustuksesta alkaen keisarit pitivät hallussaan tuota virkaa, kunnes se 300 -luvun lopulla siirtyi pois keisareilta.

      Tämä synnytti kiistaa keisarille uhraamisesta ja muutoinkin keisarin palvonnasta. Kristityt kieltäytyivät näistä uhreista ja myös keisarin palvonnasta jumalana. Esimerkiksi Johanneksen evankeliumissa Tuomas antoi kuolleista ylösnousseelle ja vesperissä opetuslapsilleen ilmestyneelle Jeesukselle sen tittelin: ”Minun Herrani ja minun Jumalani”, jota myös keisari Dominitianus (81-96) vaati kaikilta alamaisiltaan käytettäväksi itseään puhuteltaessa.

      Samoin Ilmestyskirja julistaa että Jeesus on ainoa kuningas: ”Kuninkaiden Kuningas ja herrojen Herra” (Ilm.19:16) ja näin tehdessään julistaa etteivät kristityt osallistu Dominitianuksen vaatimaan keisarin palvontaan jumalana.

      Väitteet siitä että kristinusko olisi heikontanut Rooman valtakunnan moraalista voimaa eivät anna oikeaa kuvaa imperiumin ongelmista. Päin vastoin voimme todeta että monilla paikkakunnilla tavallisten ihmisten luottamus kristittyjä kohtaan oli niin suuri että kirkon saatua uskonnonvapauden monet ihmiset hakivat oikeutta mieluummin kirkon piispoilta ja vaikutusvaltaisilta papeilta kuin valtakunnan oikeuslaitokselta, johon luottamus oli vähentynyt, kun sitä ei enää pidetty riittävän oikeudenmukaisena.

      Muita imperiumia heikontavia tekijöitä olivat alati jatkuneet ulkoiset sodat ja sisäiset taistelut keisariudesta ja muut hallinnon ongelmat, orjuuden aiheuttama työnteon tehottomuus jne..

      Tässä muutama ajatus kommenttisi johdosta, Seppo.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Väitteet siitä että kristinusko olisi heikontanut Rooman valtakunnan moraalista voimaa eivät anna oikeaa kuvaa imperiumin ongelmista.”

      Ei tässä ollut valtakunna moraalisesta vaan valtiokoneiston voimasta kyse. Kristityt odottivat kiihkeästi maailmanloppua ja ylöstempaamistaan joten valtionhoito tuskin paljon kiinnosti. Tämä asenne ei ollut omiaan helpottamaan valtion ongelmia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Minun mielestäni mielikuvasi Rooman valtakunnan kehityksestä vanhan ajan lopulla ja kultaisen keskiajan alkupuolelta leijuvat ilmassa. Luet tuon ajan kristittyjen näkemyksiin jotain sellaista opetusta, mitä ei vielä tuolloin ollut edes keksittykään, vaan joka kuuluu nykyajan muutamien lahkolaisten opetukseen.

      Esimerkiksi piispa Ambrosius oli ennen piispaksi valintaansa noin vuodesta 372 Aemilia-Ligurian prefekti, virkapaikkanaan Rooman jälkeen Italian merkittävin kaupunki Mediolanum, jossa myös oli keisarin residenssi. Tuosta virastaan hänet sitten kutsuttiin piispan virkaan.

      Tässä vain yksi esimerkki siitä että kirkko eli ajassaan ja vaikutti siinä todellisessa maailmassa mitä tuolloin elettiin.

      Voimme todeta että juuri kirkko piti huolta siitä että vanhan ajan paras kulttuuriperintö siirtyi eteenpäin kultaiseen keskiaikaan. Tämä kirkon kulttuuriteko yhdisti Euroopan. Kirkon panos oli niin merkittävä, että nykyisin voimme puhua eurooppalaisesta kulttuurista vain siksi että kirkko kasvatti koko Eurooppaa niin että erillään olleet kulttuurin sirpaleet sovitettiin yhteen. Tästä Euroopan yhdistymisestä kultaisena keskiaikana olkoon esimerkkinä se että yhteen aikaan Pariisin yliopiston rehtorina oli suomalainen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Sunnuntaina 29.10.2017 on 21. sunnuntai helluntaista

    Pyhän aiheena on Jeesuksen lähettiläät

    Sunnuntain esittelyä ja tekstit ovat nähtävissä osoitteesta http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20171029

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Meillä on Jumalan siunaus kun Raamattu on äidinkielellä, kaiken pimeyden ja valheen keskellä on puhdas evankeliumin Sana saatavilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Kiitos kommentistasi.

      Todellakin saamme kiittää Jumalaa siitä että hänen sanansa on käännetty meidän kielellemme. Saamme myös rukoilla että Raamatun käännöstyö menee eteenpäin kaikkeen maailmaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Todellakin saamme tehdä työtä että mahdollisimman moni ihminen maailmassamme pääsee osalliseksi Raamatun sanasta omalla kielellään.

    Nykytilanne on vuoden 2015 tilastojen mukaan:

    Koko Raamattu on käännetty 563 kielelle, joita puhuu 5,1 miljardia ihmistä.

    Uusi testamentti on käännetty 1 334 kielelle, joita puhuu 658 miljoonaa ihmistä.

    Jokin yksittäinen Raamatun kirja on käännetty 1 038 kielelle, joita puhuu 281 miljoonaa ihmistä.

    Suomen Pipliaseuran sivulla kerrotaan enemmän, missä mennään ja mitä on työn alla osoitteessa:

    http://www.piplia.fi/kansainvalinen-tyo/raamatunkaannostyo/

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Raamattubisnes on jättibisnestä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kyllähän Raamattujen kääntämiseen ja julkaisemiseen tarvitaan rahaa, jotta käytännön asiat saadaan hoidetuksi. Ei tässä maailmassa mitään isompaa hanketta saada toimimaan jollei sen hoitamiseen saada rahoitusta.

      Koko maailman laajuisesti Raamatun levitys on mahdollista vain siksi että ihmiset eri puolilla maailmaa antavat omastaan avustuksia työn hyväksi. Esimerkiksi Kamerunissa muutamien paikallisille kielille julkaistujen Uusien testamenttien hinta, alle viisi euroa meidän rahaksemme muutettuna, on sellainen että sen ostamiseen menee alimpien palkkaluokkien ihmisiltä viidesosa koko heidän kuukausipalkastaan.

      Raamatun kääntäminen, lukutaidon opettaminen että sitä voidaan lukea, Raamattujen jakaminen ihmisille jne. raamattulähetyksen työ on luonteeltaan sellainen ettei siinä pyritä liikevoittoon, vaan työn tekemiseen tarvittavien kulujen peittämiseen.

      Tavoitteena on Jumalan sanan saaminen elävään käyttöön kaikkialla maailmassa. Välitavoitteena sitten kulloinkin ajankohtaiset haasteet Raamattujen levitystyössä. Esimerkiksi tässä juuri muutama vuosi sitten ollut maailmanlaajuinen kampanja oli 100 uutta käännöstä valmiiksi 1000 päivässä. Tämä tavoite onnistui.

      Rukoilkaamme siis että yhä useampi ihminen oppii antamaan omastaan lahjoituksia raamattutyöhön, jotta nekin maailman ihmiset, jotka eivät vielä voi lukea Raamattua omalla kielellään, koska käännöstä ei ole, tai jotka eivät vielä osaa lukea, vaikka Raamattu jo on heidän kielellään, voisivat päästä omin silmin lukemaan sanomaa hyvän Jumalamme suuresta rakkaudesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit